Hyvää tahtoa ja paljon epävarmuutta

Naantalin ensi vuoden talousarvio hyväksyttiin maanantaina joulutunnelmissa. Budjetin valmistelua kiiteltiin laajassa rintamassa. Kesällä asetetuissa raameissa oli pysytty ja kiireellisistä virkajärjestelyistä huolimatta budjetti saatiin tasapainoon. Kuluva vuosi on kuitenkin todellinen pettymys.

Tuon kokouksen jälkeen on luottamusmiesten ja kaupungin työntekijöiden hyvä lähteä joululomalle.
Uusi valtuusto ottaa vetovastuun Naantalin asioista tammikuussa.  Sen ei tarvitse olla heti perillä aivan kaikesta, sillä ammattaitaitoinen henkilökunta kyllä vie asioita eteenpäin valtuuston kokemattomuudesta huolimatta. Jossain vaiheessa uuden valtuuston on kuitenkin syytä tuoda oma tahtonsa näkyville.

Ensi vuoden talousarvio on sovussa syntynyt. Eri asia on miten pitkälle  sopua riittää vuoden aikana. Toivottavasti hallintokunnat ovat perillä paitsi, mitä ensi vuoden talousarvio heiltä edellyttää,  myös siitä, kuinka menoylityksiin tulee suhtautua. Jokainen säästetty euro on  kullan arvoinen.

Naantalin kuluvan vuoden tilinpäätös menee pahimmassa tapauksessa liki 9 miljoonaa euroa miinukselle. Luku on kasvanut suuremmaksi mitä lähemmäksi joulua on tultu. Tappion kasvun syyksi on laitettu vero- ja myyntitulojen odotettua heikompi kasvu.

Se on aivan totta. Kasvu ei ole ollut niin suurta kuin on arvioitu, mutta merkittävästä tulojen kasvusta on kuitenkin ollut kysymys. Naantalin käytettävissä olevat verotulot yhdessä valtionosuuksien kanssa kasvavat lokakuun ennusteen mukaan 4,5 miljoonaa euroa. Silti tappio painuu yli 8 miljoonaan euroon.
Tulojen ja menojen epäsuhde on näin laskettuna 13 miljoonaa euroa.

Näissä luvuissa on jo sataman tuoma reilu 6 miljoonan euron tuotto-odotus ja sähköyhtiön osinko.

Ensi vuoden talousarvion keskeisin tasapainottava tekijä oli veroprosentin nosto 0,75 prosenttiyksiköllä. Sen laskennallinen tuotto on n. 2,8 miljoonaa euroa. Ensi vuoden talousarviossa verotulojen kasvuksi on kuitenkin kirjattu 5,3 miljoonaa euroa.

Tälle vuodelle tehty veroprosenttiyksikön korotus arvioitiin tuottavan yhdessä muun ansiotason kehityksen kanssa  4,8 miljoonaa euroa.  Tuotto onkin vain laskennallisen määrä eli 3 miljoonaa euroa.

Miten talousarvion käy, jos verotulokertymä on linjassa tämän vuoden kehityksen kanssa? Palkkoihin on tulossa keväällä reilu 2 prosentin  korotus, mutta kaikille ei tule enää edes palkkaa työttömyyden kasvun seurauksena.

Se tulopuolesta. Entä ensi vuoden menot.

Suurin huoli on budjettiin sisältyvissä henkilöstömenoissa. Summa on yhteensä 54.3 miljoonaa euroa. Siinä on helmikuussa tulevasta 2 prosentin palkankorotuksesta huolimatta vain 1,4  prosentin kasvu.
Kuntien keskimääräinen henkilöstömenojen kasvu on viime vuosina ollut yli 4 prosenttia. Naanalissa kasvu oli tänä vuonna ennusteen mukaan  3,3 prosenttia, mikä olisi historiallisen alhainen luku.  Lopullinen luku nähdään vasta tilinpäätöksessä.
Uskon kuitenkin, että palkkamenot ovat ensi vuonna mieluimmin selvästi ennustettua suuremmat kuin selvästi ennustettua pienemmät.

Palvelujen ostoihin on ensi vuonna varattu selvästi enemmän rahaa, mitä kuluvalle vuodelle. Summa on kasvanut 52,7 miljoonasta 54 miljoonaan euroon. 1, 3 miljoonan kasvussa ei kuitenkaan ole suurta pelivaraa, sillä erikoissairaanhoito nipistää siitä 1 miljoonan verran.

Kun ostopalvelut nimestä huolimatta ovat enimmäkseen henkilöstökuluja, on palvelujen tarjoajankin korotettava hintaa yleisen kustannustason mukaisesti. 3 prosentin kustannustason nousulla ostopalvelujen saldo olisi pitänyt nostaa 54,3 miljoonaan euroon. Jos lisäksi aiotaan jotain palveluja yksityistää, sitä suuremmalla syyllä summa pitäisi olla vielä suurempi.

Talousarvio on yleisesti laskettu hyvin tarkasti tiedossa olevien tosiasioiden pohjalta.  Näin kuuluukin tehdä. Kuluvan vuoden talousarvio piti olla yhtä huolellisesti tehty, mutta kuten maailma on näyttänyt ei mikään ole niin vaikeaa kuin tulevaisuuden ennustaminen.

Kaupungin 70 miljoonan euron verotulot eivät kata kuin puolet sen 135 miljoonan euron kuluista. Valtionosuuksia se saa tänä vuonna vajaat 19 miljoonaa euroa. Meneillään on melkoinen kujanjuoksu taksojen korotusten kanssa kun kasvava menojen ja tulojen kuilu on kurottava jotenkin umpeen.  Taksojen korotukset tuottavatkin ensi vuonna 53,6 miljoonaa eli viisi miljoonaa enemmän kuin viime vuonna. Puolet siitä pitäisi tulla kaavoitusmaksuina ja kiinteistöjen myyntivoittoina. Ne ovat kuitenkin aina satunnaisia tuloja. Niiden kasvun varaan palveluiden rahoitusta ei voi rakentaa.
Suuri osa tuotoista on vesi- ja jätevesimaksutuloja, jotka eivät saa olla pienemmät kuin todelliset menot eivätkä liioin suuremmat.

Oma talouden tarkastelutapani johtuu yrittäjän käytännön kokemuksesta. Tulot pitää arvioida alakanttiin ja menot yläkanttiin. Jos niissä ennusteissa erehtyy, sen kanssa aina selviää. Päin vastoin toimittaessa ollaan pulassa.

Toivoisin, että jo tämän budjetin aikana kaupungin luottamusmiehet ja kaupungin työntekijät ymmärtäisivät kuinka vakavasta asiasta on kysymys. Aikainen reagointi ja menojen kiristys on aina miellyttävämpi kuin äkkijarrutus.  Hallintokunnilla ei ole varaa ylittää talousarvion lukuja eikä etenkään varaa käyttää enempää kuin on välttämätön tarve. Talousarvion luvut eivät todellakaan ole tarkoitettu käytettäväksi, vaan ehdottomaksi katoksi.
Eikä kaupunki voi elää vain vuotta kerrallaan. Ympärillä on monenlaisia haasteita ja paineita. Jotain pitää olla myös yllätysten varalle. Yksi sellainen tulee Naantalin satamasta, joka yhtiöitetään uuden valtuustokauden aikana. Pelkkä yhtiön tuloksen verotus vie nykytasosta yhden miljoonan euron verran.
Yhteisöveron kehitys on täysin kiinni yritysten tuloskunnosta. Kukaan meistä ei pysty ennustamaan millainen on yritysten tuloskunto tulevina vuosina. Naantalin verotulot voivat kasvaa reipaasti arvioidusta, mutta ne voivat myös laskea edellisvuodesta. Miten sellaiseen on varauduttu?

Kaupungissa on 1088 työntekijää, jotka kaikki ovat kovan luokan ammattilaisia. Taloutta ei saada tasapainoon ilman heitä ja heidän asiantuntemustaan.  Toiminnan tehostaminen ei kuulosta enää miltään, sillä niin on aina jouduttu tekemään.

Toiminnan terve kyseenalaistaminen voisi olla paikallaan. Miksi me teemme aina näin? Voisiko jotain tehdä järkevämmin ja taloudellisemmin? Pelle Pelottomia kaivataan esiin. Joku aina löytää uusia keinoja silloin kuin on seinä edessä ja tie on nousemassa pystyyn. Jokaisella työpaikalla tiedetään sekä sen vahvuudet ja heikkoudet. Pitää vain uskaltaa tarttua ongelmiin ja ratkaista ne heti eikä viidestoista päivä.

Isännän ääni ei juuri kuulu valtuustoissa

Kuntalain mukaan kunnan ylintä päätösvaltaa käyttää kaupunginvaltuusto. Kun laki näin sanoo, se tarkoittaa myös sitä. Valtuusto siis johtaa kuntaa ja vastaa etenkin sen talouden kestävyydestä.
Kun katsoo maata ja sen kuntien tilaa, ei välty ajautukselta, että niitä on ohjattu kuin laivaa ilman peräsintä.
Toki maassa on tapahtunut paljon sellaista, mihin valtuusto ei ole voinut vaikuttaa. Silti kuntien johtamisjärjestelmissä on jotain pielessä.
Rannikkoseutu kirjoitti tänään (27.11.) Raision talousarviokokouksesta. Jos lukee ykisittäisten valtuutettujen käyttämiä puheenvuoroja, ei niistä tunnistanut, että valtuutetut itse juuri olivat ohjaksissa. Arvostelua, epäilyä, inttämistä ja vähättelyä. Raision kaupungin talous sakkaa samasta syystä kuin Naantalissa. Kaupungin johtaminen ei ole kenenkään käsissä. Anteeksi vain.

Naantalin tilanne ei ole paljon parempi. Kaupunginjohtaja Timo Kvist sairastui hetkellä, jolloin kuluvan vuoden heikko tilanne oli paljastanut koko laajudessaan. Budjetti petti pahemmin kuin koskaan viime laman jälkeen. Kun kaupungissa oli pitänyt etsiä uutta suuntaa, yhteistä näkemystä ja tehdä isoja periaatteellisia muutoksia, ryhdyttiinkin etsimään johtajalle sijaista.  Juuri talousarvion takia ja sairasloman pitkän keston takia Naantalissa ei edetty virallisen kaavion mukaan, vaan tehtävään istutettiin Naantalin kaupungin organisaation hyvin tunteva yhteyspäällikkö Martti Sipponen.

Ensi  vuoden budjetti on enää valtuuston vahvistusta vaille. Päällisin puolin ehdotus vaikuttaa hyvältä. Kallu on tehnyt yhdessä hallintokuntien kanssa hyvää työtä. Ongelmat eivät kuitenkaan ole ohi. Päinvastoin. Kaikki on vielä edessä.

Jos ylin päätösvalta kunnassa on valtuustolla niin, mikä se talousarvioehdotus oikein on? Missä siinä näkyy valtuuston tahtotila?
Minusta valtuusto alkaisi johtaa kaupunkia, jos se esimerkiksi päättäisi, että nyt tehty veroprosentin korotus riittää tulevaksi nelivuotiskaudeksi. Näinhän Kallu arvioi esitellessään veroprosentin korotusta, mutta valtuusto ei niin päättänyt. Olisi kannattanut.

Valtuusto ei näet koskaan voi olla täysin selvillä talousarvion luvuista. Olen katsonut 30 vuotta valtuustotyöskentelyä sivusta ja todennut aina saman kunnasta riippumatta. Valtuutetut tuntevat olonsa tosi vaivautuneeksi kun joutuvat päättämään asioista, joista eivät juuri mitään tiedä. Mutta ei heidän tarvitsekaan tietää.
Valtuuston pitää määritellä vain suuret linjat. Toki siinäkin on haastetta. Organisaatioita, johdetaan periaatteilla, tavoitteilla ja reunaehdoilla. Rajojen sisällä ammattilaisten organisaatio saa toimia vapaasti.

Yksi suuri ja merkittävä linja olisi se, ettei valtuustolle tuoda veroprosentin tai kiinteistöveron korotusta kahteen tai kolmeen vuoteen. Silloin organisaatio tietää, että nykyiseen tulotasoon on sopeuduttava. Miten se sen tekee, on ammattilaisten oma asia. Toki ehdotukset on tultava valtuustolle ja valtuuston katsottava, ettei sopeutumista aloiteta siitä, että kuntalaiset joutuvat ensimmäisenä kärsimään.

Toinen periaatteellinen päätös voisi olla se, että kaupungin käyttömenot eivät saa kasvaa 1,5 prosenttia  enempää vuodessa. Sekin vaatisi organisaatiota sopeutumaan. Ei ole valtuuston tehtävä päättää joka vuosi, paljonko tarvitaan varoja kiinteistöjen ylläpitoon. Tärkeämpää on, etteivät mitkään menot enää hillittömästi kasva.

