Ikävien tosiasioiden väistelyä

Tarkastuslautakunnan tehtävä on tarkastella taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista.  Ensi vuoden ja koko suunnittelukauden tärkeimmät tavoitteet määritellään tässä kokouksessa.

Edellisessä tarkastuskertomuksessa lautakunta kiinnitti erityistä huomiota paitsi tavoitteisiin myös niiden lukemista helpottavaan ilmaisuun käyttötalousosiota rakennettaessa. 

Budjettikirja sisältää joitakin uusia tunnuslukuja. Hallintokuntien virkanimikkeet ja henkilötyövuosien määrä sekä muutos edellisiin vuosiin ovat nyt näkyvissä. Myös tilapäisen työvoiman määrä henkilötyövuosina on eritelty. Nämä helpottavat kokonaiskuvan muodostamista kulurakenteesta ja antavat pohjatietoa keskustelulle uudesta tavoiteorganisaatiosta.

Myös sisäisistä palveluista löytyivät luvut mm. aterianpalvelun kustannuksista ja siivouspalvelusta neliökustannuksen tarkkuudella.

Hallintokuntien kokonaismenoista puuttuu vertailu valtakunnan keskiarvolukuihin tai naapurikunnan lukuihin. Esimerkiksi Tilastokeskus kertoo Naantalin yhdyskuntapalvelun eli lähinnä teknisen sektorin kustannusten olevan 2,7 miljoonaa euroa suuremmat kuin kunnissa keskimäärin. Siitä yksin liikenneväyliin käytetyt ylläpitokulut  olivat 1,2 miljoonaa euroa yli maan keskiarvon. Luvut ovat siis viime vuoden kuntapalvelun nettokustannuksia.

Myös opetus- ja kulttuuritoimen menot olivat  tilaston mukaan 1,5 miljoonaa euroa ja alle 6-vuotiaiden lasten päivähoito  1,1 miljoonaa euroa suuremmat kuin maassa keskimäärin.

Vanhusten  ja vammaispalvelun ja perusterveydenhuollon vuosikustannukset taas olivat selvästi keskimääräistä pienemmät. Ne voisivat olla 3 miljoonaa euroa vuodessa suuremmat ja olisimme vasta maan keskiarvossa.

 En halua keskustella näistä tilastoluvuista, mitä niissä on otettu huomioon ja mitä ei, vaan halusin antaa esimerkin siitä, miten rinnastamalla enemmän lukuja ympäristökuntien tai valtakunnan tilastoihin voitaisiin talousarvion lukemiseen löytää uutta ulottuvuutta. Tavoite se on sekin, ettei mennä noita lukuja kohti.

Vs.kaupunginjohtajan Martti Sipposen lyhyt toteamus katsauksessaan, ettei talousarvio sisällä  henkilökuntaan kohdistuvia taloudellis-tuotannollisia ratkaisuja vaan kaikki palvelussuhteet jatkuvat, tuntuu hieman hämmentävältä tässä ajassa ja tässä tilanteessa.

Jos sellaisia toimia talousarvio sisältäisi, eikö niistä olisi pitänyt  ilmoittaa YT-lain hengen mukaisesti jo ennen talousarvion julkistamista.

Toisaalta kuntaliitossopimukseen sisältyi viiden vuoden irtisanomissuoja, joka käytännössä päättyy tämän vuoden lopussa.  Silloin  asia oli niin ajankohtainen,  että suoja haluttiin sisällyttää sopimukseen. Nyt on syytä kysyä, miten asiat ovat muuttuneet viiden vuoden aikana? Mitkä seikat yleisessä  suhdanteessa tai kaupungin kehityksessä antavat  syyn olettaa, että uhka on poistunut?

No me kaikki tiedämme, että aihe on nyt ajankohtaisempi kuin liitosta solmittaessa. Vain tiukka harkinta sijaisuuksissa on toistaiseksi siirtänyt ikävien tosiasioiden tunnustamista.

En  itsekään tarkoita, että tämä talousarvion olisi pitänyt sisältää YT-menettelyä.  Lupaus työsuhteen jatkumisesta on toki arvokas asia kaikille, joita se koskee. Siltä osin kaupungilla on vielä hetki armonaikaa jäljellä. Kolmannes kaupungin työsuhteista  kuitenkin on jo pätkäsuhteita. Heitä tuo ilon viesti ei tavoita.

Olisin kuitenkin toivonut enemmän näkyviä tavoitteita myös henkilöstömäärän osalta – kuten vs.kaupunginjohtaja sanoi ilman niitä ikäviä taloudellis-tuotannollisia toimenpiteitä. Se tarkoittaa valmiiksi harkittuja ja sovittuja toimintamalleja sellaisten tilanteiden varalle, että viran tai toimen haltija äkisti tai odotusten mukaisesti jättää virkatehtävän lyhytaikaisesti tai pysyvästi.  Tarkoitan nyt lähinnä viime vuoden henkilöstösuunnitelmaan sisältyvää arviota 167 hengen eläköitymisestä tai sen iän saavuttamisesta kuluvan vaalikauden aikana.

Nyt erittelemätön tavoite vähentää edelleen vain sijaisuuksista tuntuu epävarmalta keinolta. En tiedä kuinka hyvä tapa se on, että leikataan sieltä, missä lisäresursseille on tarvetta. Ennemmin tai myöhemmin joudutaan resursseja ottamaan myös sieltä, missä niitä ei enää tarvita samalla tavalla kuin ennen.

Arvoisa puheenjohtaja

Tarkastuslautakunta on aiempina vuosina toistanut toivomuksen, että talousarvion saataisiin lisää lukuja ja yksiköitä, joilla kaupunki, hallintokunnat ja luottamusmiehet voivat helposti ja nopeasti määritellä paikkamme niin kaupunkina kaupunkien joukossa kuin oman palvelumme määrän, laadun ja kilpailukyvyn muiden palveluntuottajien joukossa.  Ennustan, että nykyinen lautakunta tulee toivomuksen uudistamaan myös ensi tarkastuskertomuksen yhteydessä.

Onnittelen vs.kaupunginjohtaja Martti Sipposta jo toisesta reippaasta menojen rutistuksesta ja henkilöstömenojen kasvun pysäyttämisestä, mikä sekin on jo historiaa. Kiitos myös muulle virkamiesjohdolle ja kaupunginhallitukselle hyvissä ajoin valmistuneesta talousarvioesityksestä. Itse talousarvion sisältöön palataan vuoden 2015 kesällä arviointikertomuksen muodossa.

Edellä oleva teksti on puheeni  18.11. 

Naantalin kaupunginvaltuuston kokouksesta talousarviokäsittelyn yhteydessä. Oheinen taulukko on Tilastokeskuksen tuore dokumentti kuntien palveluiden nettokustannuksista, joiden luvut olen muuttanut kokonaiseuroksi. Taulukossa on vertailu siitä, mikä olisi Naantalin liikkumavara, jos tuottaisi palvelut samalla hinnalla, mitä Raisio.