maanantai 27. elokuuta 2012

Tylsä talous on kaiken perusta

Niin tylsältä kuin se kuulostaakin, Naantalin kaupungin  valta päättää omasta tulevaisuudestaan riippuu pitkälle sen talouden tilasta. Demokratian valta hupenee samassa suhteessa kuin talouden liikkumavara kapenee.  Itsenäisyyttä ei ole ilman taloudellista omavaraisuutta.
Naantalin velkamäärä kolminkertaistui kuluneella vaalikaudella. Kaupunki ei ole enää edullisen verotuksen kunta eikä sen velkamäärä ole muita oleellisesti alhaisempi.
Sataman investoinnit ovat suurin yksittäinen velkaantumisen tekijä kuluneella kaudella, mutta samalla ne ovat lykänneet myös muita tarpeita tuleville vuosille. Tilanne ei siis välttämättä ole helpottamassa.
Kaikki kuitenkin ymmärtävät, että moinen vauhti ei ole enää mahdollista. Tarpeet ja talouden realismi on nostettava samalle pöydälle.
Laamanni Leo Laaksosen johdolla kaupungin talouden tilasta saatiin tänä vuonna uusi ja kansantajuinen raportti. Jos haluat tietää, mikä on hoidettu hyvin ja missä on parannettavaa, raportti kannattaa lukea. Se löytyy tästä tai googlettamalla kaupungin verkkosivuilta.



NAANTALIN KAUPUNKI TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS 2011

1. TARKASTUSLAUTAKUNTA JA SEN TOIMINTA
1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät, rooli ja kokoonpano
Kuntalain 71 §:n mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vas- taavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastus- lautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastus- ta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja ta- loudelliset tavoitteet kaupungissa ja kaupunkikonsernissa toteutuneet. Tarkastuslau- takunta voi myös laajemmin arvioida toiminnan vaikuttavuutta ja tuottavuutta sekä sitä, onko kaupungin perustehtävä, palveluiden järjestäminen kuntalaisille, toteutet- tu tarkoituksenmukaisella tavalla.
Naantalin kaupungin tarkastussäännössä valtuusto on kuntalain mukaisten tehtävien lisäksi määrännyt, että lautakunnan on
1. Seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muu- toinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi
2. Huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessaan, sekä
3. Tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvon- nan tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla
Tarkastuslautakunnan jäsenet: Leo Laaksonen, puheenjohtaja Lauri Laine, varapuheenjohtaja Kari Jokinen
Reija Kääriäinen Elina Leino Dennis Livson Jenni Pirkola Erkki Rantanen Anne Tirkkonen
1.2. Tarkastuslautakunnan toiminta
Vuoden 2011 aikana tarkastuslautakunta kokoontui 10 kertaa. Tarkastuslautakunta perehtyi arviointisuunnitelmansa ja työohjelmansa mukaisesti tänä vuonna erityisesti sivistystoimen asioihin. Tarkastuslautakunta käytti arviointityössään apuna kokouk- seen kutsutuille etukäteen lähetettävää arviointilomaketta. Lautakunta kuuli kokouk- sissaan myös kaupunginjohtajaa ja kaupunginkamreeria.
3
Tarkastuslautakunta kävi tutustumassa Merimaskun kouluun, Naantalin lukioon sekä vesihuoltolaitokseen.
Arviointikohteina olivat myös kaupungin strategiatyöskentely. Omaa arviointitaito- aan lautakunta on kehittänyt osallistumalla koulutuksiin.
Tarkastuslautakunta on vuoden aikana pyytänyt lisäselvityksiä tai toimenpiteitä seu- raavista asioista:
1. 2. 3. 4.
Tiettyjen kaavoitusprosessien viivästyminen Tekopoint Oy:n konkurssi Naantalin hallinnolliset kulut Uusien henkilöiden palkkaaminen vakinaisiin tehtäviin
Arviointikertomuksen laadintatapaa on uudistettu. Marraskuussa 2011 on hyväksytty arviointikertomuksen uudistettu runko. Joulukuussa on sovittu, mille tehtäväalueille lautakunnan jäsenet erityisesti perehtyvät. Talven ja kevään aikana jäsenet ovat esit- täneet havaintonsa lautakunnan sihteerille kokousten ulkopuolisena aikana. Sen jäl- keen arviointikertomuksen laatiminen on tapahtunut pääosin luottamushenkilöiden toimesta ja se on hyväksytty tarkastuslautakunnan kokouksessa 21.5.2012. Uudella laadintatavalla on pyritty siihen, että tarkastuslautakunnan työ eroaa varsinaisesta ti- lintarkastuksesta. Mikäli uusi käytäntö osoittautuu onnistuneeksi, käytäntöä on tar- koitus jatkossa pyrkiä edelleen kehittämään.
1.3. Tilintarkastus
Kaupungin tilintarkastajaksi valtuustokaudelle 2009 – 2012 on valittu Oy Audiator Ab. Päävastuullinen tilintarkastaja on ollut 31.7.2011 asti JHTT Eero Pekonen ja 1.8.2011 alkaen JHTT, KHT Sari Isaksson. Päävastuullinen tilintarkastaja on ollut läsnä tarkas- tuslautakunnan kokouksissa.
Tarkastuslautakunta on saanut tiedoksi Oy Audiator Ab:n tilintarkastussuunnitelman kaudelle 2009 - 2012 sekä työohjelman tilivuoden 2011 tarkastamiseksi. Tilintarkas- tajat ovat raportoineet tarkastuslautakunnalle tilintarkastuksen toteuttamisesta ja tehdyistä havainnoista suullisesti kokouksissa sekä kirjallisilla tarkastusraporteilla.