 Kaupungin taloudessa on mittasuhdeongelma. 137 miljoonan euron suuruinen kulurakenne vaatii lisää rahaa, joka vuosi paljon enemmän kuin yhden veroprosenttiyksikön korotus voi antaa. Yleensä menot ovat kasvaneet 5 prosenttia vuodessa, mikä nykytasolla tarkoittaa 7 miljoonaa euroa vuodessa. Veroprosenttiyksikön korotus antaa vain 3 miljoonaa euroa.

Kaupunginvaltuuston on pakko puuttua menojen tasoon ja nopeasti. Tulotasoa ei voida enää sopeuttaa menoihin. Esimerkiksi vesitaksojen raju korotus ensi vuodelle iskee kipeimmin nuoriin perheisiin, joilla tulot ovat alimmillaan, velat ja lapsiluku korkeimmillaan. Ei heitä voida laittaa maksamaan enempää jatkuvilla taksojenkaan korotuksilla.

Naantali on tähän asti pitänyt kiinni siitä, että palvelut toimivat hyvin. Nyt on katsottava, että ne toimivat hyvin käytettävissä olevilla varoilla.

Ammattilaisten organisaatio on hyvä tekemään ja myös hyvä sopeutumaan. Talon sisällä tiedetään paljon paremmin kuin valtuustossa, missä on järkeistämisen paikka. Miksi ei heidän anneta sitä itse tehdä.  Luulenpa, että valtuusto on itse suurin este siihen, että organisaatio on kasvanut liian suureksi.

Jos joku on sitä mieltä, ettei siihen ole vielä kiirettä, silloin on parasta aloittaa se heti. Silloin kun on jo kiire, ratkaisut ovat paljon suurempia, paljon vaikeampia ja myös paljon kaliimpia - veronmaksajan kannalta.

Naantalin päätöksentekoon ei oikein luoteta. Valitukset kaavoista ja päätöksistä kertovat enemmän heikosta uskosta ja luottamuksesta päättäjiin kuin suunnitelman puutteista. Luottamusta ei kuitenkaan saada takaisin muuten kuin ansaitsemalla.

Jos yrityksessä ylintä päätösvaltaa käyttävät eivät kanna vastuutaan, heidän tilallaan on pian pesänselvittäjä ja tuomari. Jos valtuustot eivät tartu ohjaksiin ja vie venettä syvemmille vesille, niiden tilalle tulevat suurkunnat ja selvitysmiehet.

Monessa kunnassa vaihtoehtoja ei ole. Naantalissa ja Raisiossa niihin vain ei ole tartuttu.

Pankkivero kurjistaa yrityksiä

Hallituksen tuore päätös pankkiverosta ei ole pankin vaan asiakkaan kustannus. Kuuntelin pankinjohtajien keskustelua siitä, monenko pankkivirkailijan työpaikka lähtee veron seurauksena. Miljoonan euron lisäkustannus vie työpaikan  25 työntekijältä.
Yksin uusi vero ei ole ainoa tekijä. Matalan korkotason takia pankkien marginaali kapeneen kovaa vauhtia. Kun käyttötilin korko on jo pitkään ollut nolla, lainakoron lasku syö katetta ja marginaaleja. Pankkien marginaalit uhkaavat kaventua ensi vuonna jopa 20 prosenttia.
Sekään ei tietysti ole yleensä ongelma, sillä yleinen matalasuhdanne vaatii sopeutumista kaikilta. Pankkien tilanne kiristyy tulossa olevien uusien vakavaraisuusvaatimusten takia.
Jos pankit ovat kasvattaneet luotonantoaan hyvinä vuosina, katteen ja tuloksen lasku estää lainamäärän kasvun.
Jos pankin tulos painuu miinukselle, mihin pitää varautua, voi uusien lainojen määrä jäädä pienemmäksi mitä vanhoja maksetaan takaisin. Siinä vaiheessa yritykset ovat jo suurissa vaikeuksissa, sillä rahoitus on loppunut kokonaan.
Ilmassa on samoja merkkejä kuin 1990-luvun lamassa, jolloin pankit kaatoivat yrityksiä maksuvalmiuden takia, jos myönnetyt luotot saatiin siten suurin piirtein takaisin.
Hallitus voi vielä lyödä yhden naulan lisää arkkuun määräämällä vero jokaisesta osakekaupasta. Yhdessä yössä verkkopankkia pyörittävät yhtöt on siirretty ulkomaille ja vain kotimaahan jäävät tilittävät veron tapahtumista.
Ilmeisesti veroa ei kuitenkaan tule, jos muut maat eivät lähde siihen mukaan. Jo tiedossa olevissa pankkialaa koskevissa muutoksissa on nieltävää riittävästi.
Pankkien irtisanomiset eivät tule yllätyksenä. Yllättävää on se, että hyvää tulosta tekevät pankit siihen ryhtyvät. Vakavaraisuusvaatimusten edessä mikään ei riitä.

Nyt on tosi kysymyksessä

Naantalin kaupungin ensi vuoden talousarvio on parhaillaan valtuustoryhmien punnittavana. Ensi vuoden ennusteeseen ovat vaikutaneet selvästi odotettua huonompi kuluva vuosi, vesi- ja jätevesitaksojen reipas korotus ja veroprosentin tuntuva korotus jo toisena vuotena peräjälkeen.
Kesken olevan palvelustrategian takia henkilöstön tarpeeseen ja määrään ei ole otettu erikseen kantaa, mutta budjettiin sisältyy kunnianhimoinen tavoite rutistaa henkilöstömenojen kasvu 1,4 prosentiin kuluvasta vuodesta. Ei riitä, että siihen pyritään vaan siihen on päästävä.
Itselleni talousarvion rakenne on  kaksi mapillista tekstiä ja kaavioita, joihin tutustumien on vasta puolitiessä.  Silti etukäteen tuntemani huoli talouden rakenteen vinoutumisesta on vain vahvistunut. Naantalin kaupungin talouden pohja on rapautunut nopeasti. Itse en uskalla ajatella, että asia korjaantuisi itsestään ja samalle vanhalle tasolle yllettäisin pian uudelleen. Toivon, että olen väärässä.
Kun silmäilin pintapuolisesti tulojen ja menojen rakennetta, minusta näyttää siltä, että niin verotulot, valtionosuudet kuin taksojen korotuksista kertyvät tulot on arvioitu tarkasti kuluvan vuoden ennusteen pohjalta. Ensi vuosi on kuitenkin aivan toinen kuin tämä vuosi.

Turvalliseen taloudenpitoon kuuluu, että tuloja arvioidaan varovasti ja alakanttiin. Suomi välttyi kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä ajautumasta taatumaan 0,1 prosenttiyksiön bruttokansantuotteen kasvun ansiosta. Eurooppa luiskahti miinusmerkin puolelle.
Teollisuuden tilauskanta on alimmillaan, vienti vetää huonosti ja pk-yritysten usko tulevaisuuteen on heikentynyt. Nyt on vasta nokka alaspäin.

Tämä kaikki yhdessä antaa olettaa, ettei yhteisöverojen tuotto yllä ensi vuonna samalle tasolle kuin tänä vuonna. Tämä vuosi oli pettymys Naantalin kaupungille.
Vesitaksojen roima korotus johtaa myös väistämättä siihen, että myös vedenkulutus laskee jonkin verran. Kotitalouksien pitää säästää vesimaksussa kulutusta säätämällä.

Satamalle on edelleen asetettu kovat vaatimukset kattaa yli kolmen prosentin verotuloa vastaava määrä kaupungin menoista. Sataman tulot ovat kuitenkin sidoksissa suhdanteisiin, jotka osoittavat yhä vain hiljenemisen merkkiä. On syytä pelätä, ettei tavoite toteudu.

Veronkorotukset  ja vesitaksojen raju nosto ovat myrskyvaroitus tulevasta. Kaupungin taloudessa on nyt tosi kysymyksessä. Mikään tavanomainen hienosäätö ei enää riitä.

Pelkään, ettei tilannetta oteta  vakavasti. Tai tilanne tiedetään, mutta siihen osata eikä uskalleta tarttua. Valtuuston tehtävä on kuitenkin johtaa kehitystä. Johtaminen tarkoittaa tarkasti määriteltyjen rajojen asettamista. Nyt on niiden asettamisen aika.

Vs. kaupunginjohotaja Martti Sipponenhan lupasi veroprosentin korotuksen yhteydessä menoleikkauksia,  jotka ne eivät koske vakituista henkilökuntaa.  Minusta kulukuurin pitää koskea aivan kaikkea. Sijaiset ovat sammuttamassa paloa. Sieltä ei oteta tarvittavaan 8 miljoonan euron säästöä. Päin vastoin. Menojen kohdistaminen vain yhteen ryhmään, varmistetaan palvelujen alasajo, henkilöristiriitojen kärjistyminen ja koneiston lamaantuminen.

Kaupungin henkilöstökulut ovat tänä vuonna arviolta 53,4 miljoonaa euroa. Ensi vuodelle asetettu tavoite 1,4 prosentin kasvusta on reilu prosentti vähemmän kuin on ensi helmikuun palkankorotusvaikutus ilman palvelusvuosilisiä.

Erikoissairaanhoito ja eräät  kuntayhtymät ovat arvioineet  palkkamenojen kasvuksi 3 - 6 prosenttia.  Naantalin talousarviosta puuttu siis palkkarahoja varovasti miljoonan euron verran. Se on 25 -30  henkilötyövuoden kustannuksia vastaava määrä.

Kun sijaisuuksistakin pieni osa päättyy vuoden vaihteessa, on kesällä tai myöhemmin vähennystarve kaksinkertainen. Budjettikirjassa ei kuitenkaan ole vastausta, miten tuo kululeikkaus toteutetaan.  Niitä ei toteuteta mitenkään ilman YT-menettelyä.

Kaupungin uusi palveustrategia tähtää henkilömitoituksen muutoksiin aikaisintaan vuoden 2014 alussa tai sen aikana. Niiden ratkaisujen kustannusvaikutukset tulevat näkyviin ehkä 2015.

Tästä seuraa ikävä yhtälö. Pelkkä  liittojen välinen ja palvelusvuosilisiin perustuva ansiokehitys  syö toisenkin veronkorotuksen tuoman hyödyn.

Kaupungin menot ovat muutakin kuin henkilöstömenoja. Kaupunki käyttää ostopalveluihin yhtä paljon kuin palkkamenoihin.  Nekin ovat suureksi osaksi palkkakuluja ja niiden kehitys seuraa yleistä ansiotason kehitystä. Sieltä tulee toinen veroprosentin tuoton suuruinen kuluerä ensi vuoden aikana.

Jos alkuperäisen ennusteeni verotulojen kehityksestä toteutuu, jota en todellakaan toivo, on kaupungilla käsissä ensi vuoden lopussa lähes ylivomaisen suurui vakauttamisen tarve. Sipponen ennusti, että ensi vuodelle tehdyllä 0,75 prosenttiyksikön korotuksella selvitään koko vaalikausi.

Pahaa pelkään, ettei sillä selvitä ensi kesää pidemmälle ellei jotain radikaalia tehdä menoille sitä ennen.

Väärä viesti valtuustosta

Istuin maanantaina ensimmäistä kertaa Naantalin valtuuston lehterillä pitkästä aikaa. Takana oli veroäyrikeskustelu ja veroprosenttiyksikön yksimielinen korotus. En kuullut vs.kaupunginjohtaja Kallu Sipposen puheenvuoroa, mutta se mitä siitä oli Rannikkoseudussa referoitu teki mietteliääksi.

Naantalin kuluvan vuoden tilinpäätös on painumassa 7 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Se tarkoittaa palkkakuluksi muutettuna sitä, että kaupungin palveluksessa oli väkeä 200 henkilötyövuotta enemmän, mitä siihen oli varaa.

Vajeen perusteella veroprosentin korotus oli siis enemmän kuin välttämätön.

Kaupungissa laaditaan parhaillaan palvelustrategiaa, jonka tavoitteena on antaa raamit sille, mitkä ovat kaupungin keskeiset tehtävät ja paljonko sellainen vaatii varoja ja resursseja.

Vs. kaupunginjohtaja heti, ettei meneillään oleva kulujen karsiminen koske vakituista henkilökuntaa, sillä sijaisiakin talossa on yli 220 henkeä.  Heitto oli huonosti ajoitettu sillä,  käsi oli just kuntalaisen kukkarossa.

Tuskin Sipponen sitä tarkoitti, mutta nyt jäi  mielikuva, että kahdella perättäisen veronkorotuksn tärkein saavutus oli turvata  paikka  virkasuhteessa oleville.  Veronkorotusten tärkein sanoma piti kuitenkin olla, että sillä turvattiin palvelut kaikille sitä tarvitseville. Sillä on vissi ero.

