Turku kiskoo väärästä narusta

Aamun Turun Sanomia (3.12) lukiessa ei voi todeta muuta kuin, että Turun valtuusto kiskoo aivan väärästä narusta. Talousarviokeskustelusta päälimmäiseksi jäi uhka opetusryhmien pienentämiseen tarkoitettujen valtionosuuksien menetyksestä, jos ryhmäkokoja suurennetaan.
En tiedä miksi Turussa juuri perusopetus on ajettu niin ahtaalle kuin se on tehty. Se on nettokustannusvertailussa ainoa ala, jossa kaupunki ajaa selvästi alle valtakunnan keksiarvon. Siis opetus hoidetaan pienemmillä nettokustannuksilla kuin missään muualla. Vaikka Turku käyttäisi rahaa 30 miljoonaa  euroa vuodessa enemmän, perusopetuksen kustannus olisi vasta maan keskiarvossa.

Laitan oheen vertailun vuoksi myös Turun lempilapsen kulttuurin, jonka kustannuksilla ei tunnu olevaan mitään väliä. Turku käyttää rahaa  enemmän kuin esim Oulusa tai kunnissa keskimäärin. Rahassa se tarkoittaa n. 100 miljoonaa euroa. Kulttuuri sisältää näissä luvuissa myös liikunnan ja urheilun.

Ohessa on luvut myös Raision ja Naantalin nettomenoista sekä manner-Suomen keskiarvo.

Näitä kustannuskia jahdataan..

Kun kotitalous haluaa säästää talon lämmityskuluista, ei se tarkoita, että lakataan lämmittämästä taloa kokonaan. Kun valtio haluaa tasapainottaa julkista taloutta, eivät kuntiin kohdistetut säästöt tarkoita lämmityksen loppua vaan sen hienosäätöä, kulujen karsimista asumisviihtyvyyttä vaarantamatta.
Valitettavasti vain kunnissa joskus säästöpäätöksiä protestoidaan laittamalla kuntalaiset kärsimään ensimmäisenä. Rakennemuutos tarkoittaa myös asennemuutosta. Asiat on hoidettava taloudellisesti pienemmillä kustannuksilla palvelun tasoa vaarantamatta.

Olen koonnut oheen kuntien palvelujen nettokustannustilastoa viime vuodelta. On kuntia, jotka osaavat järjestää palvelunsa kustannuksiltaan tehokkaasta ja on niitä, jotka näyttävät käyttävän rahaa pavelujen tuottamiseen selvästi enemmän kuin kunnissa keskimäärin, kuten Naantalissa. Kysymys kuuluukin ovatko esim. Naantalin palvelut niin paljon paremmin hoidettu, että siitä kannattaa maksaa niin paljon keskimääräistä enemmän.

Kuntauudistuksessa mielestäni jahdataan juuri oheisessa kaaviossa olevia asioita. Palveljen nettokustannusta per asukas.  Keskimääräinenkin nettokustannus on kantokykyyn nähden liian korkea.

Kaavioissa näkyy myös naapurin Rasion ja Turun kustannukset. Jokainen voi itse miettiä, miten paljon nettokustannukset muuttuisivat, jos kaikki olisikin vain yhtä kuntaa.

Tärkeä on myös huomata, ettei tilasto itsessään ole vastaus kysymyksiin, vaan sen pitäisiä herättää uusia kysymyksiä, auttaa löytämään tie ulos nykyisestä noidankehästä. Jokainen varmaan ymmärtää, että oikea vastaus ei ole se, että jatketaan niin kuin ennenkin.