Tarkastuspäivien toteutuma oli tilintarkastussopimuksen ja tarkastussuunnitelman mukainen, vuoden 2011 lakisääteiseen tilintarkastukseen on käytetty 65 päivää. Tar- kastuslautakunnan kanssa on tehty 10 työpäivää. Erilaisia hanketarkastuksia on tehty 23 tuntia.
4
2. TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMI- SEN ARVIOINTI
2.1. Toiminnalliset tavoitteet ja niiden arviointi
Toiminnalliset tavoitteet on esitetty talousarviossa. Tavoitteiden onnistuminen ilme- nee tilinpäätöksestä. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen arviointi perustuu pääasiassa vertailemalla tilinpäätöstä talousarvioon. Keskeisiä arviointiperusteita ovat olleet myös johtavien viranhaltijoiden kuuleminen lautakunnan kokouksissa, selvityspyynnöt vastuunalaisilta viranhaltijoilta sekä tutustumiskäynnit kaupungin toimintayksiköissä. Toimintojen tuloksellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden arvi- ointia on toteutettu myös vertailemalla toimintoja muiden kuntien toimintoihin.
Arvioinnin lähtökohtana on ollut keskittyminen olennaisiin asioihin, joskin arviointi- kertomuksessa on otettu esille myös kokonaisuuden kannalta suhteellisen vähäisiä yksityiskohtia, joissa lautakunnan mielestä on kehittämistarpeita.
2.2. Strategian toteuttamisen arviointi
Valtuustokauden 2009 – 2012 strategian harvoja täsmällisesti asetettuja tavoitteita on tasapainoinen väestönkasvu 150 – 200 asukasta per vuosi. Kaupungin asukasluku 31.12.2009 oli 18 544 ja 31.12.2011 se oli 18 871. Kun väestönlisäyksestä (317 asu- kasta) vähennetään Livonsaaren osuus 183, on vertailukelpoinen väestönlisäys ollut kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana vain 134. Tämäkin vähäinen väestönkasvu on sikäli vinoutunut, että kanta-Naantalin mannerpuolen osuus väestönkasvusta on ollut vain 25 henkilöä (12 509 -> 12 534) eli vähemmän kuin Rymättylän väestönkas- vu (2 082 -> 2 017). Syyt huolestuttavaan kehitykseen ilmenevät osittain arviointiker- tomuksen kohdassa 2.4.5 olevista myönnettyjä rakennuslupia ja valmistuneita asun- toja koskevista lukusarjoista. Kun kaupungissa ei ole lainvoimaisia asemakaavoja, jot- ka oikeuttaisivat asuinkerrostalojen rakentamiseen, tilanteeseen ei ole odotettavissa parannusta ainakaan ennen vuotta 2014. Syynä kaavoituksen jumiutumiseen ovat tehoton viranomaisvalmistelu ja päätöksenteon vaikeus kaavoitus- ja ympäristölau- takunnassa sekä kaupunginhallituksessa. Strategian mukaan aktiivisella elinkeinopoli- tiikalla varmistetaan yritystonttien riittävä määrä ja työpaikkamäärän kasvu. Tilasto- tietoja työpaikkamäärän kehityksestä vuoden 2009 jälkeen ei valitettavasti ole käy- tettävissä. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan työpaikkojen lisäys ei ole ollut ta- voitteiden mukainen, millä on vähäisen asuntotuotannon lisäksi ollut välillinen vaiku- tus vaisuun väestönkasvuun.
5
Sinänsä onnistuneessa valtuustokauden strategiassa on vain vähän sellaisia mittarei- ta, jotka helpottaisivat strategian seurantaa, arviointia ja päivitystä. Tämän takia stra- tegia ei riittävästi ohjaa kaupungin päätöksentekoa. Tarkastuslautakunta suosittelee, että jatkossa tehtävissä strategioissa on täsmällisesti määriteltyjä tavoitteita, jotka mahdollistavat strategian toteutumisen seurantaa ja arviointia sekä ohjaavat päätök- sentekoa.
Valtuustokauden aikana on kiitettävällä tavalla panostettu valtuustokauden strategi- an lopussa mainittujen muiden strategisten asiakirjojen tekemiseen ja päivittämi- seen.
2.3. Kokonaistaloudelliset tavoitteet
Naantalin kaupungin toimintamenojen kasvu on edelleen ollut kuntien keskimääräis- tä kasvua korkeampi, vaikka kasvu onkin hidastunut. Toimintamenot kasvoivat 5,2 % vuonna 2011, kun vuonna 2010 kasvu oli 6,4 %. Toimintakulut kasvoivat 5,6 miljoo- naa euroa. Toimintatuotot kasvoivat 1,3 miljoonaa, verotulot 2,3 miljoonaa ja valti- onosuudet 1,4 miljoonaa euroa. Näin ollen vuosikate oli kulujen suuresta kasvusta huolimatta vain 0,4 miljoonaa euroa edellisvuotta huonompi. Vuosikate oli 6,9 mil- joonaa euroa positiivinen, mutta 10,2 miljoonan euron poistot veivät vuoden 2011 tuloksen 3,5 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.
Talousarviossa toimintakate oli -76 miljoonaa euroa, mutta sitä muutettiin tilikauden aikana niin, että sen arvioitiin nousevan -78,5 miljoonaan. Toteutuma oli 1,6 miljoo- naa euroa tätä parempi, koska myyntitulot ylittivät arvion 0,9 miljoonaa ja tuet ja avustukset 0,5 miljoonaa euroa. Verotulot ja valtionosuudet ylittivät alkuperäisen ta- lousarvion 1,1 miljoonalla eurolla. Poistojen arviointi vuodelle 2011 onnistui hyvin, kun ne kahtena edellisenä vuonna olivat ylittäneet reilusti arvioidun.