En myöskään pidä viisaana asettaa kantahenkilökunta ja sijaisia vastakkain. Kunnissa määräaikaisissa työsuhteissa on paljon kyseenalaisia ketjutuksia, joiden laillisuus yleensä katsotaan vasta sitten kun työsuhde on kokonaan katkennut. OAJ on uhannut käydä läpi joka kunnassa jokaisen sopimuksen. Tovotaan, että Naantali on yleisestä linjasta positiivinen poikkeus.

Minulla - ulkopuolisena - on yhä vakaa käsitys siitä, että kaupungin palvelustrategia nostaa esille virkojen ja tehtävien päällekkäisyydet, ja niihin on jatkossa puututtava. Sijaisia eli käsiä ja jalkoja tarvitaan suorituspaikoilla jatkossakin. Purkamista on tehtävä siellä, mikä suoristaa ketjua ja keventää päällikkötasoa.

Laihduttajat tietävät kuinka nopeus ja notkeus lisääntyy kun ylimääräinen painolasti saadaan pois. Laiduttaminen on iloinen asia. Eri asia on,  miten tuollainen 1250 hengen organisaatio saadaan jumppaamaan. Se nähdään ensi vuonna.

Ei hyviä, vaan oikeita tekoja

Viimeinen viikko kuntavaalikampanjassa on menossa. Ensimmäistä kertaa kisaa  ehdokkaana seuraavana on pakko tunnustaa, ettei se näytä yhtään toisenlaiselta kuin ennen. Toimittajana olen kolunnut eri vaalitilaisuuksia 30 vuotta. Yksinäistä on ehdokkaan olo vilkkaallakin toripaikalla.

Oma vaalikampanjani on ollut varsin laimea. En ole ehtinyt kauppojen eteen tapaamaan ihmisiä. Muut ovat tehneet sitä tunnollisesti. Kiitos heille siitä. Yhteiseen kampanjaan kaikkien pitäisi osallistua. Minulla on vielä viikko aikaa, onneksi.

En kuitenkaan mahda sille mitään, että hieman vierastan esiintymistä turuilla ja toreilla. Ihmisten luo meneminen on aivan kaunis ele. Se jotenkin kuuluu demokratian perusajatukseen. Ehdokkaan pitää tietää, mitä kansalaiset tarvitsevat. Mutta selviääkö se kadulla vaaliteltan luona? Minusta  lähestymisen vain vaalien alla ei ole aivan aitoa kiinnostusta. Voin toki olla väärässä.

Jos jotain suomalainen edustuksellinen demokratia tarvitsee, niin lisää uskottavuutta ja luottamusta. Minua kouraisee aina sydänalasta kun näen, että joku ministeri, puoluejohtaja tai kansanedustaja valikoi sanansa omaa tai puolueensa kannatusta ajatellen, puhuu toista, mitä tietää asioiden oikeasti olevan.  Kouraissut on viime aikoina lukuisia kertoja.

Kansan pariin jalkautumisessa on se ongelma, että vaikka ehdokas menisi kansan luo, kansalaiset eivät ehkä ole siellä. Televisiossa ja lehdissä tapahtuvaa kampanjointia ihmiset voivat seurata kotoa osallistumatta ja tunnustamatta julkisesti perimmäisiä ajatuksiaan. Mediajohtoiset vaalit johtavat yhä pidemmälle amerikkalaiseen ilmiöön, jossa johtajien henkilökohtaiset ominaisuudet nousevat entistä suurempaan osaan puolueen vaalimenestyksestä. Eikö tarkoitus ole mitata puolueen tavoitteiden eikä henkilön kannatusta.

Kuntavaalissa teemat ovat hieman toiset, mitä valtakunnan politiikassa, mutta yhtäläisyyksiäkin on. Mikä on sen helpompaa kuin lukea läksynsä eli lehtikirjoitukset huolella ja toistaa niitä kysyttäessä. Kuntien ongelmat ovat mielestäni aivan toisenlaiset. Kaikkea ei vielä kirjoitettu lehdissä, mitä siellä pitää tehdä. Kuntaliitokset ja sote-uudistukset eivät ole ongelmien ratkaisu vaan vain tulevan kehityksen  mahdollinen suunta. Keskeneräiset uudistukset sekottavat ehdokkaita. Vain harvalla on riittävästi tietoa olla niistä jotain mieltä - perustellusti.

Yksinkertaisessa asioiden ilmaisussakin on monia riskiä.  Omalla päätoimittajakaudellani pyrin aktiivisesti kaivamaan esiin asian ytimen. Yritin olla myös perusteellinen tuomalla esiin kaikki asiaan liittyvät oleelliset seikat. Huolestuttavaa  joskus oli kuitenkin se, miten monet lukivat kirjoituksistani vain sen osan, joka tuki heidän kantaansa. Näin minulle saattoi soittaa peräjälkeen sekä asian vastustaja ja puolustaja ja molemmat kiittivät kirjoitustani. Molemmat myös kokivat, että olin heidän kanssaan samaa mieltä. Pettymykseksi jouduin sanomaan, että asialla oli valitettavasti se toinenkin puoli. Kirjoitus olisi kannattanut lukea ajatuksen kanssa loppuun asti.

Siinäpä meille poliitikoille, ehdokkaille ja kuntalaisille onkin vaativa tehtävä. Miten ottaa vastaan tietoa, joka ei tue omaa aikaisempaa käsitystä. Politiikassa toisesta puolueesta totuuden kuuleminen on erinomaisen vaikeaa.
Kun ryhdyin ehdolle politiikkaan, olen luvannut itselleni noudattaa samaa metodia kuin toimittajana. Ole rehellinen ennen kaikkea itsellesi, mutta myös muille.
Kukaan meistä ei ole täydellinen - päin vastoin. Meistä jokaisen pitää tehdä parhaansa, ja se täytyy riittää.
Toivon, ettei kukaan odota minulta  vain hyviä tekoja. Ensin on tehtävä iso joukko oikeita päätöksiä.

Tasearvoja ja kikkailua

Turun Sanomissa julkaistu vertailu suurten kuntien taseessa olevasta omaisuudesta ja velkamäärästä kirvoitti kirjoittamaan aiheesta. Pontimena on lisäksi Mikko Rönnholmin lauantaina 13.10. julkaistu yleisönosastokirjoitus, jonka ydinsanoma lienee ollut, että suurkuntahankkeen yksi tavoite  on  saada kuntien taseissa oleva aliarvostettu omaisuus realisoitavaksi.

Mikolla on hyviä ajatuksia, jotka ovat pohdinnan arvoisia. Kun katsoo kuntakarttaa läpi Suomen, voi liitosten pontimena on muutakin kuin köyhien kuntien omaisuus.

 Mikko sanoi myös, että Turulla olisi helposti realisoitavaa omaisuutta miljardin euron arvosta. Sitä voi löytyä hyvinkin mainitun summan edestä, mutta niin pitäisikin. Turun kokonaisvelkamäärä on yli 1,2 miljardia euroa.

Kuntahan ei saa rahoittaa toimintaansa velkarahalla, joten velan on kohdistuttava investointeihin ja käyttöomaisuuteen.

Se omaisuus voi kuitenkin olla myös -  toisin kuin Mikko asian näkee - arvoltaa kirjanpitoarvoakin vähäisempää.

Otan esimerkin naapurista Raisiosta, jonka vanha jätevedenpuhdistamo oli siihen sijoitettujen kymmenien miljoonien arvoinen tuotantoyksikkö niin pitkään, kuin siellä puhdistettiin kaupungin jätevesiä. Paljonko puhdistamon arvo on nyt tyhjillään ja käyttämättömänä?
Näinhän kuntien omaisuudelle käy, jos toimet siirretään muualle.

Turun kaupunki näyttää onnistuneen myös nostamaan omaisuuksiensa kirjanpitoarvoa.  Yksi keino on perustaa yhtiö ja myydä se uudelle kaupungin omistamalle yhtiölle. Kauppa rahoitetaan lainalla, josta osa tai kokonaan tuloutetaan kassaan myyntivoittona. Myyntituloilla voidaan kattaa käyttötaloutta. Toisaalta sataman yhtiöittämisessä käytetään hyväksi pöytälaatikossa olevaa vanhaa osakeyhtiötä, jolla käyttämättömiä tappioita on paljon.  

En tunne Turun viime vuoden tilinpäätökseen sisältyvien  kauppojen yksityiskohtia kovin tarkasti. Näin yritykset kuitenkin rakensivat oma talouskuplansa 1990 -luvulla.

Turun kaupunki on ryhtynyt pankiksi omistamilleen tytäryhtiöille. Se on ilmeisesti lainannut seudullisille vesi- ja jätevesiyhtiöille  rahaa ( satoja miljoonia euroja) normaalia pankkikorkoa korkeammalla korolla. Idea ainakin on houkutteleva, sillä silloin naapurikuntalaisten maksamaan veden hintaan sisältyvästä pääomakulusta osa olisi suoraa tuloa Turun kassaan.  

Naantalin päätös korottaa veden hintaa merkittävästi yli yleisen hintakehityksen iskee kipeästi lapsiperheisiin. Muut voivat kulutustaan säädellä, mutta eivät ne, joiden pesukoneet pyörivät yötä päivää ja lapset käyttävät vettä runsaasti. Turun tekopohjavesihankkeen kustannusten raju kasvu tuntuu nyt veden hinnassa.

Määräaikaisissa työsuhteissa vinoutumia

Yksityisyrittäjänä olen aina hämmästellyt miten määräaikaisia työsuhteita solmitaan kunnissa aivan eri perustein kuin  yksityisellä sektorilla, vaikka on olemassa vain yksi ja sama laki. Toinen erikoisuus lain valvonnassa on se, että työsuojelupiiri valvoo yrityksiä herkeämättä etukäteen ja jälkikäteen niin, ettei mitään poikkeuksia pääse tapahtumaan.
Julkisella sektorilla taas valvontaa ei ole. Viranomaiset ottavat menettelyihin kantaa vain, jos on pakko. Eli silloin kuin asianosainen on tehnyt valituksen työsuhteestaan.

Kolmas erikoisuus lain soveltamisessa on se, että työtaistelutahdostaan tunnettu ammattiyhdistysliike eli pääluottamusmiesjärjestelmä ei toimi työntekijän eduksi, vaan paremminkin työnantajan hyväksi.
Ammattiliittoon kuulumattoman on lähes mahdotonta saada tukea työpaikan luottamusmieheltä ja liittoon kuuluvallekin se on vaikeaa. Siinähän pitää asettua työnantajaansa vastaan. Positiivisia poikkeuksiakin toki on.

Työsopimuslaki tuntee kolme syytä, milloin määräaikainen työsopimus on mahdollinen. Ensimmäinen peruste on harjoittelu, toinen on sijaisuus ja kolmas on projekti.

Julkisella sektorilla määräaikaisuuden perusteena käytetään myös sitä, ettei tarvittavaa virkaa ole perustettu tai tehtävään on talousarviossa määräraha vain kuluvalle vuodelle. Ne ovat oikeita käytännön rajoituksia, mutta työsopimuslain kannalta kestämättömiä perusteita.

Määräaikaiseen sopimukseen sisältyy myös yleinen laskuvirhe, että sopimukset olisivat kunnalle edullisia. Vuoden mittainen sopimus on työnantajalle kuitenkin kustannuksiltaan kalliimpi tai korkeintaan saman arvoinen jatkuvan työsuhteen kanssa. Opettajien pitkän kesäloman takia, 10 kuukauden määräaikainen sopimus maksaa suurin piirtein saman kuin vakituinen virka, sillä aina rahassa maksettava lomaraha ja loma-ajan palkka ovat huomattavan suuret. Vuoden sopimuksessa kulut ovat vakivirkaa korkeammat.

Lisäksi määräaikaiset sopimukset hämärtävät todellista kuvaa kunnan henkilövahvuudesta ja vaikeuttavat palkkakustannusten budjetointia, kun sopimusten määrä voi vaihdella merkittävästi. Jos joka hallintokunnalla on budjetissaan liikkumavaraa, on koko kaupungin talousarvio kokonaisuutena löysä.
Vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta Naantalin määräaikaiset työsuhteet pitää käydä läpi tiheällä kammalla, vaikka ongelma ei olisikaan erityisen suuri.
 Pitkään pätkätyösuhteessa roikkuneet pitää vakinaistaa, jos sopimukselle ei ole lainmukaisia perusteita ja työntekijän tarve on ollut ja on jatkuvaa.
Pääluottamusmiesten pitää ryhdistäytyä ja nostaa asiat pöydälle siten, kuin heidän tehtävä edellyttää. Pääluottamusmiesten rakentava ja linjakas työ on paras tapa estää ongelmat työsopimuksista.
Työsuojelupiirin on jalkauduttava ja kumottava käsitys, että julkisella puolella ei korppi toisen silmää noki.
Työ yksityisellä sektorilla on muuttunut haastavammaksi. Sielläkin käytäntö on alkanut rapistua. Monen nuoren asema on luvattoman heikko pienissä ja suuremmissakin palvelualan yrityksessä. Laki on kuitenkin kaikille sama.

