keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Hyvää tahtoa ja paljon epävarmuutta

Naantalin ensi vuoden talousarvio hyväksyttiin maanantaina joulutunnelmissa. Budjetin valmistelua kiiteltiin laajassa rintamassa. Kesällä asetetuissa raameissa oli pysytty ja kiireellisistä virkajärjestelyistä huolimatta budjetti saatiin tasapainoon. Kuluva vuosi on kuitenkin todellinen pettymys.

Tuon kokouksen jälkeen on luottamusmiesten ja kaupungin työntekijöiden hyvä lähteä joululomalle.
Uusi valtuusto ottaa vetovastuun Naantalin asioista tammikuussa.  Sen ei tarvitse olla heti perillä aivan kaikesta, sillä ammattaitaitoinen henkilökunta kyllä vie asioita eteenpäin valtuuston kokemattomuudesta huolimatta. Jossain vaiheessa uuden valtuuston on kuitenkin syytä tuoda oma tahtonsa näkyville.

Ensi vuoden talousarvio on sovussa syntynyt. Eri asia on miten pitkälle  sopua riittää vuoden aikana. Toivottavasti hallintokunnat ovat perillä paitsi, mitä ensi vuoden talousarvio heiltä edellyttää,  myös siitä, kuinka menoylityksiin tulee suhtautua. Jokainen säästetty euro on  kullan arvoinen.

Naantalin kuluvan vuoden tilinpäätös menee pahimmassa tapauksessa liki 9 miljoonaa euroa miinukselle. Luku on kasvanut suuremmaksi mitä lähemmäksi joulua on tultu. Tappion kasvun syyksi on laitettu vero- ja myyntitulojen odotettua heikompi kasvu.

Se on aivan totta. Kasvu ei ole ollut niin suurta kuin on arvioitu, mutta merkittävästä tulojen kasvusta on kuitenkin ollut kysymys. Naantalin käytettävissä olevat verotulot yhdessä valtionosuuksien kanssa kasvavat lokakuun ennusteen mukaan 4,5 miljoonaa euroa. Silti tappio painuu yli 8 miljoonaan euroon.
Tulojen ja menojen epäsuhde on näin laskettuna 13 miljoonaa euroa.

Näissä luvuissa on jo sataman tuoma reilu 6 miljoonan euron tuotto-odotus ja sähköyhtiön osinko.

Ensi vuoden talousarvion keskeisin tasapainottava tekijä oli veroprosentin nosto 0,75 prosenttiyksiköllä. Sen laskennallinen tuotto on n. 2,8 miljoonaa euroa. Ensi vuoden talousarviossa verotulojen kasvuksi on kuitenkin kirjattu 5,3 miljoonaa euroa.

Tälle vuodelle tehty veroprosenttiyksikön korotus arvioitiin tuottavan yhdessä muun ansiotason kehityksen kanssa  4,8 miljoonaa euroa.  Tuotto onkin vain laskennallisen määrä eli 3 miljoonaa euroa.

Miten talousarvion käy, jos verotulokertymä on linjassa tämän vuoden kehityksen kanssa? Palkkoihin on tulossa keväällä reilu 2 prosentin  korotus, mutta kaikille ei tule enää edes palkkaa työttömyyden kasvun seurauksena.

Se tulopuolesta. Entä ensi vuoden menot.

Suurin huoli on budjettiin sisältyvissä henkilöstömenoissa. Summa on yhteensä 54.3 miljoonaa euroa. Siinä on helmikuussa tulevasta 2 prosentin palkankorotuksesta huolimatta vain 1,4  prosentin kasvu.
Kuntien keskimääräinen henkilöstömenojen kasvu on viime vuosina ollut yli 4 prosenttia. Naanalissa kasvu oli tänä vuonna ennusteen mukaan  3,3 prosenttia, mikä olisi historiallisen alhainen luku.  Lopullinen luku nähdään vasta tilinpäätöksessä.
Uskon kuitenkin, että palkkamenot ovat ensi vuonna mieluimmin selvästi ennustettua suuremmat kuin selvästi ennustettua pienemmät.

Palvelujen ostoihin on ensi vuonna varattu selvästi enemmän rahaa, mitä kuluvalle vuodelle. Summa on kasvanut 52,7 miljoonasta 54 miljoonaan euroon. 1, 3 miljoonan kasvussa ei kuitenkaan ole suurta pelivaraa, sillä erikoissairaanhoito nipistää siitä 1 miljoonan verran.