Tilikauden alijäämäksi arvioitiin alun perin 2,3 miljoonaa euroa, ja vuoden kuluessa arviota muutettiin vielä huonommaksi, 5,4 miljoonaan euroon. Toteutuma oli kuiten- kin tätä parempi eli alijäämää tilikaudelta muodostui 3,5 miljoonaa euroa. Syyt poik- keamiin on selkeästi esitetty toimintakertomuksessa (Tasekirja s. 11 - 12 ja 25).
Vaikka talousarvio toteutui suhteellisen hyvin, huolestuttavaa on se, että alijäämä oli kuitenkin 1,2 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota suurempi samanaikaisesti kun monien naapurikuntien tulos oli positiivinen ja talousarviota parempi.  

Vertailussa on otettava huomioon, että Naantalin poistot (yli 500 euroa per asukas) ovat vertailukuntiin nähden poikkeuksellisen korkeat. Korkeat poistot johtuvat viime vuosina satamaan tehdyistä investoinneista, joiden poistoaika on lyhyt. Toisaalta in- vestointeja on viime vuosina siirtynyt tuleville vuosille. Tämän vuoksi arviot siitä, että poistot tulisivat tulevina vuosina jyrkästi vähenemään, eivät tule välttämättä toteu- tumaan. Sitä paitsi poistot eivät vaikuta velkaantumiseen. Tulevien vuosien talous- suunnitelmissa on kiinnitettävä erityinen huomio toiminnan tuottavuuteen.
Tarkastuslautakunnan arvion mukaan kaupungin tuloveroprosenttia on pidetty kei- notekoisesti hyvin alhaisena. Naantalilla on perinteisesti ollut poikkeuksellisen korke- at verotulot. Tämä erityisasema on vuosien kuluessa menetetty. Vuonna 2011 Turun tilitetyt asukaskohtaiset verotulot olivat (3,373 euroa) Naantalin verotuloja (3,362 euroa) suuremmat ja Raision verotulot (3,156 euroa) olivat lähes yhtä suuret kuin Naantalin verotulot. Tuottavuuden tehostamisen lisäksi jatkossa tulleekin harkitta- vaksi veroprosentin maltillinen korottaminen kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamisek- si. Yhden tuloveroprosenttiyksikön tuotto on noin 3,2 miljoonaa euroa.
Sataman yhtiöittämisellä tulee olemaan keskeinen merkitys seuraavien vuosien talo- ussuunnitelmissa.
7
2.4. Sitovien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen
2.4.1. Kaupunginhallituksen tehtäväalueet
Kaupunginhallituksen vastuulla olevista seikoista olennaisin poikkeama talousarvioon verrattuna oli noin 0,5 miljoonan euron määräisten myyntivoittojen siirtyminen seu- raaville vuosille. Metsäluikkion tonttien myynti siirtyi vuodelle 2012 alueen kunnallis- tekniikan rakentamisesta tehtyjen valitusten takia.
Livonsaarta koskevassa osakuntaliitossopimuksessa ei otettu huomioon, että vuoden 2011 kunnallisverotulot tilitetään Maskulle, vaikka Naantali vastasi Livonsaaren alu- een vuoden 2011 toimintamenoista. Kysymyksessä on inhimillinen erehdys. Se, että Maskun kunnanhallitus 5.3.2012 hylkäsi sopimuksen, jolla Masku olisi Livonsaaren vuoden 2011 kunnallisverojen kompensaationa maksanut Naantalille vapaaehtoisesti noin 300 000 euroa, osoittaa oikeamielisyyden puutetta ja panee uskon kuntien väli- sestä menestyksellisestä yhteistyöstä koetukselle. Tarkastuslautakunta ehdottaa, et- tä kaupunginhallitus pyrkii vielä korjaamaan tämän kohtuuttomuuden kutsumalla Maskun kunnanhallituksen jäsenet yhteiseen neuvotteluun asian oikeudenmukaisek- si sopimiseksi.
Naantalin ja koko Turun seudun kannalta positiivinen asia oli, että Fortum, Turku Energia, Naantali, Raisio ja Kaarina pääsivät vuoden 2011 aikana sopimukseen seu- dullisesta energiaratkaisusta.
Sisäisen tarkastuksen puutteet on esitetty arviointikertomuksen kohdassa 4.1.
2.4.2. Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtäväalueet
Terveyspalveluissa saavutettiin sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteet. Asia- kastyytyväisyys oli hyvä (arvosana 4 asteikolla 1 – 5). Toimintamenot ja toiminnan ali- jäämä toteutuivat talousarvion mukaisesti ja olivat jopa pienemmät kuin vuonna 2010. Kuntalaispalautteena tarkastuslautakunnan tietoon on tullut, että lomien kes- kittämisestä heinäkuulle on aiheutunut toiminnallista haittaa sekä terveyspalveluille että terveyskeskuksen vuodeosastolle.
Kaupunginvaltuusto myönsi erikoissairaanhoitoon 860 000 euron lisämäärärahan, josta tarvittiin vain 429 000 euroa. Erikoissairaanhoidonkin toimintamenot 18,7 milj. euroa olivat vähän alemmat kuin vuonna 2010.
8
Jono kiireettömään hammashoitoon on kesäkuun alusta alkaen ollut lain vaatimuk- sen mukaisesti alle 6 kuukautta. Tähän tavoitteeseen päästiin, kun uusi hammaslää- käri / hammashoitaja –työpari aloitti 1.5.2011. Samalla suun terveydenhuollon toi- minnan alijäämä kasvoi 8,1 prosenttia (n. 90 000 euroa) vuodesta 2010.