Sataman melu jo häiritsee asutusta

Naantalin sataman ympäristölupa on parhaillaan Etelä-Suomen aluhallintoviraston käsittelyssä. Nykyinen voimassa oleva ympärisölupa edellyttää meluselvityksen tekemistä ja jo todettujen asutukselle aiheutuvan meluhaittojen pienentämistä.

Humaliston kaavasta on kiistelty Naantalissa vuosia. Nyt kun alueelle on myönnetty lisää rakennuslupia kerrostaloille on selvää, että kun kaavavalituksista päästään eroon, alkaa lausunto- ja valituskierros sataman aiheuttamista meluhaitoista. Siinä kaupunki on puun ja kuoren välissä. Pitää ymmärtää sekä alueelta asunnon ostaneita että oman kunnan kassaa kartuttavaa satamatoimintaa.  

1990-luvun alussa oltiin huumautuneita alueen ansaintamahdollisuuksista. Nyt on jäljellä itse aiheutettu päänsärky.

Ohessa kuulutus Naantalin kaupungin ilmoitustaululta.

Kuulutus 25.9.2012

Naantalin sataman melua koskeva selvitys

Ympäristölupahakemus

Hakija          Naantalin Satama

Asia             Naantalin sataman melua koskeva selvitys

Hakemuksen mukainen toiminta          Tiivistelmä kuulutuksen lopussa

Kuulutuksen ja hakemusasiakirjojen nähtävänäpitoTämä kuulutus pidetään nähtävänä 20.9. – 22.10.2012 Naantalin kaupungin ilmoitustaululla ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla. Kuulutus on lisäksi luettavissa osoitteessa www.avi.fi/etela

Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana yleisesti nähtävillä Naantalin kaupungintalon palvelupisteessä (Käsityöläiskatu 2).

Muistutusten ja mielipiteiden esittäminenNiille, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea (asianosainen), varataan tilaisuus tehdä muistutuksia lupahakemuksesta. Muilla kuin asianosaisilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä asiasta.

Kirjelmässä pitää mainita muistuttajan nimi, osoite, kiinteistön nimi, RN:o, kylä ja kunta, hakijan ja toiminnan/hankkeen asian nimi sekä DnroESAVI/345/04.08/2011.

Muistutukset ja mielipiteet on toimitettava viimeistään 22.10.2012 kirjallisina postitse (Etelä-Suomen aluehallintovirasto, PL 110, 00521 Helsinki) tai sähköisesti (ymparistoluvat.etela@avi.fi).

Kiinteistön osaomistajaa pyydetään toimittamaan tämä tiedoksianto myös kiinteistön mahdollisille muille haltijoille.

Lisätietoja antaa
Ympäristöylitarkastaja Hanna Pesonen, puh. 029 501 6424
sähköposti: hanna.pesonen(a)avi.fi

TIIVISTELMÄNaantalin sataman ympäristölupapäätöksen (nro 15/2007/2, annettu 13.4.2007, lainvoimainen KHO:n päätöksen jälkeen 19.11.2010) lupamääräyksessä 6 edellytetään Naantalin satamalaitokselta meluselvitystä melumittauksineen ja leviämismallilaskentoineen ottaen huomioon myös muut lähistöllä melua aiheuttavat toiminnot (teollisuus).  Selvityksen yhteydessä tulee sataman osalta tarkastella mahdollisuuksia sataman toiminnasta aiheutuvan melutason alentamiseksi Humaliston yleiskaavan AK-alueilla valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutaso-ohjearvojen saavuttamiseksi. Selvitys tuli toimittaa vuoden 2011 loppuun mennessä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, joka voi selvityksen perusteella täsmentää tai täydentää ympäristöluvan määräyksiä.

Naantalin Sataman meluselvitys käsittää satamatoimintojen meluselvityksen vuodelta 2011 (nykytilanne ja ennustetilanne Sahanrannassa tapahtuvine muutoksineen), selostuksen tehdyistä ja suunnitelluista meluntorjuntatoimenpiteistä satamassa, sekä yhteisen ympäristömeluselvityksen vuodelta 2007 (koskien Naantalin sataman, öljysataman, voimalaitoksen, Finnfeedsin, Naantalin korjaustelakan, PQ Finlandin ja Mobil Oilin aiheuttamaa kokonaismelua). Vuoden 2007 selvityksen mukaan melutason ohjearvot ylittyivät kolmen asuintalon kohdalla (5–7 dB) sataman koillispuolella. Pääasialliseksi syyksi arvioidaan rekkaliikennettä.

Tehdyt meluntorjuntatoimenpiteet liittyvät liikenteen ohjaukseen (reitit) sekä rautaromun käsittelyn vähenemiseen ja käsittelytavan muutokseen. Suunnitteilla olevat meluntorjuntatoimet liittyvät laiturilla 20 ajorampin peruskorjaukseen ja laiturille 26 Sahanrannassa rakennettavan ylärampin teknisiin ratkaisuihin (rampin liukkauden torjuntaan pinnoitetta, joka vastaa hiljaisimpia asfalttityyppejä, rampin ritilärakenteena tullaan käyttämään melutasoltaan vähäisempää ritilätyyppiä, rakenteeseen asennetaan melua torjuvat kumilevyt jne.). Toisaalta ylärampin rakentaminen ja eräiden laivavuorojen siirto kantasatamasta hlSahanrantaan siirtävät liikennettä lähemmäksi asutusta.  Hakijan mukaan sallitut melutasot asuinalueilla eivät kuitenkaan ylity.

Mieluimmin liikaa ja etuajassa kuin liian vähän ja liian myöhään

Naantalin kaupungin taloudellisesta asemasta kantautuu yhä synkempiä uutisia. Kuntavaaliin valmistautuneille ehdokkaille ja tuleville valtuutetuille tilanne on vähintään kiusallinen. Uusi valtuusto laitetaan jo nyt tosiasioitten eteen ilman, että se olisi taisi pääsisi tilanteeseen vaikuttamaan.
 Kuntatalouden ohjaus kulkee kahdella raiteella. Toisena raiteena on talousarvio ja toisena viimeksi vahvistetut tilinpäätökset. Molemmat raiteet kulkevat välillä lähekkäin ja välillä hyvinkin kaukana toisistaan. Vain vuosi vuoden jälkeen odotettua enemmän kasvaneet tulot ovat pitäneet junan raiteillaan. Nyt yllätykset ovat päinvastaisia. Kasvua ei ole ja tulot voivat jopa vähentyä. Menojen kasvua ilman tehokuuria ei pysäytä mikään.

Naantalissa laaditaan jo ensi vuoden talousarviota. Siihen uudet valtuutetut eivät pääse vaikuttamaan vaikka haluaisivat. Uuden valtuustona aika koittaa vasta vuoden 2014 budjetin valmistelussa.
Kuluvan vuoden tilinpäätös puolestaan tulee uuden valtuuston vahvistettavaksi jo maalis-huhtikuussa. Tappiot ja yllätykset on nieltävä, vaikkei uudet päättäjät ole vastuussa  edellisellä vaalikaudella tehdystä päätöksestä. Näin se vain menee.

 Kuluneelle vaalikaudelle on ollut tyypillistä, että  tilinpäätökset toisensa jälkeen ovat olleet yllättäviä. Tarkat suunnitelmat ja oikein tehdyt laskelmat eivät yleensä sisällä yllätyksiä.
Kaupunki tietää rahakulunsa ja menonsa lähes päivittäin.  Samoin tulot, mitä se perii asikkailtaan.

Ongelma onkin verotuloissa. Valtio tilittää kunnille verotuloja kuukausittain edellisen vuoden tietojen pohjalta. Seuraavan kuukauden erää muutetaan sen perusteella, miten tuoreet tiedot näyttävät vaikuttavat kuntakohtaiseen erään. Jos palkansaajien ansiot ja samalla maksettavat verot alkavat laskea, ne näkyvät kunnan verotilityksissä vasta kuukausien ehkä yli vuoden kuluttua.

Yritykset maksavat tuloksestaan veroja ennakkona kuukausittain. Suhdanteen nopeassa muutoksessa, tulos alkaa heiketä, mutta ennakoihin haetaan muutosta vasta jälkikäteen. Vielä juuri ennen tilinpäätöstä yritys voi joutua tekemään alkakirjauksia, jolloin alentunut verotettava tulos paljastuu vasta vasta eletyn tilikauden jälkeen.   Jo kunnille tilitetty verokin haetaan takaisin kun yrityksen maksamat ennakot palautetaan takaisin. Juuri näin on Naantalin kohdalla käynyt.

Naantalin talouden todellinen tila ei ole se, miltä se nyt näyttää, vaan tilanne elää ja muuttuu kaiken aikaa. Totta on vain se, että talouden liikkumavara on kaventunut ja kapenee yhä.
Nykyinen valtuusto joutuu etsimään keinoja, miten tästä edetään. Ongelma on se, että heitot tulopohjassa ovat niin suuria, ettei  niitä korjata edes kohtuullisilla veronkorotuksilla. Yhden veroprosenttiyksikön korotuksen vaikutus on pienempi kuin ennustettu menojen vuotuinen kasvu.

Kaupungin menoista valta osa on palkkaluonteisia kuluja, joiden kehitys on sidottu valtakunnallisilla sopimuksilla. Kunta ei voi vaikuttaa palkankorotuksiin, mutta voi vaikuttaa maksettavien palkkojen lukumäärään. Kuinka moni tulevista valtuutetuista valmistautuu jo vaalikampanjassa henkilökunnan määrän vähentämiseen?
 Omaisuuden myymisestäkin on puhuttu. Se on keino päästä eroon hyödyttömistä kiinteistöistä. Matalasuhdanteessa  hinta vain on matala. Kukapa haluaisi myydä kaupungin omaisuutta alihintaan. Eikä niistä saatavilla euroilla taloutta edes merkittävästi oikaista.

Nykytilanteessa olisi tärkeää, ettei  huonoista ennusteista tehdä vääriä johtopäätöksiä. Kaupungilla on aikaa oikaista laivan kurssia, mutta se vaatii kipparilta eli valtuustolta taitoa ja rohkeutta. Epäilysten ja epäluottamuksen ilmapiirin kasvattamisen sijasta tarvitaan  tosiasioiden tunnustamista ja yksituumaisuutta ongelmien hoidossa. Ongelmiin on tartuttava niin pian kuin mahdollista. Korjausliike pitää tehdä mieluimmin liian suurena ja etuajassa kuin liian vähän ja liian myöhään.

Naantalin kaupungin  ongelmat eivät poikkea muista. On osastoja, joissa ihmiset tekevät töitä äärirajoilla. Henkilökuntaa tuntuu olevan, mutta työaika kuluu epäolennaisten tehtävien hoitamiseen, työn tuloksen moninkertaiseen varmistamiseen. Nämä paperisodan pyörittäjät pitää vapauttaa parantamaan, hoitamaan ja opettamaan.
 Toisaalta on osastoja, joita vaivaa  tehottomuus. Isot ja pienet asiat eivät etene.  Kaikki ongelmat eivät johdu luottamusmiehistä, mutta kyllä niilläkin on siihen osuutensa. Asioita pallotellaan ja palautetaan uuteen valmisteluun nippelitietojen takia.
Valmistelulle tarvitaan aikansa, mutta 1150  ammattilaisen organisaation on saatava myös tehdä, toteuttaa ja saattaa loppuun asioita. Siitä se tehokkuus syntyy. Ei tuloslaskelman lukuja tarkastelemalla.
Kun on tehokas ja motivoitunut henkilökunta, se sopeutuu, muuntuu ja rakentuu uudelleen muuttuvien tarpeitten mukaan, jos heitä halutaan kuunnella ja sen annetaan tapahtua.
Yrityksissäkin toimitusjohtajalla ja sen alaisilla on vastuu toiminnasta ja työn tuloksista. Hallituksen tehtävä on tehdä strategiset valinnat eli osoittaa suunta ja kiitellä henkilökuntaa hyvistä suorituksista.
Miksi niin ei tehtäisi myös Naantalissa.

