Palvelulla on hintansa, vakkei itse tarvitsisi siitä maksaa

Tarkastuslautakunta on vuosikymmenen ajan toivonut Naantalin kaupungin tilinpäätökseen enemmän tunnuslukuja, jotka kuvaisivat paremmin kaupungin eri hallintokuntien taloudellisia tavoitteita ja tuloksia.

 On helppo olla  tarkastuslautakunnan kanssa samaa mieltä. Valtuutetut eivät pysty sanomaan onko esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen n. 60 miljoonan euron kulut liikaa tai liian vähän. Tai onko muuta kaupungin hallintoa hoidettu tehokkaasti. Kun Naantalia on verrattu muihin kuntiin,  kaupunki on  menestynyt hyvin ja  jopa kiitettävästi. Se ei kuitenkaan todista etteikö asioista voitaisi hoitaa vielä paremmin. Ainakin pikkasen paremmin.

Tulevien vuosien taloudelliset haasteet ovat sen verran suuret, että olisi hyvä, jos uudet ja uudelleen valittavat valtuutetut voisivat päästä paremmin kiinni taloudesta.

Tähän mennessä uusia tunnuslukuja ei ole saatu sillä perusteella, että kiistattomien tunnuslukujen löytäminen on perin hankalaa. Tosin nykyisetkään tunnusluvut vaikuta kovin yksiselitteisiltä. On syytä epäillä, etteivät tunnusluvut ole oikeitakaan.

Olen poiminut muutamia esimerkkejä. En pyri todistamaan, miten tehtäväaluetta on hoidettu, vaan ainoastaan sitä, miten vähäisiä tunnuslukuja voidaan tai pitäisikin tulkita.

 

1.       Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisen suun terveydenhuollosta ei ole montaa tehokkuuden mittaria.  Yksi tunnuslukua on se, että sillä käytettävissä n. 30 henkilötyövuotta. Hammaslääkäreitä on ilmeisesti n. 15. Hammashoitokäyntejä on ollut koronasta johtuen hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tunnusluku on n. 24.000 käyntiä. Kun muita ei ole, käytetäänpä niitä, vaikkei se aivan maaliin veisikään.

Kun työpäiviä on vuodessa 240 saadaan päiväkohtaiseksi tunnusluvuksi 100 hoitokäyntiä per päivä. 15 lääkärille se tekee 6-7 potilasta päivässä. Yhtä potilasta hoidetaan keskimäärin tunti ja vartti.

Sen lisäksi hoitoa pääsyä joudutaan odottamaan 21 vuorokautta. Odottavia 2100 vaikkei sitä mainita.

 

2.       Toinen esimerkki koskee sairaanhoitopiiriä. Sairaanhoitopiirin nettomenot olivat viime vuonna  n. 25 miljoonaa euroa. Se tekee 1258 euroa asukasta kohti.  Tilinpäätöksessä ei kerrottu käyntien tai hoitojaksojen määriä, mutta jos luvut ovat lähelle talousarviossa esitettyjä lukuja, käynti TYKSissä maksaa keskimäärin 750 euroa ja yksi hoitojakso keskimäärin 10.000 euroa per potilas. Jos nämä summat olisivat tilinpäätöksessä, tulisi kiusaus kysyä, mitä käynti tai hoitojakso omassa terveyskeskuksessamme maksaa. Sitä hintaa kysytään soteuudistuksen jälkeenkin terveyskeskukselta.

 

3.       Kolmas esimerkki on joukkoliikenteestä. Naantalin alueella Fölin linjoihin kertyi yhteensä 328 480 nousua, josta kaupungin sisäisillä linjoilla 89 054 nousua vuoden aikana. Taas kaksi tunnuslukua. Vuorokautiseksi liikenteeksi muutettuna se tarkoittaa 900 nousua Naantalin alueella, josta 244 nousua sisäisessä liikenteessä.

12 tunnin aikajaksolla, jollin bussit kulkevat, saadaan 75 matkustajaa tunnissa koko alueelle ja 20 nousua tunnissa Naantalin sisäisessä liikenteessä.

Näillä tilinpäätöksen tietojen perusteella bussia käyttää päivittäin siis max. 900 henkeä. Todellinen luku lienee lähellä 500, sillä sama henkilö tekee yleensä edestakaisen matkan päivän aikana.

Naantalin sisäisessä liikenteessä henkilömäärä on 100-200 henkeä laskutavasta riippuen.  19.400 asukkaan kaupungissa matkustajamäärä on kustannuksiin nähden varsin vähän.