Hoito- ja vanhuspalveluissa olennainen muutos oli vuoden 2010 lopulla valmistuneen vanhainkodin käyttöönotto. Tämä paransi hoitoketjun toimivuutta ennen kaikkea si- ten, että terveyskeskuksen vuodeosastolla keskimääräinen hoitoaika lyheni (17,8 hpv -> 14,9 hpv). Samalla vuodeosaston hoitopäivien kokonaismääräkin aleni hieman. Vanhainkodin käyttöönotosta aiheutui kuitenkin toimintamenojen kasvu, kun van- hainkotiin palkattiin uusia työntekijöitä. Jatkossa on harkittava, mikä on vanhainkoti- hoidon ja tehostetun palveluasumisen oikea suhde toiminnallisia ja taloudellisia ta- voitteita arvioitaessa. Huomio kiinnittyy hoitoyksikköjen kuormitusasteen vaihteluun. Ryhmäkodeissa kuormitusprosentit vaihtelivat välillä 95,2 – 101 (vuonna 2010 98,1 – 100 %). Vanhainkodin pitkäaikaishoidon keskimääräinen kuormitusaste oli 98,1 %. Jannelassa kuormitusaste laski 90,3 prosentista 83,8 prosenttiin samalla kun asiakas- tyytyväisyys aleni 3,89:stä 3,26:een (asteikolla 1 – 5).
Toiminnallisissa ja taloudellisissa tavoitteissa epäonnistuttiin pahoin lapsiperheiden sosiaalityössä. Lapsiperheiden sosiaalityössä oli jo vuonna 2009 suuria ongelmia. Ongelmien ratkai- semiseen kiinnitettiin erityistä huomiota ja vuonna 2010 oli havaittavissa positiivista kehitystä. Muutos parempaan ei kuitenkaan ollut pysyvä.
Sosiaali- ja terveyslautakunta on ryhtynyt kehittämistoimiin tämän valtakunnallisesti- kin todetun ongelman ratkaisemiseksi.
Vammaispalvelujen toimintamenot ylittyivät alkuperäisestä talousarviosta yli 15 pro- sentilla (571 000 euroa). Vuodesta 2010 toimintamenojen kasvu oli 29 prosenttia. Vammaispalvelujen toimintamenot perustuvat vammaispalvelulakiin, johon tehtiin olennaisia muutoksia syksyllä 2009. Jatkossa on kiinnitettävä huomiota siihen, että vammaispalvelulakia sovelletaan yhtenäisesti suhteessa asiakkaisiin ja toisiin kuntiin.
9
2.4.3. Koulutuslautakunnan tehtäväalueet
Koulutuslautakunnan kaikkien tehtäväalueiden toiminnalliset tavoitteet ovat toteu- tuneet hyvin. Myös asiakastyytyväisyys on hyvä kaikilla tehtäväalueilla.
Toimintamenot ovat perinteiseen tapaan toteutuneet melko hyvin talousarvion mu- kaisesti. Lukion toimintamenot ovat olleet jopa 51 000 euroa (2,6 %) alle talousarvion ja vuoden 2010 tasolla. Perusopetuksessa toimintamenojen ja toimintatulojen erotus on kasvanut 463 000 euroa eli kohtuullisesti noin 2,9 %. Varhaiskasvatuksen toimin- tamenojen kasvu vuodesta 2010 on sen sijaan ollut korkea eli noin 6,4 % (621 000 euroa).
Verrattuna muihin kuntiin sekä perusopetuksen että etenkin varhaiskasvatuksen ko- konaiskustannukset oppilasta / asiakasta kohden ovat Naantalissa perinteisesti olleet korkeat. Vuonna 2009 perusopetuksen käyttökustannukset oppilasta kohden olivat noin 800 euroa (noin 13 %) korkeammat kuin Raisiossa. Tämä tarkoittaa sitä, että jos Naantalin perusopetuksen kokonaiskustannukset oppilasta kohden olisivat vuonna 2009 olleet yhtä pienet kuin Raisiossa, Naantalille olisi kertynyt noin 1,6 miljoonan euron säästö. Vuonna 2010 kustannusero on huomattavasti tasoittunut niin, että toimintamenot oppilasta kohden ovat olleet enää noin 300 euroa (noin 4,7 %) korke- ammat kuin Raisiossa ja hieman alemmat kuin Varsinais-Suomessa ja koko maassa keskimäärin. Kun Naantalin perusopetuksen toimintamenot ovat vuonna 2011 kas- vaneet vuoteen 2010 mennessä vain 2,9 %, voitaneen arvioida, että tällä hetkellä Naantali tuottaa korkeatasoista perusopetusta kustannustehokkaasti.
Varhaiskasvatuksen toimintamenot ovat sen sijaan jatkuvasti erittäin korkeat. Vuon- na 2010 varhaiskasvatuksen kokonaiskustannukset/lapsi olivat lähes korkeimmat ko- ko maassa. Esimerkiksi Raisioon verrattuna lapsikohtaiset kokonaiskustannukset oli- vat yli 2 000 euroa (24 %) suuremmat. Jos varhaiskasvatus olisi toteutettu samoilla asiakaskohtaisilla kustannuksilla kuin Raisiossa, olisi Naantali säästänyt noin 2,2 mil- joonaa euroa. Tilanne ei liene ainakaan parantunut vuonna 2011, koska varhaiskasva- tuksen kustannukset ovat nousseet noin 6,4 %. Tarkastuslautakunta edellyttää, että syyt varhaiskasvatuksen korkeisiin kustannuksiin selvitetään ja että ryhdytään tarvit- taviin toimenpiteisiin tuottavuuden parantamiseksi.
Esimerkkinä siitä, että kaikki parhaat käytännöt eivät ole kuntaliitoksen myötä siirty- neet saaristokunnista Naantaliin ovat Merimaskun koulukuljetukset. Merimaskun koulukuljetuksen kustannukset vuonna 2011 olivat noin 11 000 euroa kuukaudessa, kun ne ennen kuntaliitosta olivat noin 4 000 euroa kuukaudessa. Kustannusten rajus- ta noususta huolimatta palvelu on huonontunut. Lasten odotusaika on pidentynyt ei- vätkä kuljettajat tunne tarpeeksi hyvin reittejä ja kuljetettavia koululaisia. Tarkastus- lautakunnan tietojen mukaan valmisteilla olevassa tarjouskilpailussa asiaan on kiinni- tetty huomiota.