Ei veronkorotuksia ennen laihdutuskuuria

Yrittäjät tietävät, että kaiken toiminnan ydin on menojen hallitseminen.  Vain niistä voit itse päättää, sillä tuloista päättävät asiakkaat. Kuntataloudessa tilanne on hieman toinen. Valtuustolla on valta päättää myös kunnan tuloista.
Naantalin pitkäaikainen vaikuttaja ja kokenut talousmies Mikko Rönnholm pohti 23.9. Turun Sanomissa uutta kunnallisveroa, kunnallista pääomatuloveroa.  Aihe on pohdinnan arvoinen, sillä  vanhat konstit kuntatalouden tulojen kasvattamisessa alkavat olla kuntalaisen sietorajalla. Yrittäjänä sanoisin, että pitäisikö kunnissakin alkaa pikku hiljaa hallita myös menoja.
Kunnallinen pääomavero on nimenä uusi. Minusta kunnissa on jo käytössä pääomavero, kesä-asuntoja ja vakituisia asuntoja koskeva kiinteistövero. Se eroaa Rönnholmin ideasta vain siinä, että sitä peritään pääomasta eikä pääomatulosta. Tulosta veron maksaminen on helpompaa, koska silloin on jo olemassa tulo, mistä se maksetaan. Kiinteistöveron ongelma on se, että se täytyy maksaa muista tuloista - riippumatta onko niitä vai ei.
Yhteisöverotuotoista, joihin kuntalaisen maksamat pääomatuloverotkin luetaan, tilitetään osa takaisin kunnille. Vaikka kunnissa ei tilikartassa ole omaa tulokohtaa pääomatuloveron tilityksille, verotuksen hedelmiä on kunnan talouden tukena. Onko kuntien ja valtion välinen jakosuhde oikea, siitä voidaan olla montaa mieltä.
Kunnallinen itsehallinto on tärkeä asia suomalaisille. En kuitenkaan ole varma, pitäisikö kuntien saada itse hoitaa aivan kaikkia nykyisiä tehtäviä.
Suurin pieniä kuntia näivettävä tekijä on sosiaali- ja terveydenhuollon alati kasvavat kustannukset. Sen varjolla voitaisiin melkein kunta kuin kunta liittää suurempaan yksikköön. Ei kuitenkaan ole mitään näyttöä siitä, että suurempi kuntakaan selviäisi tehtävästä yhtään helpommin. Erikoissairaanhoito ja sen kustannuskehitys ei ole pitkään aikaan enää ollut kuin muodollisesti kuntien hallinnassa.
Jos Suomessa noudatettaisiin  yleistä Eurooppalaista tapaa, olisi kuntien terveyskeskuksetkin valtion ylläpitämiä. Terveydenhuoltopiirit olisivat usean sadantuhanneen asukkaan alueita, joille palvelut järjestettäisiin kokonaisuuden kannalta järkevästi. Joka kunnassa ei olisi omaa terveyskeskusta, mutta kuitenkin palvelut olisivat kohtuullisen matkan päässä ja apua olisi tarjolla jokaiselle, joka sitä tarvitsee.
Nyt terveydenhuollosta on tullut myllynkivi, joka vie mahdollisuudet kaikelta muulta kunnan kehittämiseltä.
Naantalin ja sen naapurikuntien liitoksesta on kulunut neljä vuotta. Kuntien henkilökunnan saama viiden vuoden irtisanomissuoja umpeutuu vuoden kuluttua. Ei tarvitse olla suurikaan ennustaja, jos arvioi uuden valtuuston joutuvan ottamaan kantaa piankin kaupungin organisaatioon ja henkilövahvuuteen.
Itse olen pitänyt yleensä rakennemuutoksessa pitkiä irtisanomissuojia kohtuuttomina. Yrityksissä fuusiot merkitsevät toiminnan tehostamista aivan kaikessa. Irtisanomiset eivät johdu johdosta tai fuusiosta, vaan tuotteiden kilpailukyvystä markkinoilla. Muutoksella turvataan sekä henkilökunnan että yrityksen säilymistä ja menestystä.
Eikö jo itse irtisanmissuoja kerro siitä, mitä kunnissa ja kuntaliitoksissa olisi oikeasti pitänyt tehdä. Jos tarvetta väen tuntuvalle vähentämiselle  ei ole, kukaan ei ole vailla mitään irtisanomissuojaa. Kuntalaiset ovat maksaneet kalliisti kuntaliitossopimuksesta. Ensi vaalikaudelle veronkorotuksiin ei ole perusteita ennen kuin organisaatio on laihdutettu tehtäviensä tasolle. 

Veronmaksajan euro on halpa

Ylen uutisten mukaan suomalainen terveydenhuollon uusi potilastietojärjestelmä voi maksaa toista miljardia euroa. Viron uusi järjestelmä maksoi 11 miljoonaa. En väitä, että edellä kerrotut luvut todistaisivat suomalaisen veronmaksajan euron heikosta arvosta, mutta väitän, että kuntien ja valtion virastoissa tietojärjestelmästäkin maksetaan liikaa. Syy on yksinkertainen. Kukaan ei tiedä millainen sen tulisi olla. Silloin myyjä saa päättää, mitä tarvitaan. Byrokratialle on tyypillistä, että asioita säädetään ensin hyvin yksityikohtaisesti, mikä pudottaa suuren osan kilpailijoista. Lopulta on jäljellä pari toimittajaa, jotka osaavat sopeutua tilanteeseen. Esimerkiksi kouluruoka on keskitetty suurkeittiöille, jotka edellyttävät tarjouskilpailussa täydellistä toimitusta. Siis keittiö, jonne ruoka tulee valmiina? No yksikään tila ei sellaiseen kykene, kun perunatilalta ei enää tule tomaatteja eikä tuoretta kalaa. Vain harva pystyy suuriin toimituksiin. Onko se tae hyvästä laadusta ja edullisesta hinnasta? Koulujen keittiössä on palkattuna pitkälle koulutettuja kokkeja. Onko ammattitaito ja tehtävät tasapainossa kun he availevat ruoka-astioita ja annostelevat ruokia lautaselle. Onko siinä koko päiväksi haasteellista tekemistä? Entä ovatko keittiön kalliit välineet siinä, käytössä mihin niitä on hankittu? Mitä jos koulujen keittiöissä tehtäisiin taas enemmän itse, pyydettäisiin tarjouksia erikseen kalasta ja porkkanasta. En väitä että se olisi halvempi tapa, mutta ainakin veronmaksajan lapset saisivat samalle rahalle enemmän vastinetta.

Kuka opettaisi turkulaisille?

Kuntavaalien alla turkulaisten ehdokkaiden (Massinen, Turkulainen 5.9.) sanavalikoimiin näyttää pesiytyneen naapurikuntien asukkaiden ajattelu- ja harkintakykyä vähätteleviä termejä kuten parasiitit, lyhytnäköiset tai rusinanpoimijat. Tuollaisille valinnoille ei ole sijaa rakentavassa ja yhteistä tulevaisuutta hakevassa keskustelussa, kielikuvat eivät ole asiallisia eivätkä perustu tosiasioihin. 
Pitkään kuntapolitiikassa mukana olevat tietävät, ettei Turku ole antanut naapureilleen koskaan mitään ilmaiseksi. Yhteistyö on toki todellista ja se perustuu yhteiseen tahtoon, mutta myös  tarkasti lasketuihin kustannusten jakoperusteisiin. Ne taas perustuvat palveluiden käyttöön, asukasmäärään tai muihin erityispiirteisiin.  Tuiki harvoin jos koskaan Turku suurimpana olisi ottanut isällisen tai veljellisen asenteen ja ottanut suhteessa muita suuremman kustannusvastuun hankkeessa. Päin vastoin esimerkiksi yhteisessä vesijohtoverkostossa virtaavasta puhtaasta vedestä Raisio ja Naantali maksavat Turkua korkeampaan veden hintaa, koska oletetaan, että alueella teollisuuden vedenkulutus kasvaa tuntuvasti tulevien vuosikymmenien aikana.

 On muutamia seikkoja,  joilla  halutaan muuttaa yleistä käsitystä Turun ylivertaisesta osuudesta seutukunnan palveluista. Niitä ovat  uimahalli ja kirjasto ja teatteri eli kulttuuripalvelut yleisesti. Raision, uimahallia, kuntien omia kirjastoja tai Naantalin Musiikkijuhlien kaltaisella kulttuuritarjonnalla ei ole niille kuuluva arvoa keskustelussa. 
Jotta Turun kaupunki voisi vapaaehtoisilla kuntaliitoksilla saavuttaa kaikki ne taloudelliset ja henkiset edut, mitä suuruudesta väitetään olevan, pitäisi edut olla pöydällä selkeästi näkyvissä. 

Etuja ei ole, mistä nostaa. Sen sijaan, että vähätellään niitä, jotka uskaltavat kyseenalaistaa ja vaatia lukuja nähtäväksi, turkulaiset voisivat ottaa kunnian  siitä, että naapurit ovat menestyneet - omin avuin.

Mikään yhtestytö ei onnistu ilman luottamusta.  Siitä on Turun kuntapolitiikassakin on huutava pula. Kuntapolitiikan pitäisi olla avointa, rakentavaa ja innostavaa. Turku ei ole onnistunut naapureittensa kanssa miltään osin mainituista. Silti yhteistyössä on kuitenkin päästy myös eteenpäin. Mahdollisuuksia on kuitenkin paljon käyttämättä.

 Yksi suuri kysymys on puhtaasti taloudellinen.  Mistä Turun 1,2 miljardin euron velat ovat peräisin? Viime tilinpäätöksessään se ilmoitti velkamääräkseen vain puolet tuosta määrästä?  Ja taas ennusteet pettivät. Velkaa otetaan  lisää joka vuosi. Ja paljon.

Tylsä talous on kaiken perusta

Niin tylsältä kuin se kuulostaakin, Naantalin kaupungin  valta päättää omasta tulevaisuudestaan riippuu pitkälle sen talouden tilasta. Demokratian valta hupenee samassa suhteessa kuin talouden liikkumavara kapenee.  Itsenäisyyttä ei ole ilman taloudellista omavaraisuutta.
Naantalin velkamäärä kolminkertaistui kuluneella vaalikaudella. Kaupunki ei ole enää edullisen verotuksen kunta eikä sen velkamäärä ole muita oleellisesti alhaisempi.
Sataman investoinnit ovat suurin yksittäinen velkaantumisen tekijä kuluneella kaudella, mutta samalla ne ovat lykänneet myös muita tarpeita tuleville vuosille. Tilanne ei siis välttämättä ole helpottamassa.
Kaikki kuitenkin ymmärtävät, että moinen vauhti ei ole enää mahdollista. Tarpeet ja talouden realismi on nostettava samalle pöydälle.
Laamanni Leo Laaksosen johdolla kaupungin talouden tilasta saatiin tänä vuonna uusi ja kansantajuinen raportti. Jos haluat tietää, mikä on hoidettu hyvin ja missä on parannettavaa, raportti kannattaa lukea. Se löytyy tästä tai googlettamalla kaupungin verkkosivuilta.

NAANTALIN KAUPUNKI TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS 2011

1. TARKASTUSLAUTAKUNTA JA SEN TOIMINTA

1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät, rooli ja kokoonpano

Kuntalain 71 §:n mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vas- taavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastus- lautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastus- ta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja ta- loudelliset tavoitteet kaupungissa ja kaupunkikonsernissa toteutuneet. Tarkastuslau- takunta voi myös laajemmin arvioida toiminnan vaikuttavuutta ja tuottavuutta sekä sitä, onko kaupungin perustehtävä, palveluiden järjestäminen kuntalaisille, toteutet- tu tarkoituksenmukaisella tavalla.

Naantalin kaupungin tarkastussäännössä valtuusto on kuntalain mukaisten tehtävien lisäksi määrännyt, että lautakunnan on

1. Seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muu- toinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi

2. Huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessaan, sekä

3. Tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvon- nan tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla

Tarkastuslautakunnan jäsenet: Leo Laaksonen, puheenjohtaja Lauri Laine, varapuheenjohtaja Kari Jokinen

Reija Kääriäinen Elina Leino Dennis Livson Jenni Pirkola Erkki Rantanen Anne Tirkkonen

1.2. Tarkastuslautakunnan toiminta

Vuoden 2011 aikana tarkastuslautakunta kokoontui 10 kertaa. Tarkastuslautakunta perehtyi arviointisuunnitelmansa ja työohjelmansa mukaisesti tänä vuonna erityisesti sivistystoimen asioihin. Tarkastuslautakunta käytti arviointityössään apuna kokouk- seen kutsutuille etukäteen lähetettävää arviointilomaketta. Lautakunta kuuli kokouk- sissaan myös kaupunginjohtajaa ja kaupunginkamreeria.

3

Tarkastuslautakunta kävi tutustumassa Merimaskun kouluun, Naantalin lukioon sekä vesihuoltolaitokseen.

Arviointikohteina olivat myös kaupungin strategiatyöskentely. Omaa arviointitaito- aan lautakunta on kehittänyt osallistumalla koulutuksiin.

Tarkastuslautakunta on vuoden aikana pyytänyt lisäselvityksiä tai toimenpiteitä seu- raavista asioista:

1. 2. 3. 4.