Tosin epäilen ettei tilinpäätöksessä meille annetut tunnusluvut pidä paikkaansa. Liikenteestä kertyneet  tulot ovat  936.000 euroa eli 10,44  euroa per nousu. Fölin lipun hinta on kuitenkin vain 5 euroa. Tarkastuslautakunnan toive tunnusluvuista tarkoittanee myös joukkoliikennettä.

 

 

4.        On tilinpäätöksessä hyviäkin tunnuslukuja. Edellä olevat esimerkit olivat ehkä kaikista helpoiten poimittavia.

Yksi parhaista ja monista tunnusluvuista  on hoito- ja vanhuspalveluiden tehtäväalueen toimintakertomus. Siellä on yksityiskohtaisesti mm. vuodeosastojen kuormitusporsentit ja yli 75-vuotiaita koskeva palvelurakenne, josta on käyty tunnepitoista keskustelua lehdissä ja sosiaalisessa mediassa. Toimittajana tiedän kuinka monelta hyvältä jutulta on lähtenyt pohja pois kun faktat on tarkastettu. Nyt olisi faktaa tarjolla. Pelkään pahoin, että keskustelu on jo aiheuttanut syvää ahdistusta meidän vanhuksissamme. Aurinkosäätiön tunnusluvut vielä puuttuivat hoito- ja vanhuspalveluiden toimintakertomuksesta.

 

Toimintakertomus kokonaisuutena antaa oikean kuvan kaupungin toiminnasta ja taloudellisesta asemasta, mutta kovin vähän valtuustolle eväitä tarttua menorakenteisiin. Käytössä olevat tunnusluvut ovat viranhaltijoiden itse valitsemia tunnuslukuja ja ne tukevat sitä mielikuvaa, mikä meille halutaankin antaa.  Ei niitä, joita pitkän aikavälin päätöksenteon perustaksi tarvittaisiin. Jokaisella palvelulla on hinta, vaikka asiakas ei sitä maksaisikaan. Sekä asiakkaan että kuntalaisen on syytä tietää, mikä on palvelun oikea hinta. Siitä on hyvä jokaisen arvioida on hinta kohtuullinen.

Minusta olisi syytä vihdoin toteuttaa tarkastuslautakunnan esittämä toive paremmista toiminnan tehokkuutta kuvaavista mittareista ja koota luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista työryhmä, jotka yhdessä pohtii, mitä tunnuslukuja tarvittaan,  miten todentaa   ja palkita tehokkaat ryhmät ja yksiköt tai miten puuttua vähemmän tehokkaisiin toimintatapoihin. Kaikki tietysti rakentavassa hengessä.

 Silläkin uhalla, että yksiselitteisten mittareiden löytäminen saattaa olla haastavaa.

 

 

Naantalin taloudessa on ammottava aukko

Kuntavaalien alla Naantalissakin keskustelu käy kuumana ja sen sävy on muuttunut aiempaa kielteisemmäksi. Omaa puoluetta tai omaa tekemistä on yksinkertaista korostaa vierittämällä syitä toisten harteille. Naantalissa on kuitenkin tehty paljon oikein ja siitä ansiot kuuluvat aivan kaikille.

Se hyvä on Naantalin hyvin hoidettu talous. Hyvin siinä mielessä, että rahaa on ollut riittävästi vahvastikin kasvaneiden menojen kattamiseen. Ja nuo menot kasvavat myös tulevalla valtuustokaudella ellei kasvua pystytä hillitsemään.

Tuoreen taloussuunnitelman mukaan toimintamenot kasvavat vuoden 2019 tilinpäätöksestä 16,6 miljoonaa euroa vuoteen 2024 mennessä. Henkilöstömenot kasvavat 8,2 miljoonaa ja ostopalvelut 7,7 miljoonaa euroa.

Vuodesta 2019 verotulojen tason on noustava tavalla tai toisella 11,5 miljoonaa euroa. Luku ei ota huomioon Nesteen jalostamon alasajon eikä korona-ajan vaikutusta. Naantalin nykyinen veroprosentti 19 tuottaa n. 80 me eli yksi veroprosentti antaa vain 4,2 miljoonaa euroa.

Kiinteistöveroprosentti on jo korkeampi kuin naapurikunnissa. Myös vedestä peritään enemmän kuin maassa keskimäärin ja osa tuotosta käytetään muuhun kuin vesihuoltoon, vaikka sellainen ei saisi olla mahdollista.

Kuntavaaliehdokkaan on siis syytä varautua astumaan koko kuntakonsernista vastuuta kantavaan ylimpään päättävään elimeen, jonka alaisuudessa on 1200 työntekijää ja 150 miljoonan euron menotalous. Ei riitä, että sanotaan, mitä kaikkia palveluita Naantalissa pitää olla. Pitää olla myös valmiutta vastata miten ne hoidetaan.