10
Vapaan sivistystyön yksiköt Naantalin musiikkiopisto ja Naantalin opisto ovat saavut- taneet sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteensa. Tarkastuslautakunnan tie- toon on tullut, että Naantalin opiston maksujen perinnässä on ollut epätäsmällisyyt- tä. Suorittamatta jääneitä maksuja ei ole peritty tehokkaasti eikä erehdyksessä liikaa maksettuja maksuja ole täsmällisesti palautettu. Taloudellisesti epätäsmällisyyksillä on vähäinen merkitys, mutta täsmällinen maksujen hoitaminen on periaatteellisesti tärkeätä.
2.4.4. Kulttuurilautakunnan ja vapaa-aikalautakunnan tehtäväalueet
Kulttuuripalveluissa valtuuston talousarviossa asettamat toiminnalliset ja taloudelli- set tavoitteet ovat toteutuneet. Naantalin kirjastojen kirjakokoelman kappalemäärä asukasta kohti on ollut olennaisesti suurempi kuin vertailukunnissa ja koko maassa keskimäärin. Naantalin kirjastoissa on ollut paljon aineistoa, jota on lainattu vähän tai ei ollenkaan. Tilanteen korjaamiseksi on tehty kirjastoaineiston poistosuunnitelma, jota on ryhdytty johdonmukaisesti toteuttamaan. Kirjastotoimen tehokkuutta edistä- vät toimivat aineistokuljetukset niin Naantalin sisällä kuin Vaski-kirjastojen kesken. Lähivuosina jouduttaneen tekemään kanta-Naantalin kirjastojen tilatarpeiden koko- naisarvio.
Vapaa-aikapalveluiden toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden voidaan katsoa toteutuneen hyvin. Korkeatasoiset liikuntapalvelut on tuotettu kustannustehokkaas- ti.
2.4.5. Rakennuslautakunnan sekä kaavoitus- ja ympäristölautakunnan tehtävä- alueet
Rakennuslautakunta on hoitanut moitteitta sille lain mukaan kuuluvat tehtävät. Ra- kennuslautakunnan suoritteita koskevat tilastot vahvistavat sen arviointikertomuk- sessa monessa yhteydessä todetun, että hallitun väestönkasvun edellyttämät uudis- rakentamisen tavoitteet eivät ole täyttyneet. Liitoskunnat mukaan lukien vuonna 2000 valmistuneiden asuntojen yhteenlaskettu kerrosala oli 20 861 m2. Valmistunei- den asuntojen kerrosalat vuonna 2009 olivat 11 768 m2, vuonna 2010 16 531 m2 ja vuonna 2011 16 602 m2. Myönnettyjen rakennuslupien valossa tilanne on vielä huo- lestuttavampi. Myönnettyjen rakennuslupien kerrosalat olivat samoina vuosina seu- raavat: vuonna 2000 45 246 m2, vuonna 2009 33 734 m2, vuonna 2010 35 737 m2 ja vuonna 2011 28 569 m2.
Tärkeimpiä asioita kaupungin kehityksen kannalta ovat sellaiset lainvoimaiset asema- kaavat, jotka mahdollistavat asuinkerrostalojen rakentamisen keskusta-alueelle. Tällä kaavoitus- ja ympäristölautakunnan tehtäväalueella tavoitteet eivät ole toteutuneet.
11
Humaliston kaavassa ei vuonna 2011 edistytty, etenemistä on tapahtunut vasta vuo- den 2012 puolella. Pitkään ja huolellisesti suunniteltu, hyväksymispäätöstä vailla ollut keskustan rakennemalli palautui alkuasetelmiin, kun päätettiin järjestää aluetta kos- keva arkkitehtikilpailu. Lyhyen aikavälin tarkastelulla tällä päätöksellä menetettiin ai- kaa ja rahaa. Toivottavasti myöhemmin voidaan todeta, että tämän tärkeän alueen suunnittelun jatkaminen oli viisas ratkaisu. Unikeon korttelin asemakaavamuutos ei saanut lainvoimaa. Lähes kymmenen vuotta vireillä ollut Karjaluodon-Pirttiluodon asemakaavoitus nytkähti eteenpäin todennäköisesti vasta tarkastuslautakunnan sel- vityspyynnön johdosta. Tarkastuslautakunta katsoo, että kaavoitustoiminnan tehos- tamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Mikäli suunnitelma Isosuon kaatopaikan käytön kasvattamisesta toteutuu, se rajoit- taa Naantalin asutuksen leviämistä pohjoiseen Löytäne-Ladvon suuntaan.
Saariston, etenkin Rymättylän Heinäisten alueen omakotitonttien markkinointi on ol- lut vaisua. Kunnallistekniikan osalta vuosikausia valmiin Heinäisten alueen rakenta- minen pääsi alkamaan vasta rakennusalan yrittäjien aktiivisuuden ansiosta.
2.4.6. Teknisen lautakunnan tehtäväalueet
Teknisen lautakunnan tehtäväalueilla toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on lä- hes poikkeuksetta saavutettu.
Vesihuoltolaitoksen toimintakate 0,92 milj. euroa parani vuodesta 2010 noin 70 000 eurolla ja alijäämä, noin 50 000 euroa, lähes puolittui. Menojen ylitys johtuu pääosin Turun seudun puhdistamo Oy:n laskutuksesta. Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolai- toksen kustannuksia ei saa kattaa verovaroin. Vesihuoltolaitoksen ponnistelut tämän lain edellyttämän tavoitteen saavuttamiseksi ovat vuositasolla onnistumaisillaan.