Tiettyjen kaavoitusprosessien viivästyminen Tekopoint Oy:n konkurssi Naantalin hallinnolliset kulut Uusien henkilöiden palkkaaminen vakinaisiin tehtäviin

Arviointikertomuksen laadintatapaa on uudistettu. Marraskuussa 2011 on hyväksytty arviointikertomuksen uudistettu runko. Joulukuussa on sovittu, mille tehtäväalueille lautakunnan jäsenet erityisesti perehtyvät. Talven ja kevään aikana jäsenet ovat esit- täneet havaintonsa lautakunnan sihteerille kokousten ulkopuolisena aikana. Sen jäl- keen arviointikertomuksen laatiminen on tapahtunut pääosin luottamushenkilöiden toimesta ja se on hyväksytty tarkastuslautakunnan kokouksessa 21.5.2012. Uudella laadintatavalla on pyritty siihen, että tarkastuslautakunnan työ eroaa varsinaisesta ti- lintarkastuksesta. Mikäli uusi käytäntö osoittautuu onnistuneeksi, käytäntöä on tar- koitus jatkossa pyrkiä edelleen kehittämään.

1.3. Tilintarkastus

Kaupungin tilintarkastajaksi valtuustokaudelle 2009 – 2012 on valittu Oy Audiator Ab. Päävastuullinen tilintarkastaja on ollut 31.7.2011 asti JHTT Eero Pekonen ja 1.8.2011 alkaen JHTT, KHT Sari Isaksson. Päävastuullinen tilintarkastaja on ollut läsnä tarkas- tuslautakunnan kokouksissa.

Tarkastuslautakunta on saanut tiedoksi Oy Audiator Ab:n tilintarkastussuunnitelman kaudelle 2009 - 2012 sekä työohjelman tilivuoden 2011 tarkastamiseksi. Tilintarkas- tajat ovat raportoineet tarkastuslautakunnalle tilintarkastuksen toteuttamisesta ja tehdyistä havainnoista suullisesti kokouksissa sekä kirjallisilla tarkastusraporteilla.

Tarkastuspäivien toteutuma oli tilintarkastussopimuksen ja tarkastussuunnitelman mukainen, vuoden 2011 lakisääteiseen tilintarkastukseen on käytetty 65 päivää. Tar- kastuslautakunnan kanssa on tehty 10 työpäivää. Erilaisia hanketarkastuksia on tehty 23 tuntia.

4

2. TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMI- SEN ARVIOINTI

2.1. Toiminnalliset tavoitteet ja niiden arviointi

Toiminnalliset tavoitteet on esitetty talousarviossa. Tavoitteiden onnistuminen ilme- nee tilinpäätöksestä. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen arviointi perustuu pääasiassa vertailemalla tilinpäätöstä talousarvioon. Keskeisiä arviointiperusteita ovat olleet myös johtavien viranhaltijoiden kuuleminen lautakunnan kokouksissa, selvityspyynnöt vastuunalaisilta viranhaltijoilta sekä tutustumiskäynnit kaupungin toimintayksiköissä. Toimintojen tuloksellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden arvi- ointia on toteutettu myös vertailemalla toimintoja muiden kuntien toimintoihin.

Arvioinnin lähtökohtana on ollut keskittyminen olennaisiin asioihin, joskin arviointi- kertomuksessa on otettu esille myös kokonaisuuden kannalta suhteellisen vähäisiä yksityiskohtia, joissa lautakunnan mielestä on kehittämistarpeita.

2.2. Strategian toteuttamisen arviointi

Valtuustokauden 2009 – 2012 strategian harvoja täsmällisesti asetettuja tavoitteita on tasapainoinen väestönkasvu 150 – 200 asukasta per vuosi. Kaupungin asukasluku 31.12.2009 oli 18 544 ja 31.12.2011 se oli 18 871. Kun väestönlisäyksestä (317 asu- kasta) vähennetään Livonsaaren osuus 183, on vertailukelpoinen väestönlisäys ollut kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana vain 134. Tämäkin vähäinen väestönkasvu on sikäli vinoutunut, että kanta-Naantalin mannerpuolen osuus väestönkasvusta on ollut vain 25 henkilöä (12 509 -> 12 534) eli vähemmän kuin Rymättylän väestönkas- vu (2 082 -> 2 017). Syyt huolestuttavaan kehitykseen ilmenevät osittain arviointiker- tomuksen kohdassa 2.4.5 olevista myönnettyjä rakennuslupia ja valmistuneita asun- toja koskevista lukusarjoista. Kun kaupungissa ei ole lainvoimaisia asemakaavoja, jot- ka oikeuttaisivat asuinkerrostalojen rakentamiseen, tilanteeseen ei ole odotettavissa parannusta ainakaan ennen vuotta 2014. Syynä kaavoituksen jumiutumiseen ovat tehoton viranomaisvalmistelu ja päätöksenteon vaikeus kaavoitus- ja ympäristölau- takunnassa sekä kaupunginhallituksessa. Strategian mukaan aktiivisella elinkeinopoli- tiikalla varmistetaan yritystonttien riittävä määrä ja työpaikkamäärän kasvu. Tilasto- tietoja työpaikkamäärän kehityksestä vuoden 2009 jälkeen ei valitettavasti ole käy- tettävissä. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan työpaikkojen lisäys ei ole ollut ta- voitteiden mukainen, millä on vähäisen asuntotuotannon lisäksi ollut välillinen vaiku- tus vaisuun väestönkasvuun.

5

Sinänsä onnistuneessa valtuustokauden strategiassa on vain vähän sellaisia mittarei- ta, jotka helpottaisivat strategian seurantaa, arviointia ja päivitystä. Tämän takia stra- tegia ei riittävästi ohjaa kaupungin päätöksentekoa. Tarkastuslautakunta suosittelee, että jatkossa tehtävissä strategioissa on täsmällisesti määriteltyjä tavoitteita, jotka mahdollistavat strategian toteutumisen seurantaa ja arviointia sekä ohjaavat päätök- sentekoa.

Valtuustokauden aikana on kiitettävällä tavalla panostettu valtuustokauden strategi- an lopussa mainittujen muiden strategisten asiakirjojen tekemiseen ja päivittämi- seen.

2.3. Kokonaistaloudelliset tavoitteet

Naantalin kaupungin toimintamenojen kasvu on edelleen ollut kuntien keskimääräis- tä kasvua korkeampi, vaikka kasvu onkin hidastunut. Toimintamenot kasvoivat 5,2 % vuonna 2011, kun vuonna 2010 kasvu oli 6,4 %. Toimintakulut kasvoivat 5,6 miljoo- naa euroa. Toimintatuotot kasvoivat 1,3 miljoonaa, verotulot 2,3 miljoonaa ja valti- onosuudet 1,4 miljoonaa euroa. Näin ollen vuosikate oli kulujen suuresta kasvusta huolimatta vain 0,4 miljoonaa euroa edellisvuotta huonompi. Vuosikate oli 6,9 mil- joonaa euroa positiivinen, mutta 10,2 miljoonan euron poistot veivät vuoden 2011 tuloksen 3,5 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.

Talousarviossa toimintakate oli -76 miljoonaa euroa, mutta sitä muutettiin tilikauden aikana niin, että sen arvioitiin nousevan -78,5 miljoonaan. Toteutuma oli 1,6 miljoo- naa euroa tätä parempi, koska myyntitulot ylittivät arvion 0,9 miljoonaa ja tuet ja avustukset 0,5 miljoonaa euroa. Verotulot ja valtionosuudet ylittivät alkuperäisen ta- lousarvion 1,1 miljoonalla eurolla. Poistojen arviointi vuodelle 2011 onnistui hyvin, kun ne kahtena edellisenä vuonna olivat ylittäneet reilusti arvioidun.

Tilikauden alijäämäksi arvioitiin alun perin 2,3 miljoonaa euroa, ja vuoden kuluessa arviota muutettiin vielä huonommaksi, 5,4 miljoonaan euroon. Toteutuma oli kuiten- kin tätä parempi eli alijäämää tilikaudelta muodostui 3,5 miljoonaa euroa. Syyt poik- keamiin on selkeästi esitetty toimintakertomuksessa (Tasekirja s. 11 - 12 ja 25).

Vaikka talousarvio toteutui suhteellisen hyvin, huolestuttavaa on se, että alijäämä oli kuitenkin 1,2 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota suurempi samanaikaisesti kun monien naapurikuntien tulos oli positiivinen ja talousarviota parempi.  

Vertailussa on otettava huomioon, että Naantalin poistot (yli 500 euroa per asukas) ovat vertailukuntiin nähden poikkeuksellisen korkeat. Korkeat poistot johtuvat viime vuosina satamaan tehdyistä investoinneista, joiden poistoaika on lyhyt. Toisaalta in- vestointeja on viime vuosina siirtynyt tuleville vuosille. Tämän vuoksi arviot siitä, että poistot tulisivat tulevina vuosina jyrkästi vähenemään, eivät tule välttämättä toteu- tumaan. Sitä paitsi poistot eivät vaikuta velkaantumiseen. Tulevien vuosien talous- suunnitelmissa on kiinnitettävä erityinen huomio toiminnan tuottavuuteen.

Tarkastuslautakunnan arvion mukaan kaupungin tuloveroprosenttia on pidetty kei- notekoisesti hyvin alhaisena. Naantalilla on perinteisesti ollut poikkeuksellisen korke- at verotulot. Tämä erityisasema on vuosien kuluessa menetetty. Vuonna 2011 Turun tilitetyt asukaskohtaiset verotulot olivat (3,373 euroa) Naantalin verotuloja (3,362 euroa) suuremmat ja Raision verotulot (3,156 euroa) olivat lähes yhtä suuret kuin Naantalin verotulot. Tuottavuuden tehostamisen lisäksi jatkossa tulleekin harkitta- vaksi veroprosentin maltillinen korottaminen kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamisek- si. Yhden tuloveroprosenttiyksikön tuotto on noin 3,2 miljoonaa euroa.

Sataman yhtiöittämisellä tulee olemaan keskeinen merkitys seuraavien vuosien talo- ussuunnitelmissa.

7

2.4. Sitovien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen

2.4.1. Kaupunginhallituksen tehtäväalueet

Kaupunginhallituksen vastuulla olevista seikoista olennaisin poikkeama talousarvioon verrattuna oli noin 0,5 miljoonan euron määräisten myyntivoittojen siirtyminen seu- raaville vuosille. Metsäluikkion tonttien myynti siirtyi vuodelle 2012 alueen kunnallis- tekniikan rakentamisesta tehtyjen valitusten takia.

Livonsaarta koskevassa osakuntaliitossopimuksessa ei otettu huomioon, että vuoden 2011 kunnallisverotulot tilitetään Maskulle, vaikka Naantali vastasi Livonsaaren alu- een vuoden 2011 toimintamenoista. Kysymyksessä on inhimillinen erehdys. Se, että Maskun kunnanhallitus 5.3.2012 hylkäsi sopimuksen, jolla Masku olisi Livonsaaren vuoden 2011 kunnallisverojen kompensaationa maksanut Naantalille vapaaehtoisesti noin 300 000 euroa, osoittaa oikeamielisyyden puutetta ja panee uskon kuntien väli- sestä menestyksellisestä yhteistyöstä koetukselle. Tarkastuslautakunta ehdottaa, et- tä kaupunginhallitus pyrkii vielä korjaamaan tämän kohtuuttomuuden kutsumalla Maskun kunnanhallituksen jäsenet yhteiseen neuvotteluun asian oikeudenmukaisek- si sopimiseksi.

Naantalin ja koko Turun seudun kannalta positiivinen asia oli, että Fortum, Turku Energia, Naantali, Raisio ja Kaarina pääsivät vuoden 2011 aikana sopimukseen seu- dullisesta energiaratkaisusta.

Sisäisen tarkastuksen puutteet on esitetty arviointikertomuksen kohdassa 4.1.

2.4.2. Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtäväalueet

Terveyspalveluissa saavutettiin sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteet. Asia- kastyytyväisyys oli hyvä (arvosana 4 asteikolla 1 – 5). Toimintamenot ja toiminnan ali- jäämä toteutuivat talousarvion mukaisesti ja olivat jopa pienemmät kuin vuonna 2010. Kuntalaispalautteena tarkastuslautakunnan tietoon on tullut, että lomien kes- kittämisestä heinäkuulle on aiheutunut toiminnallista haittaa sekä terveyspalveluille että terveyskeskuksen vuodeosastolle.

Kaupunginvaltuusto myönsi erikoissairaanhoitoon 860 000 euron lisämäärärahan, josta tarvittiin vain 429 000 euroa. Erikoissairaanhoidonkin toimintamenot 18,7 milj. euroa olivat vähän alemmat kuin vuonna 2010.