Kun ostopalvelut nimestä huolimatta ovat enimmäkseen henkilöstökuluja, on palvelujen tarjoajankin korotettava hintaa yleisen kustannustason mukaisesti. 3 prosentin kustannustason nousulla ostopalvelujen saldo olisi pitänyt nostaa 54,3 miljoonaan euroon. Jos lisäksi aiotaan jotain palveluja yksityistää, sitä suuremmalla syyllä summa pitäisi olla vielä suurempi.

Talousarvio on yleisesti laskettu hyvin tarkasti tiedossa olevien tosiasioiden pohjalta.  Näin kuuluukin tehdä. Kuluvan vuoden talousarvio piti olla yhtä huolellisesti tehty, mutta kuten maailma on näyttänyt ei mikään ole niin vaikeaa kuin tulevaisuuden ennustaminen.

Kaupungin 70 miljoonan euron verotulot eivät kata kuin puolet sen 135 miljoonan euron kuluista. Valtionosuuksia se saa tänä vuonna vajaat 19 miljoonaa euroa. Meneillään on melkoinen kujanjuoksu taksojen korotusten kanssa kun kasvava menojen ja tulojen kuilu on kurottava jotenkin umpeen.  Taksojen korotukset tuottavatkin ensi vuonna 53,6 miljoonaa eli viisi miljoonaa enemmän kuin viime vuonna. Puolet siitä pitäisi tulla kaavoitusmaksuina ja kiinteistöjen myyntivoittoina. Ne ovat kuitenkin aina satunnaisia tuloja. Niiden kasvun varaan palveluiden rahoitusta ei voi rakentaa.
Suuri osa tuotoista on vesi- ja jätevesimaksutuloja, jotka eivät saa olla pienemmät kuin todelliset menot eivätkä liioin suuremmat.

Oma talouden tarkastelutapani johtuu yrittäjän käytännön kokemuksesta. Tulot pitää arvioida alakanttiin ja menot yläkanttiin. Jos niissä ennusteissa erehtyy, sen kanssa aina selviää. Päin vastoin toimittaessa ollaan pulassa.

Toivoisin, että jo tämän budjetin aikana kaupungin luottamusmiehet ja kaupungin työntekijät ymmärtäisivät kuinka vakavasta asiasta on kysymys. Aikainen reagointi ja menojen kiristys on aina miellyttävämpi kuin äkkijarrutus.  Hallintokunnilla ei ole varaa ylittää talousarvion lukuja eikä etenkään varaa käyttää enempää kuin on välttämätön tarve. Talousarvion luvut eivät todellakaan ole tarkoitettu käytettäväksi, vaan ehdottomaksi katoksi.
Eikä kaupunki voi elää vain vuotta kerrallaan. Ympärillä on monenlaisia haasteita ja paineita. Jotain pitää olla myös yllätysten varalle. Yksi sellainen tulee Naantalin satamasta, joka yhtiöitetään uuden valtuustokauden aikana. Pelkkä yhtiön tuloksen verotus vie nykytasosta yhden miljoonan euron verran.
Yhteisöveron kehitys on täysin kiinni yritysten tuloskunnosta. Kukaan meistä ei pysty ennustamaan millainen on yritysten tuloskunto tulevina vuosina. Naantalin verotulot voivat kasvaa reipaasti arvioidusta, mutta ne voivat myös laskea edellisvuodesta. Miten sellaiseen on varauduttu?

Kaupungissa on 1088 työntekijää, jotka kaikki ovat kovan luokan ammattilaisia. Taloutta ei saada tasapainoon ilman heitä ja heidän asiantuntemustaan.  Toiminnan tehostaminen ei kuulosta enää miltään, sillä niin on aina jouduttu tekemään.

Toiminnan terve kyseenalaistaminen voisi olla paikallaan. Miksi me teemme aina näin? Voisiko jotain tehdä järkevämmin ja taloudellisemmin? Pelle Pelottomia kaivataan esiin. Joku aina löytää uusia keinoja silloin kuin on seinä edessä ja tie on nousemassa pystyyn. Jokaisella työpaikalla tiedetään sekä sen vahvuudet ja heikkoudet. Pitää vain uskaltaa tarttua ongelmiin ja ratkaista ne heti eikä viidestoista päivä.