keskiviikko 21. elokuuta 2013

Eikö vieläkään valoa?




Kuluvan viikon kaksi maakunnallista keskustelunaihetta ovat Turun ja naapurikuntien veroprosentin korotusaikeet ja Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin YT-neuvottelut.
Molemmissa kysymys on kuntatalouden heikosta tilasta ja sen hallitsemattomuudesta.
Sairaanhoitopiirin todelliset ongelmat alkoivat vuosi sitten tähän aikaan. Kohtuulliselta näyttänyt talouden alijäämä repesi marraskuun alkuun mennessä kaksinkertaiseksi – 24 miljoonaan euroon kuntien ostettua edelleen sen palveluita edellisvuosia vähemmän.
Melkein vuosi asian ilmentymisestä tehtiin hallituksessa periaatepäätös yt-menettelyn käynnistymisestä. Tavoitteet ja tapa siirtyivät  yhä eteenpäin.
Viime vuoden marraskuusta asti sairaanhoitopiirissä on tiedetty, että kuluvan vuoden talousarvio tulee olemaan kaukana todellisuudesta. Yllätyssuuri alijäämä tarkoitti mm.  sitä, että talousarviossa palkkamenot on yhtä suuret kuin viime tilinpäätöksessä. Maaliskuun  palkkojen yleiskorotukselle ei  siis ollut varoja eikä varaa talousarviossa.

Alkuvuodesta puhuttiin 11 miljoonan euron menojen leikkaustarpeesta. Se olisi riittänyt tiedossa olevan yllätyksen kattamiseen. Kesälomien jälkeen arvio kuluvan vuoden alijäämästä oli kasvanut 11 miljoonasta 17 miljoonaan euroon. Elokuun aikana summa kasvoi vielä toista miljoonaa euroa.
Ei tarvitse olla kovin kummoinen ennustaja-Erkki kun voi arvata, että onnistuneissakaan yt-neuvotteluissa ei päästä tavoitteisiin. 6 miljoonaa euroa ei oteta pois palkoista enää kuluvan vuoden neljän viimeisen kuukauden aikana.  Ei, vaikka 600 hengelle ei maksettaisi palkkaa elokuun jälkeen enää lainkaan. Jos nykyinen meno jatkuu, on kuluva vuosi miinuksella saman verran kuin viime vuonna. Ja miksi ei jatkuisi, kun kunnat ovat yhä vähentäneet – toivomusten mukaisesti – erikoissairaanhoidon palveluita ja palvelujen tarjonta on ollut yhtä runsasta kuin aiemminkin. Tavoitteet onkin asetettava tuleville vuosille.
Tästä on aasinsilta Raision ja Turun suunnitelmiin nostaa veroprosenttiaan tuntuvasti ensi vuodelle. Suunnitelma ei ole syntynyt sairaanhoitopiirin ongelmista, vaan ne tulevat vielä aiempien omien  ongelmien lisäksi. Sairaanhoitopiirin virkamiehille annettu valtuutus käynnistää osakaskuntien kanssa neuvottelu piirin talousongelmien ratkaisemisesta tarkoittaa vain suurta laskua kunnille.
Kuntalaiset ovat valmiita maksamaan  myös lisää veroja, jos he voivat luottaa siihen, että korotukset ovat aiheellisia. Nuoriso tekee pätkätöitä alipalkattuina ja yrityksissä kymmenet tuhannet työntekijät ovat olleet lomautus- ja irtisanomisuhan alla pitkään.

Miten julkisesta sektorista on tullut oma saarekkeensa, mihin muun yhteiskunnat muutokset ja murrokset eivät kosketa lainkaan. Tosin julkiselle sektorilla on oma määräaikaisten sijaisten joukko, joka on jo 20-30 prosenttia työvoimasta ja on jatkuvan sopeutusuhan alla. Julkisen talouden on taivuttava taloudellisiin realiteetteihin vaikeina aikoina. Se sattuu, mutta se on pakko tehdä.
Naantalissa on kuluvana vuonna onnistuttu vain normaaleilla tehostamistoimilla pitämään menot lähes budjetoidussa. Viime kuntaliitoksen jälkeen on kuitenkin jätetty monia tilaisuuksia käyttämättä. Yli 200 virkaan on valittu uusi haltija, vaikka siinä olisi ollut tilaisuus hallintokunnan virtaviivaistamiseen ja liitosetujen ja –lupausten lunastamiseen. Nyt sijaisuuksista ja  ostopalveluista tinkimällä on laivaa saatu kääntymään mutta ei käänetyksi. Selvää kuitenkin on, että yksin sairaanhoitopiirin ammottava raha-aukko viestii, ettei pelkästään sijaisia vähentämällä kunnan taloutta pidetä tasapainossa.
Yhtään vapautuvaa virkaa tai tehtävää ei pitäisi enää täyttää automaattisesti. Toivottavasti syyskuun palvelustrategia hahmottaa hieman, miten ja missä on virtaviivaistamisen paikka. Itse en usko strategioihin ja suunnitelmiin, jos talossa olevat ammattijohtajat eivät itse ole sitä sisäistäneet jo paljon aikaisemmin.
Julkisen talouden tasapainottamisessa joudutaan myös vähentämään henkilökuntaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että pienemmällä porukalla teetettäisiin enemmän töitä. Jos se hoidetaan ammattimaisesti, se tarkoittaa, että vähemmän tärkeät työt jätetään tekemättä ja keskitytään  olennaiseen. Kyllä joka työpaikalla tiedetään, mikä työ ei palvele tarkoitustaan eikä vie asiaa eteenpäin.
Naantalilla ei ole tarvetta naapureitten tavoin rajuihin toimiin nyt ja heti, mutta ilman tasaista menojen hillintää se tie on edessä. Kiinteistöveron korotuskin pitää harkita tarkoin, sillä sen veron maksajat äänestävät jo nyt jaloillaan kun väkiluku laskee.

Vielä vähän Turun taloudesta. Turun kaupungin talous on saatu näyttämään ylijäämäiseltä useana vuonna. Tarkastuslautakunta on antanut siitä huomautuksensa. Tuo tuloskunto on saavutettu tytäryhtiöitä perustamalla, henkilökuntaa sinne siirtämällä, myymällä yhtiöille vanhaa omaisuutta uuden hinnalla, velkaannuttamalla yhtiöitä ja kirjaamalla myyntivoittoja kunnan tilinpäätöksiin.
Tilanne on nyt se, että Turun konserni velka on 1,3 miljardia euroa. 1 prosenttiyksikön korkojen nousu tuo konsernille 13 miljoonan euron vuotuisen lisämenon.
Turun ylijäämä oli viime vuonna + 6 Me ja konsernitilinpäätös – 8 Me.
Yhdysvaltojen massiivinen velkaelvytys on päättymässä ja paine valtioitten velkakirjojen koron nousuun on todellinen.
Minä kyllä viskoisin nyt julkisen veneen kuormaa hieman enemmänkin kuin vain pinnalla pysymiseksi. Vara kun ei koskaan venettä kaada.

________

Kirjoittaja on sairaanhoitopiirin hallituksen varajäsen ja Naantalin tarkastuslautakunnan puheenjohtaja