Naantalin vesihuoltolaitoksen liittymismaksut ja taksat, joita viimeksi mainittuja on korotettu vuoden 2011 alusta lukien, ovat maan keskiarvoa korkeampia. Seudullisten hankkeiden kustannusten kattamisen takia niissä on edelleen korotuspaineita. Toi- saalta laitoksen toimintavarmuus on maan keskiarvoa parempi.
Toinen esimerkki, jossa parhaat käytännöt eivät ole siirtyneet liitoskunnista uuteen saaristo-Naantaliin, on ns. monitoimimiehistä luopuminen. Ennen kuntaliitosta Ry- mättylässä, Merimaskussa ja Velkualla oli monitoimimiehiä, jotka vastasivat monista tilapalvelun, liikenneväylien, venesatamien, viheryksikön, liikuntapaikkojen ja vesi- huoltolaitoksen ylläpitoon ja pieniin korjauksiin kuuluvista tehtävistä. Monitoimimie- het tunsivat paikkakunnan laitokset ja laitteet ja muut erityisolosuhteet. Lähellä ole- vina heidän hälytysaikansa poikkeustilanteissa oli lyhyt. Tarkastuslautakunnan käsi- tyksen mukaan tästä tehokkaasta käytännöstä on luovuttu ilman pitäviä perusteita.
12
Siivouspalveluissa ja ruokapalveluissa henkilöstön poissaolot ovat huolestuttavan korkeita. Siivouspalveluissa henkilöstön poissaolot olivat keskimäärin 37 pv/hlö ja vain puolella henkilöistä on poissaolopäiviä ollut alle 10. Ruokapalveluissa poissaolot ovat olleet keskimäärin 23 pv/hlö. Siivous- ja ruokapalveluissa on jatkettava jo aloi- tettuja korjaustoimia sairauspoissaolojen vähentämiseksi.
Tarkastuslautakunta esittää lisäksi selvitettäväksi, onko ruokapalveluissa mahdolli- suus lisätä lähiruoan ja muiden kotimaisten ruoka-aineiden käyttöä.
2.4.7. Satamalautakunnan tehtäväalueet
Sataman vuoden 2011 toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuivat. Sataman ylijäämä oli 2,91 milj. euroa (2,98 milj. euroa vuonna 2010), mikä vastaa lähes yhden veroprosentin tuottoa. Ero budjetoituun 3,33 miljoonan euron ylijäämään johtuu väärin arvioiduista poistoista, joiden määrä oli 700 000 euroa suurempi kuin talous- arviossa.
Siitä, että investoinnit eivät toteutuneet budjetoidun suuruisina, ei aiheutunut toi- minnallista haittaa.
ELY-keskuksen 24.1.2011 suorittamassa valvontatarkastuksessa havaitut tekniset ja toiminnalliset puutteet on korjattu ja vaaditut ilmoitukset ja selvitykset tehty vuoden 2011 aikana.
2.4.8. Investoinnit
Talousarviossa investointien määrä oli 13 milj. euroa, josta vesihuoltolaitoksen osuus oli 2,6 milj. euroa. Toteutuneiden investointien määrä oli 10,6 milj. euroa, josta vesi- huoltolaitoksen osuus oli 1,9 milj. euroa. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan inves- tointien lykkääntymisestä ei aiheutunut olennaisia toiminnallisia haittoja.
Investointien hoito on ollut hallinnassa ja investoinneissa on vältytty olennaisilta ta- lousarvion ylityksiltä.
2.4.9. Kaupunkikonsernin tavoitteiden toteutuminen
Vertaamalla kaupunkikonsernin tuloslaskelmaa kaupungin tuloslaskelmaan, voidaan havaita, että konsernitulos ei poikkea olennaisesti kaupungin tilikauden tuloksesta.
13
Naantalin Energia Oy:n sähkönmyynti kääntyi monen tappiovuoden jälkeen niukasti voitolliseksi, kun yhtiö liikevaihtoa vähentämällä keskittyi sähkön myyntiin omalla toimialueellaan. Naantalin Energia Oy:llä ei ole omaa sähköntuotantoa. Sen takia yh- tiön myymän sähkön hinta ei välttämättä ole kilpailukykyinen, mitä osoittaa mm. se, että Naantalin kaupunki ei tällä hetkellä osta sähköä Naantalin Energia Oy:ltä. Kunta- laisten Naantalin Energia Oy:ltä ostaman sähkön hinta ei ole yleistä markkinahintaa alhaisempi. Edellä esitetyn perusteella ja kun vuonna 2011 saatiin aikaan seudullinen energiaratkaisu, tarkastuslautakunta esittää selvitettäväksi, onko tarkoituksenmu- kaista myydä Naantalin Energia Oy:n osakekanta ja turvata kauppahinnalla peruspal- velujen toteuttamista.
Kaupunkikonsernin keskeinen tytäryhtiö tulee vastaisuudessa olemaan yhtiöitetty sa- tama.
3. HENKILÖSTÖASIAT
Tarkastuslautakunnalla on ollut mahdollisuus arviointikertomusta laatiessaan tutus- tua henkilöstökertomukseen, joka on tänä vuonna valmistunut samaan aikaan tilin- päätöksen kanssa. Henkilöstökertomus antaa hyvän kokonaiskuvan kaupungin tär- keimmästä voimavarasta eli henkilöstöstä.
Henkilöstökertomuksesta ilmeneviä hyviä asioita ovat mm.
eläköitymisiän nousu 62 vuodesta 6 kuukaudesta 63 vuoteen 4 kuukauteen henkilöstömäärän kasvun taittuminen lievään laskuun edelleen korkeiden sairauspoissaolojen väheneminen vuoden 2010 Kunta10-työhyvinvointitutkimuksen hyvät tulokset
Tuottavuuden pyöreän pöydän Naantalille antama palkinto yhteisten toimin- tamallien kehittämisestä onnistuneen kuntaliitoksen tueksi.
Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan jatkossa tulisi keskittyä työterveyshuollon kustannusten hillitsemiseen.
Kuntaliitoksen jälkeen tapahtuneiden eläköitymisten ja irtisanomisten ansiosta kau- pungin ylimmän johdon organisaatiota on onnistuttu keventämään. Kaupunginhalli- tus on antanut kaupungin johdolle tehtäväksi valmistella organisaatiomallia, jossa vastaava rationalisointi voitaisiin eläköitymisten ja irtisanomisten yhteydessä ulottaa myös keskijohtoon ja koko henkilöstöön. Tämä valmistelutyö lienee edelleen kesken.
Naantali on kaupunginvaltuuston päätöksellä julistautunut savuttomaksi kaupungiksi 1.1.2011 lukien. Päätöstä ei ole toteutettu johdonmukaisesti loppuun saakka, kun tupakoivat ovat joukoittain kerääntyneet tupakoimaan paraatipaikalle kaupunginta- lon ja muiden toimipisteiden ulko-oven edustalle.
14
4. MUITA HAVAINTOJA
4.1. Sisäinen valvonta
Sisäisen valvonnan järjestämisvastuu on kaupunginhallituksella, toteuttamis- ja val- vontavastuu kaupunginjohtajalla. Vuoden 2009 alusta alkaen on kaupungille varattu puolen henkilötyövuoden työpanos sisäiseen tarkastukseen. Kuntaliitoksen jälkeen on sisäisen valvonnan vahvistamiselle ollut todellinen tarve. Käytännössä tämä toi- minto on kuitenkin kärsinyt resurssipulasta, ja tehtävä on ollut vuonna 2011 osin hoi- tamatta. Tarkastuslautakunnan mielestä sisäisen tarkastuksen resursointi olisi pitänyt varmistaa paremmin vuoden 2011 aikana.
Vuonna 2012 on perustettu uusi controllerin virka. Viran tehtäväkuvauksen perus- teella voidaan todeta, että tehtävä on tärkeä ja erittäin laaja-alainen. Kaupunginjoh- tajan tulisi jatkossa esitellä tarkastuslautakunnalle controllerin vuosityösuunnitelma, koska lautakunta huolehtii sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen yhteensovittamisesta.
4.2. Konserniohjaus
Tarkastuslautakunta pitää hyvänä, että konserniohjaukseen on panostettu vuoden 2011 aikana. Valtuusto on 28.2.2011 hyväksynyt uuden konserniohjeen. Kaupungin- hallitus on uusitun konserniohjeen perusteella antanut uuden toimintaohjeen Naan- talin Energia Oy:lle, Naantalin Matkailu Oy:lle ja Naantalin Vuokratalot Oy:lle.
Tarkastuslautakunta ehdottaa, että vastaisuudessa toimintakertomuksessa ilmoite- taan tytäryhteisöjen hallituksen jäsenet sekä Naantalin nimeämät jäsenet kuntayh- tymien ja osakkuusyhtiöiden hallintoelimissä. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, et- tä luottamushenkilöt edustavat mahdollisuuksien mukaan kaupunkia tytäryhteisöjen, kuntayhtymien ja osakkuusyhteisöjen hallintoelimissä.
4.3. Tilinpäätöskirjaan ja taloushallintoon liittyviä havaintoja
Naantalin kaupungin tasekirja on sisällöltään erittäin laaja ja yksityiskohtainen. Siitä syystä tilinpäätös ei ole kovin helppolukuinen ja olennaiset asiat on vaikea hahmot- taa. Tilinpäätös olisi hyvä aloittaa kaupunginjohtajan katsauksella ja jättää pois kirjan alussa selostetut tilinpäätöksen laatimista koskevat säännökset. Käyttötalouden to- teutumisvertailu tulee esittää tilinpäätöksessä niin, että mukana ovat sekä ulkoiset että sisäiset erät, koska se on talousarviossa valtuustoon nähden sitovaa. Sen lisäksi ei ole välttämätöntä esittää erikseen ulkoisia ja erikseen sisäisiä toteutumia.
Tilinpäätöslaskelmissa tulisi esittää kunnan virallinen tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase sekä vastaavat konsernilaskelmat. Sen jälkeen voisi esittää erikseen vesihuol-
15
tolaitoksen laskelmat. Tässä järjestyksessä laskelmat on helpompi lukea ja hahmottaa koko kunnan ja kuntakonsernin sekä vesilaitoksen kokonaisuudet.
Talousarviossa on esitetty tehtäväalueille toiminnallisia tavoitteita ja niille mittareita tai arviointikriteereitä. Tilinpäätöksessä tulisi esittää talousarviota vastaavalla tavalla ovatko kyseiset mittarit osoittaneet tavoitteen toteutuneen. Kaikilta osin tilinpäätök- sessä ei ollut selkeästi esitetty, mikä oli ollut tavoite ja mikä oli sen toteutuma. Toi- minnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen tulee voida todeta tilinpää- töksestä ilman, että pitäisi katsoa talousarviokirjasta, mikä oli tavoite.
5. EDELLISTEN VUOSIEN ARVIOINTIKERTOMUSTEN JOHDOSTA TEHTYJEN TOIMENPITEIDEN ARVIOINTI
Kaupunginvaltuusto merkitsi arviointikertomuksen tiedoksi kokouksessaan 6.6.2011 ja velvoitti kaupunginhallituksen antamaan selvityksen lokakuun loppuun mennessä. Kaupunginhallitus käsitteli toimialoilta saamansa selvitykset kokouksessaan 26.9.2011, ja antoi ne tarkastuslautakunnalle tiedoksi.
Arviointikertomukseen saadut selvitykset olivat aikaisempaa perusteellisemmat. Ai- kaisempina vuosina valmisteluun jääneitä ja tarkastuslautakunnan edelleen seuraa- mia asioita oli viety eteenpäin ja toteutettu.