8

Jono kiireettömään hammashoitoon on kesäkuun alusta alkaen ollut lain vaatimuk- sen mukaisesti alle 6 kuukautta. Tähän tavoitteeseen päästiin, kun uusi hammaslää- käri / hammashoitaja –työpari aloitti 1.5.2011. Samalla suun terveydenhuollon toi- minnan alijäämä kasvoi 8,1 prosenttia (n. 90 000 euroa) vuodesta 2010.

Hoito- ja vanhuspalveluissa olennainen muutos oli vuoden 2010 lopulla valmistuneen vanhainkodin käyttöönotto. Tämä paransi hoitoketjun toimivuutta ennen kaikkea si- ten, että terveyskeskuksen vuodeosastolla keskimääräinen hoitoaika lyheni (17,8 hpv -> 14,9 hpv). Samalla vuodeosaston hoitopäivien kokonaismääräkin aleni hieman. Vanhainkodin käyttöönotosta aiheutui kuitenkin toimintamenojen kasvu, kun van- hainkotiin palkattiin uusia työntekijöitä. Jatkossa on harkittava, mikä on vanhainkoti- hoidon ja tehostetun palveluasumisen oikea suhde toiminnallisia ja taloudellisia ta- voitteita arvioitaessa. Huomio kiinnittyy hoitoyksikköjen kuormitusasteen vaihteluun. Ryhmäkodeissa kuormitusprosentit vaihtelivat välillä 95,2 – 101 (vuonna 2010 98,1 – 100 %). Vanhainkodin pitkäaikaishoidon keskimääräinen kuormitusaste oli 98,1 %. Jannelassa kuormitusaste laski 90,3 prosentista 83,8 prosenttiin samalla kun asiakas- tyytyväisyys aleni 3,89:stä 3,26:een (asteikolla 1 – 5).

Toiminnallisissa ja taloudellisissa tavoitteissa epäonnistuttiin pahoin lapsiperheiden sosiaalityössä. Lapsiperheiden sosiaalityössä oli jo vuonna 2009 suuria ongelmia. Ongelmien ratkai- semiseen kiinnitettiin erityistä huomiota ja vuonna 2010 oli havaittavissa positiivista kehitystä. Muutos parempaan ei kuitenkaan ollut pysyvä.

Sosiaali- ja terveyslautakunta on ryhtynyt kehittämistoimiin tämän valtakunnallisesti- kin todetun ongelman ratkaisemiseksi.

Vammaispalvelujen toimintamenot ylittyivät alkuperäisestä talousarviosta yli 15 pro- sentilla (571 000 euroa). Vuodesta 2010 toimintamenojen kasvu oli 29 prosenttia. Vammaispalvelujen toimintamenot perustuvat vammaispalvelulakiin, johon tehtiin olennaisia muutoksia syksyllä 2009. Jatkossa on kiinnitettävä huomiota siihen, että vammaispalvelulakia sovelletaan yhtenäisesti suhteessa asiakkaisiin ja toisiin kuntiin.

9

2.4.3. Koulutuslautakunnan tehtäväalueet

Koulutuslautakunnan kaikkien tehtäväalueiden toiminnalliset tavoitteet ovat toteu- tuneet hyvin. Myös asiakastyytyväisyys on hyvä kaikilla tehtäväalueilla.

Toimintamenot ovat perinteiseen tapaan toteutuneet melko hyvin talousarvion mu- kaisesti. Lukion toimintamenot ovat olleet jopa 51 000 euroa (2,6 %) alle talousarvion ja vuoden 2010 tasolla. Perusopetuksessa toimintamenojen ja toimintatulojen erotus on kasvanut 463 000 euroa eli kohtuullisesti noin 2,9 %. Varhaiskasvatuksen toimin- tamenojen kasvu vuodesta 2010 on sen sijaan ollut korkea eli noin 6,4 % (621 000 euroa).

Verrattuna muihin kuntiin sekä perusopetuksen että etenkin varhaiskasvatuksen ko- konaiskustannukset oppilasta / asiakasta kohden ovat Naantalissa perinteisesti olleet korkeat. Vuonna 2009 perusopetuksen käyttökustannukset oppilasta kohden olivat noin 800 euroa (noin 13 %) korkeammat kuin Raisiossa. Tämä tarkoittaa sitä, että jos Naantalin perusopetuksen kokonaiskustannukset oppilasta kohden olisivat vuonna 2009 olleet yhtä pienet kuin Raisiossa, Naantalille olisi kertynyt noin 1,6 miljoonan euron säästö. Vuonna 2010 kustannusero on huomattavasti tasoittunut niin, että toimintamenot oppilasta kohden ovat olleet enää noin 300 euroa (noin 4,7 %) korke- ammat kuin Raisiossa ja hieman alemmat kuin Varsinais-Suomessa ja koko maassa keskimäärin. Kun Naantalin perusopetuksen toimintamenot ovat vuonna 2011 kas- vaneet vuoteen 2010 mennessä vain 2,9 %, voitaneen arvioida, että tällä hetkellä Naantali tuottaa korkeatasoista perusopetusta kustannustehokkaasti.

Varhaiskasvatuksen toimintamenot ovat sen sijaan jatkuvasti erittäin korkeat. Vuon- na 2010 varhaiskasvatuksen kokonaiskustannukset/lapsi olivat lähes korkeimmat ko- ko maassa. Esimerkiksi Raisioon verrattuna lapsikohtaiset kokonaiskustannukset oli- vat yli 2 000 euroa (24 %) suuremmat. Jos varhaiskasvatus olisi toteutettu samoilla asiakaskohtaisilla kustannuksilla kuin Raisiossa, olisi Naantali säästänyt noin 2,2 mil- joonaa euroa. Tilanne ei liene ainakaan parantunut vuonna 2011, koska varhaiskasva- tuksen kustannukset ovat nousseet noin 6,4 %. Tarkastuslautakunta edellyttää, että syyt varhaiskasvatuksen korkeisiin kustannuksiin selvitetään ja että ryhdytään tarvit- taviin toimenpiteisiin tuottavuuden parantamiseksi.

Esimerkkinä siitä, että kaikki parhaat käytännöt eivät ole kuntaliitoksen myötä siirty- neet saaristokunnista Naantaliin ovat Merimaskun koulukuljetukset. Merimaskun koulukuljetuksen kustannukset vuonna 2011 olivat noin 11 000 euroa kuukaudessa, kun ne ennen kuntaliitosta olivat noin 4 000 euroa kuukaudessa. Kustannusten rajus- ta noususta huolimatta palvelu on huonontunut. Lasten odotusaika on pidentynyt ei- vätkä kuljettajat tunne tarpeeksi hyvin reittejä ja kuljetettavia koululaisia. Tarkastus- lautakunnan tietojen mukaan valmisteilla olevassa tarjouskilpailussa asiaan on kiinni- tetty huomiota.

10

Vapaan sivistystyön yksiköt Naantalin musiikkiopisto ja Naantalin opisto ovat saavut- taneet sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteensa. Tarkastuslautakunnan tie- toon on tullut, että Naantalin opiston maksujen perinnässä on ollut epätäsmällisyyt- tä. Suorittamatta jääneitä maksuja ei ole peritty tehokkaasti eikä erehdyksessä liikaa maksettuja maksuja ole täsmällisesti palautettu. Taloudellisesti epätäsmällisyyksillä on vähäinen merkitys, mutta täsmällinen maksujen hoitaminen on periaatteellisesti tärkeätä.

2.4.4. Kulttuurilautakunnan ja vapaa-aikalautakunnan tehtäväalueet

Kulttuuripalveluissa valtuuston talousarviossa asettamat toiminnalliset ja taloudelli- set tavoitteet ovat toteutuneet. Naantalin kirjastojen kirjakokoelman kappalemäärä asukasta kohti on ollut olennaisesti suurempi kuin vertailukunnissa ja koko maassa keskimäärin. Naantalin kirjastoissa on ollut paljon aineistoa, jota on lainattu vähän tai ei ollenkaan. Tilanteen korjaamiseksi on tehty kirjastoaineiston poistosuunnitelma, jota on ryhdytty johdonmukaisesti toteuttamaan. Kirjastotoimen tehokkuutta edistä- vät toimivat aineistokuljetukset niin Naantalin sisällä kuin Vaski-kirjastojen kesken. Lähivuosina jouduttaneen tekemään kanta-Naantalin kirjastojen tilatarpeiden koko- naisarvio.

Vapaa-aikapalveluiden toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden voidaan katsoa toteutuneen hyvin. Korkeatasoiset liikuntapalvelut on tuotettu kustannustehokkaas- ti.

2.4.5. Rakennuslautakunnan sekä kaavoitus- ja ympäristölautakunnan tehtävä- alueet

Rakennuslautakunta on hoitanut moitteitta sille lain mukaan kuuluvat tehtävät. Ra- kennuslautakunnan suoritteita koskevat tilastot vahvistavat sen arviointikertomuk- sessa monessa yhteydessä todetun, että hallitun väestönkasvun edellyttämät uudis- rakentamisen tavoitteet eivät ole täyttyneet. Liitoskunnat mukaan lukien vuonna 2000 valmistuneiden asuntojen yhteenlaskettu kerrosala oli 20 861 m2. Valmistunei- den asuntojen kerrosalat vuonna 2009 olivat 11 768 m2, vuonna 2010 16 531 m2 ja vuonna 2011 16 602 m2. Myönnettyjen rakennuslupien valossa tilanne on vielä huo- lestuttavampi. Myönnettyjen rakennuslupien kerrosalat olivat samoina vuosina seu- raavat: vuonna 2000 45 246 m2, vuonna 2009 33 734 m2, vuonna 2010 35 737 m2 ja vuonna 2011 28 569 m2.

Tärkeimpiä asioita kaupungin kehityksen kannalta ovat sellaiset lainvoimaiset asema- kaavat, jotka mahdollistavat asuinkerrostalojen rakentamisen keskusta-alueelle. Tällä kaavoitus- ja ympäristölautakunnan tehtäväalueella tavoitteet eivät ole toteutuneet.

11

Humaliston kaavassa ei vuonna 2011 edistytty, etenemistä on tapahtunut vasta vuo- den 2012 puolella. Pitkään ja huolellisesti suunniteltu, hyväksymispäätöstä vailla ollut keskustan rakennemalli palautui alkuasetelmiin, kun päätettiin järjestää aluetta kos- keva arkkitehtikilpailu. Lyhyen aikavälin tarkastelulla tällä päätöksellä menetettiin ai- kaa ja rahaa. Toivottavasti myöhemmin voidaan todeta, että tämän tärkeän alueen suunnittelun jatkaminen oli viisas ratkaisu. Unikeon korttelin asemakaavamuutos ei saanut lainvoimaa. Lähes kymmenen vuotta vireillä ollut Karjaluodon-Pirttiluodon asemakaavoitus nytkähti eteenpäin todennäköisesti vasta tarkastuslautakunnan sel- vityspyynnön johdosta. Tarkastuslautakunta katsoo, että kaavoitustoiminnan tehos- tamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Mikäli suunnitelma Isosuon kaatopaikan käytön kasvattamisesta toteutuu, se rajoit- taa Naantalin asutuksen leviämistä pohjoiseen Löytäne-Ladvon suuntaan.

Saariston, etenkin Rymättylän Heinäisten alueen omakotitonttien markkinointi on ol- lut vaisua. Kunnallistekniikan osalta vuosikausia valmiin Heinäisten alueen rakenta- minen pääsi alkamaan vasta rakennusalan yrittäjien aktiivisuuden ansiosta.

2.4.6. Teknisen lautakunnan tehtäväalueet

Teknisen lautakunnan tehtäväalueilla toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on lä- hes poikkeuksetta saavutettu.

Vesihuoltolaitoksen toimintakate 0,92 milj. euroa parani vuodesta 2010 noin 70 000 eurolla ja alijäämä, noin 50 000 euroa, lähes puolittui. Menojen ylitys johtuu pääosin Turun seudun puhdistamo Oy:n laskutuksesta. Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolai- toksen kustannuksia ei saa kattaa verovaroin. Vesihuoltolaitoksen ponnistelut tämän lain edellyttämän tavoitteen saavuttamiseksi ovat vuositasolla onnistumaisillaan.

Naantalin vesihuoltolaitoksen liittymismaksut ja taksat, joita viimeksi mainittuja on korotettu vuoden 2011 alusta lukien, ovat maan keskiarvoa korkeampia. Seudullisten hankkeiden kustannusten kattamisen takia niissä on edelleen korotuspaineita. Toi- saalta laitoksen toimintavarmuus on maan keskiarvoa parempi.