Ei ole viisasta vaalien alla sanoa, että Naantalin kaupungin henkilöstömenojen kasvua ja ostopalveluiden käyttöä on rajattava kovalla kädellä ensi vaalikaudella, mutta siihen jokaisen valituksi tulevan on varauduttava.

Jo valtuuston hyväksymään taloussuunnitelmaan sisään ajettu kolmen-neljän prosenttiyksikön veroporosentin nosto ei yksinkertaisesti ole mahdollista.

Juha Haapakoski Kokoomus, Naantali

Myötähäpeän tunnetta Naantalin valtuustossa

Me naantalilaiset pidämme tärkeimpinä asioina hyvää asuinympäristöä, hyviä palveluita sekä          luonnon läheisyyttä. Kuntaliiton kuntalaiskyselyn perusteella uskomme myös Naantalin vetovoimaan.

Mitä parempana kuntalainen pitää kunnan talouden hoitoa, sitä paremmin hän arvioi oman kuntansa pärjäävän kuvitteellisessa kilpailussa. Kyselyn tuloksia esiteltiin maanantaina valtuuston kokouksen edellä. 

 Naantalin kaupungin taloudellinen asema on yksi maan parhaita, ellei peräti paras.    Veroprosentti on alle maan keskiarvon. Velkamäärä on kohtuullinen. Väki kyllä ikääntyy, mutta onneksi myös asukasmäärän kasvu on lähtenyt nousuun.

Valtakunnan kärkisija tulee hetkellä, jolloin edessä on paljon tuota asemaa vaarantavia haasteita. Jos me valtuutetut, viranhaltijat ja kaikki kaupungin työntekijät voimme ottaa kunnian saavutuksesta, voidaan kysyä, miten me yhdessä ja erikseen selätämme edessä olevat haasteet kuten Nesteen tuotannon alasajon aiheuttaman työn ja tulon menetyksen, sote-uudistuksen verotulomenetyksen tai koronan matkailulle ja yrityksille yleensä tuomat haasteet.

Naantali on siitä hyvässä asemassa, että kohtuullisesta veroprosentista huolimatta, prosentti  tuottaa tuloja enemmän kuin maassa keskimäärin. Kiinteistöveroprosentti on maan keskiarvossa, mutta sen tulo on keskimääräistä suurempi. Siitä voidaan päätellä, että  asukkaat ovat hyvätuloisia ja asuvat keskimääräistä arvokkaammissa asunnoissa. Huonoa on se, että kummankin korottaminen heikentäisi kaupungin vetovoimaa asuinpaikkakuntana,  kun juuri nyt uusia asukkaita ja lapsiperheitä tarvitaan enemmän kuin aikoihin.

Jos kulupuolta tarkastellaan, voidaan pitää saavutuksena sitä, että 1100 henkilön organisaation menojen kasvu on pysytty pitämään kohtuullisena viime vuosina. Kuinka tehokas näin suuri organisaatio sitten on, siihen ei ole olemassa yksiselitteisiä mittareita.  Kaupunki ei ole ollut liioin innokas ottamaan uusia kannustavia (tulos)palkkausjärjestelmiä   käyttöön eikä kuulemani mukaan myöskään soveltamaan työsopimuslain tarkoittamia  ohjaavia (kirjallinen huomautus tai varoitus) toimia. Henkilöstöresurssien määrätietoinen kohdistaminen ja ohjaus ovat paras keino hillitä menojen kasvua niin, että myös työilmapiiri säilyy hyvänä.

Työilmapiirin säilyttäminen on osin myös luottamushenkilöiden vastuulla. On pakko myöntää, että kuluneen vaalikauden aikana olen tuntenut valtuustossa myötähäpeää eräistä puheenvuoroista. Itse miellän valtuutetun esimieheksi, jonka kuuluisi antaa ohjaava palaute (johtajillekin) kahden kesken ja tunnustus julkisesti.

Politiikassa on sallittua kärjekäs kielen käyttö. Jos kuitenkin julkisesti lausuu toisesta (totuuksiakin) loukkaamistarkoituksessa, kysymys yleensä on kunnianloukkauksesta.

Toivon, etteivät niin salissa kuin sen ulkopuolella käydyt asiattomat keskustelut ole olleet edes pienenä syynä hyviä tuloksia saavuttaneen ja korkealle arvostamani kaupunginjohtaja   Jouni Mutasen irtisanoutumiseen tehtävistään. Tuore kuntatutkimus on hyvä tunnustus myös hänen työlleen naantalilaisten hyväksi.

                                                 Juha Haapakoski

                                                 Valtuutettu (kok.)