16
6. YHTEENVETO
Kaupungin tilinpäätökset ovat jatkuvasti olleet alijäämäisiä niin, että valtuustokauden yhteenlasketut alijäämät ovat 12,264 milj. euroa. Valtuustokauden aikana kaupungin lainakanta on lähes kolminkertaistunut 14,5 milj. eurosta 42,5. milj. euroon. Tämä kehitys ei voi jatkua. Toimintamenojen kasvun on hidastuttava toimintaa tehostamal- la, keskittymällä peruspalvelujen tuottamiseen ja mahdollisesti korottamalla vero- prosenttia lähemmäksi valtakunnallista keskitasoa.
Sekä viranomaisten että luottamushenkilöiden on keskityttävä kaavoituksen tehos- tamiseen. Uusien lainvoimaisten asemakaavojen myötä kaupunki saa rahoitustilan- teen parantamiseksi välttämättömiä kaavoituskorvauksia ja kiinteistöjen myyntitulo- ja. Samalla kaupungin kehittymiselle välttämätön terve väestönkasvu ja uudet yrityk- set tulevat mahdollisiksi.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan toiminnassa on kiinnitettävä erityinen huomio lapsi- perheiden sosiaalityöhön ja vammaispalveluihin.
Tarkastuslautakunta on tutustunut 21.5.2012 annettuun tilintarkastuskertomukseen vuodelta 2011. Tarkastuslautakunta yhtyy tilintarkastuskertomuksessa esitettyyn ja ehdottaa, että vuoden 2011 tilinpäätös hyväksytään ja että kaupungin hallintoa ja ta- loutta hoitaneelle toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille myönnetään vastuuvapaus tilivuodelta 2011.
Naantalissa 21.5.2012
Leo Laaksonen, puheenjohtaja Kari Jokinen Elina Leino Jenni Pirkola
Anne Tirkkonen
Lauri Laine, varapuheenjohtaja Reija Kääriäinen Dennis Livson Erkki Rantanen
17

Mökki on pian ongelma


Suomalaiset ovat kesästä toiseen muuttaneet kaupungista maaseudulle, asfalttiteiltä luonnon rauhaan veden äärelle.
Kesäasutuksesta tuli monille kunnille  uusi mahdollisuus. Kesäasukkaita rannoille odottavat muutkin kuin mummut, papat ja muut sukulaiset. Tuo mahdollisuus on pian menetetty.
Nuorisoa ei vanhempien matkassa enää juuri näy. Vaatimattomaan, luonnon ehdoilla tapahtuvaan rauhoittumiseen ei nuorilla ole ainakaan vielä samanlaista tarvetta kuin vanhemmillaan. Heitä ei liiemmin innosta mökin varustus, jos sieltä puuttuu sähkö, televisio, tietokone tai lämmin suihku, kaakelit pesuhuoneesta tai muut kaupunginasunnosta tutut mukavuudet.
Nuorten toiveet ja asenteet toki voivat muuttua vanhempien toivomalla tavalla, mutta uudet ympäristömääräykset eivät muutu. Vaikka kesäasuntojen jätevesien lupaehtoja lievennettiin ja siirtymäaikoja jatkettiin, varoitus on kuitenkin annettu. Vanhemmat ja suuriin ikäluokkiin  kuuluvat ymmärtävät jo, että ehkä heidänkin mökkinsä jää kesäksikin kylmilleen kun heistä aika jättää. Ja jo sitä ennenkin.
Ystäväni kauppasi viime kesänä uusia mökkitontteja golfkentän laidalta Pieksämäellä. Enemmän  kuin kaksi kolmesta oli valmis vaihtamaan nykyisen upealla paikalla mäen rinteessä, honkien keskellä järvimaisemalla varustetun perinteisen mökkinsä pelkkään tonttiin lähellä taajamaa.
Syynä oli heidän tulevaisuudennäkymänsä: nuoria heidän mökki ei innosta ja kaivinkoneita koskemattomaan luontoon ei haluta päästää tai maastomuotojen takia pääse. Jätevesimääräyksiin heidän paikassaan ei koskaan päästä heidän voimavaroillaan.
Turun lähellä Varsinais-Suomessa ei ongelmaa ehkä vielä näy, sillä lyhyen etäisyyden vuoksi merenrantapaikoilla riittää kysyntää vielä pitkään.
Mutta aivan kokonaan ongelmaa ei täälläkään voida sivuuttaa. Mökin kunnolla ja sijainnilla tulee olemaan entistä suurempi merkitys hinnanmäärityksessä: Hintahaitari on jatkossa aiempaa leveämpi.
Tulevaisuuden kannalta olisi parasta, että Naantalissa ainakin nykyisen viemäriverkoston ulottuvilla olevat kesäasunnot liitetään yleiseen viemäriverkkoon hallitusti järkevän aikataulun rajoissa. Se ei ole ylivoimaista.

keskiviikko 15. elokuuta 2012

1. Vaalilupaus

Kuntavaalien oleellinen suola on annetut vaalilupaukset. Jälkeenpäin voidaan sitten arvioida ja arvostella onko lupauksia lunastettu.
Tässä vaalilupaukseni nro 1.
- Tulen tekemään kaikkeni, että Särkänsalmen pohjassa makaava proomu/alus nostetaan ylös ensi tilassa. En ymmärrä, että ympäristöön öljyä vuotava alus saa maata meressä sillä perusteella, ettei kulujen maksajasta ole varmuutta. Minusta viranomaisten tärkein tehtävä on suojella luontoa ja vasta toissijainen etsiä vahingonteolle syyllisiä. Asian hoitamatta jättäminen on ollut pettymys. Siis alus ylös merestä ensi tilassa.