Toinen esimerkki, jossa parhaat käytännöt eivät ole siirtyneet liitoskunnista uuteen saaristo-Naantaliin, on ns. monitoimimiehistä luopuminen. Ennen kuntaliitosta Ry- mättylässä, Merimaskussa ja Velkualla oli monitoimimiehiä, jotka vastasivat monista tilapalvelun, liikenneväylien, venesatamien, viheryksikön, liikuntapaikkojen ja vesi- huoltolaitoksen ylläpitoon ja pieniin korjauksiin kuuluvista tehtävistä. Monitoimimie- het tunsivat paikkakunnan laitokset ja laitteet ja muut erityisolosuhteet. Lähellä ole- vina heidän hälytysaikansa poikkeustilanteissa oli lyhyt. Tarkastuslautakunnan käsi- tyksen mukaan tästä tehokkaasta käytännöstä on luovuttu ilman pitäviä perusteita.

12

Siivouspalveluissa ja ruokapalveluissa henkilöstön poissaolot ovat huolestuttavan korkeita. Siivouspalveluissa henkilöstön poissaolot olivat keskimäärin 37 pv/hlö ja vain puolella henkilöistä on poissaolopäiviä ollut alle 10. Ruokapalveluissa poissaolot ovat olleet keskimäärin 23 pv/hlö. Siivous- ja ruokapalveluissa on jatkettava jo aloi- tettuja korjaustoimia sairauspoissaolojen vähentämiseksi.

Tarkastuslautakunta esittää lisäksi selvitettäväksi, onko ruokapalveluissa mahdolli- suus lisätä lähiruoan ja muiden kotimaisten ruoka-aineiden käyttöä.

2.4.7. Satamalautakunnan tehtäväalueet

Sataman vuoden 2011 toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuivat. Sataman ylijäämä oli 2,91 milj. euroa (2,98 milj. euroa vuonna 2010), mikä vastaa lähes yhden veroprosentin tuottoa. Ero budjetoituun 3,33 miljoonan euron ylijäämään johtuu väärin arvioiduista poistoista, joiden määrä oli 700 000 euroa suurempi kuin talous- arviossa.

Siitä, että investoinnit eivät toteutuneet budjetoidun suuruisina, ei aiheutunut toi- minnallista haittaa.

ELY-keskuksen 24.1.2011 suorittamassa valvontatarkastuksessa havaitut tekniset ja toiminnalliset puutteet on korjattu ja vaaditut ilmoitukset ja selvitykset tehty vuoden 2011 aikana.

2.4.8. Investoinnit

Talousarviossa investointien määrä oli 13 milj. euroa, josta vesihuoltolaitoksen osuus oli 2,6 milj. euroa. Toteutuneiden investointien määrä oli 10,6 milj. euroa, josta vesi- huoltolaitoksen osuus oli 1,9 milj. euroa. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan inves- tointien lykkääntymisestä ei aiheutunut olennaisia toiminnallisia haittoja.

Investointien hoito on ollut hallinnassa ja investoinneissa on vältytty olennaisilta ta- lousarvion ylityksiltä.

2.4.9. Kaupunkikonsernin tavoitteiden toteutuminen

Vertaamalla kaupunkikonsernin tuloslaskelmaa kaupungin tuloslaskelmaan, voidaan havaita, että konsernitulos ei poikkea olennaisesti kaupungin tilikauden tuloksesta.

13

Naantalin Energia Oy:n sähkönmyynti kääntyi monen tappiovuoden jälkeen niukasti voitolliseksi, kun yhtiö liikevaihtoa vähentämällä keskittyi sähkön myyntiin omalla toimialueellaan. Naantalin Energia Oy:llä ei ole omaa sähköntuotantoa. Sen takia yh- tiön myymän sähkön hinta ei välttämättä ole kilpailukykyinen, mitä osoittaa mm. se, että Naantalin kaupunki ei tällä hetkellä osta sähköä Naantalin Energia Oy:ltä. Kunta- laisten Naantalin Energia Oy:ltä ostaman sähkön hinta ei ole yleistä markkinahintaa alhaisempi. Edellä esitetyn perusteella ja kun vuonna 2011 saatiin aikaan seudullinen energiaratkaisu, tarkastuslautakunta esittää selvitettäväksi, onko tarkoituksenmu- kaista myydä Naantalin Energia Oy:n osakekanta ja turvata kauppahinnalla peruspal- velujen toteuttamista.

Kaupunkikonsernin keskeinen tytäryhtiö tulee vastaisuudessa olemaan yhtiöitetty sa- tama.

3. HENKILÖSTÖASIAT

Tarkastuslautakunnalla on ollut mahdollisuus arviointikertomusta laatiessaan tutus- tua henkilöstökertomukseen, joka on tänä vuonna valmistunut samaan aikaan tilin- päätöksen kanssa. Henkilöstökertomus antaa hyvän kokonaiskuvan kaupungin tär- keimmästä voimavarasta eli henkilöstöstä.

Henkilöstökertomuksesta ilmeneviä hyviä asioita ovat mm.

 eläköitymisiän nousu 62 vuodesta 6 kuukaudesta 63 vuoteen 4 kuukauteen  henkilöstömäärän kasvun taittuminen lievään laskuun  edelleen korkeiden sairauspoissaolojen väheneminen  vuoden 2010 Kunta10-työhyvinvointitutkimuksen hyvät tulokset

 Tuottavuuden pyöreän pöydän Naantalille antama palkinto yhteisten toimin- tamallien kehittämisestä onnistuneen kuntaliitoksen tueksi.

Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan jatkossa tulisi keskittyä työterveyshuollon kustannusten hillitsemiseen.

Kuntaliitoksen jälkeen tapahtuneiden eläköitymisten ja irtisanomisten ansiosta kau- pungin ylimmän johdon organisaatiota on onnistuttu keventämään. Kaupunginhalli- tus on antanut kaupungin johdolle tehtäväksi valmistella organisaatiomallia, jossa vastaava rationalisointi voitaisiin eläköitymisten ja irtisanomisten yhteydessä ulottaa myös keskijohtoon ja koko henkilöstöön. Tämä valmistelutyö lienee edelleen kesken.

Naantali on kaupunginvaltuuston päätöksellä julistautunut savuttomaksi kaupungiksi 1.1.2011 lukien. Päätöstä ei ole toteutettu johdonmukaisesti loppuun saakka, kun tupakoivat ovat joukoittain kerääntyneet tupakoimaan paraatipaikalle kaupunginta- lon ja muiden toimipisteiden ulko-oven edustalle.

14

4. MUITA HAVAINTOJA

4.1. Sisäinen valvonta

Sisäisen valvonnan järjestämisvastuu on kaupunginhallituksella, toteuttamis- ja val- vontavastuu kaupunginjohtajalla. Vuoden 2009 alusta alkaen on kaupungille varattu puolen henkilötyövuoden työpanos sisäiseen tarkastukseen. Kuntaliitoksen jälkeen on sisäisen valvonnan vahvistamiselle ollut todellinen tarve. Käytännössä tämä toi- minto on kuitenkin kärsinyt resurssipulasta, ja tehtävä on ollut vuonna 2011 osin hoi- tamatta. Tarkastuslautakunnan mielestä sisäisen tarkastuksen resursointi olisi pitänyt varmistaa paremmin vuoden 2011 aikana.

Vuonna 2012 on perustettu uusi controllerin virka. Viran tehtäväkuvauksen perus- teella voidaan todeta, että tehtävä on tärkeä ja erittäin laaja-alainen. Kaupunginjoh- tajan tulisi jatkossa esitellä tarkastuslautakunnalle controllerin vuosityösuunnitelma, koska lautakunta huolehtii sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen yhteensovittamisesta.

4.2. Konserniohjaus

Tarkastuslautakunta pitää hyvänä, että konserniohjaukseen on panostettu vuoden 2011 aikana. Valtuusto on 28.2.2011 hyväksynyt uuden konserniohjeen. Kaupungin- hallitus on uusitun konserniohjeen perusteella antanut uuden toimintaohjeen Naan- talin Energia Oy:lle, Naantalin Matkailu Oy:lle ja Naantalin Vuokratalot Oy:lle.

Tarkastuslautakunta ehdottaa, että vastaisuudessa toimintakertomuksessa ilmoite- taan tytäryhteisöjen hallituksen jäsenet sekä Naantalin nimeämät jäsenet kuntayh- tymien ja osakkuusyhtiöiden hallintoelimissä. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, et- tä luottamushenkilöt edustavat mahdollisuuksien mukaan kaupunkia tytäryhteisöjen, kuntayhtymien ja osakkuusyhteisöjen hallintoelimissä.

4.3. Tilinpäätöskirjaan ja taloushallintoon liittyviä havaintoja

Naantalin kaupungin tasekirja on sisällöltään erittäin laaja ja yksityiskohtainen. Siitä syystä tilinpäätös ei ole kovin helppolukuinen ja olennaiset asiat on vaikea hahmot- taa. Tilinpäätös olisi hyvä aloittaa kaupunginjohtajan katsauksella ja jättää pois kirjan alussa selostetut tilinpäätöksen laatimista koskevat säännökset. Käyttötalouden to- teutumisvertailu tulee esittää tilinpäätöksessä niin, että mukana ovat sekä ulkoiset että sisäiset erät, koska se on talousarviossa valtuustoon nähden sitovaa. Sen lisäksi ei ole välttämätöntä esittää erikseen ulkoisia ja erikseen sisäisiä toteutumia.

Tilinpäätöslaskelmissa tulisi esittää kunnan virallinen tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase sekä vastaavat konsernilaskelmat. Sen jälkeen voisi esittää erikseen vesihuol-

15

tolaitoksen laskelmat. Tässä järjestyksessä laskelmat on helpompi lukea ja hahmottaa koko kunnan ja kuntakonsernin sekä vesilaitoksen kokonaisuudet.

Talousarviossa on esitetty tehtäväalueille toiminnallisia tavoitteita ja niille mittareita tai arviointikriteereitä. Tilinpäätöksessä tulisi esittää talousarviota vastaavalla tavalla ovatko kyseiset mittarit osoittaneet tavoitteen toteutuneen. Kaikilta osin tilinpäätök- sessä ei ollut selkeästi esitetty, mikä oli ollut tavoite ja mikä oli sen toteutuma. Toi- minnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen tulee voida todeta tilinpää- töksestä ilman, että pitäisi katsoa talousarviokirjasta, mikä oli tavoite.

5. EDELLISTEN VUOSIEN ARVIOINTIKERTOMUSTEN JOHDOSTA TEHTYJEN TOIMENPITEIDEN ARVIOINTI

Kaupunginvaltuusto merkitsi arviointikertomuksen tiedoksi kokouksessaan 6.6.2011 ja velvoitti kaupunginhallituksen antamaan selvityksen lokakuun loppuun mennessä. Kaupunginhallitus käsitteli toimialoilta saamansa selvitykset kokouksessaan 26.9.2011, ja antoi ne tarkastuslautakunnalle tiedoksi.

Arviointikertomukseen saadut selvitykset olivat aikaisempaa perusteellisemmat. Ai- kaisempina vuosina valmisteluun jääneitä ja tarkastuslautakunnan edelleen seuraa- mia asioita oli viety eteenpäin ja toteutettu.

16

6. YHTEENVETO

Kaupungin tilinpäätökset ovat jatkuvasti olleet alijäämäisiä niin, että valtuustokauden yhteenlasketut alijäämät ovat 12,264 milj. euroa. Valtuustokauden aikana kaupungin lainakanta on lähes kolminkertaistunut 14,5 milj. eurosta 42,5. milj. euroon. Tämä kehitys ei voi jatkua. Toimintamenojen kasvun on hidastuttava toimintaa tehostamal- la, keskittymällä peruspalvelujen tuottamiseen ja mahdollisesti korottamalla vero- prosenttia lähemmäksi valtakunnallista keskitasoa.

Sekä viranomaisten että luottamushenkilöiden on keskityttävä kaavoituksen tehos- tamiseen. Uusien lainvoimaisten asemakaavojen myötä kaupunki saa rahoitustilan- teen parantamiseksi välttämättömiä kaavoituskorvauksia ja kiinteistöjen myyntitulo- ja. Samalla kaupungin kehittymiselle välttämätön terve väestönkasvu ja uudet yrityk- set tulevat mahdollisiksi.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan toiminnassa on kiinnitettävä erityinen huomio lapsi- perheiden sosiaalityöhön ja vammaispalveluihin.

Tarkastuslautakunta on tutustunut 21.5.2012 annettuun tilintarkastuskertomukseen vuodelta 2011. Tarkastuslautakunta yhtyy tilintarkastuskertomuksessa esitettyyn ja ehdottaa, että vuoden 2011 tilinpäätös hyväksytään ja että kaupungin hallintoa ja ta- loutta hoitaneelle toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille myönnetään vastuuvapaus tilivuodelta 2011.

Naantalissa 21.5.2012

Leo Laaksonen, puheenjohtaja Kari Jokinen Elina Leino Jenni Pirkola

Anne Tirkkonen

Lauri Laine, varapuheenjohtaja Reija Kääriäinen Dennis Livson Erkki Rantanen

17