Tarvekerroin tekee kuntien menot vertailukelpoisiksi. Maskulla pitkä matka Naantaliin.

Turun seudun kuntajakoselvityksessä on tutkittu kuntien taloudellista asemaa monelta suunnalta. Yksi mielenkiintoisimmista mittareista on terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevaikoidut kustannukset. Siinä ei katsota vain kuntien menoja per asukas vaan vertailussa ovat lisäksi ikärakenne, sukupuolirakenne, sairastuvuus ja sosioekonominen rakenne.
Kunnan asukasprofiilista on siis ensin luotu malli paljonko koko maan tietojen perusteella kunnan terveyden- ja vanhustenhuollon kustannukset per asukas pitäsi olla ja sitten katsottu, mitä ne todellisuudessa ovat.
Esimerkiksi Taivassalossa kunnan menot ovat 17 alueen kunnasta sijalla 15. eli 2559 euroa per asukas kun Naantalissa vastaava luku oli 1935 euroa.  Indeksillä tarkasteltuna Taivassalo onkin vertailukunnan neljänneksi edullisin. Nousiainen käytti samaan aikaan 2034 euroa per asukas. Indeksi mitattuna kunta on vertailujoukon hännillä, sijalla 16. Kunta siis käyttää terveyden- ja vanhustenhuoltoon enemmän rahaa, mitä kuntalaisten ikä ja sairastavuus antaisivat olettaa.
Maskun menot ovat asukasta kohti laskettuna pienimmästä päästä, mutta indeksi kertoo kunnan käyttävän 7 prosenttia enemmän rahaa palveluihin kuin maassa keskimäärin kun Naantali yltää samaan aikaan 98 prosenttiin maan keskiarvosta.

Maskun ja Naantalin kuntaliitosta varmasti selvitellään sillä vakavuudella, mitä selvitysmiehet ja laki edellyttää. Oma henkilökohtainen kantani kuitenkin on, että Maskun on joka tapauksessa ja ennen vuotta 2017 laitettava itse taloutensa kestävälle uralle. Kuntajakoselvityksessäkin esillä olleet ja vielä tulossa olevat tilastot antavat päättäjille tukea ryhtyä niin järeisiin toimenpiteisiin kuin talous edellyttää.
Ei ole järkeä siinä, että pahasti ylivelkaantunut kunta, joka on syönyt aiemmat ylijäämänsä ja nostanut veroprosenttinsa kattoon, jäisi odottamaan mahdollista kuntaliitosta.
Masku on ikärakenteeltaan nuorempi kunta kuin Naantali. Sen velkamäärä johtuu paljolti edellisen kuntaliitoksen perintönä saadusta taakasta, ylisuurista investoinneista kunnan kantokykyyn nähden ja tietysti lepsusta taloudenhoidosta.
Aivan mahdoton yhtälö Naantalin ja Maskun liittäminen ei ole, mutta paljon pitää vettä virrata Maskunojassa ennen kuin liitos voi toteutua. Nousiaisilla tuski on saumaa edes selvityksessä, niin kaukana kunta on Naantalista sekä henkisesti että maantieteellisesti. Sielläkin paras keino on pistää karttakeppi omasta kauluksesta sisään, ryhdistyä ja alkaa tekemään ikäviä päätöksiä.

Tuomittu yritys

Kirjoitin aiemmin blogin otsikolla Vain laskutaidotonko uskaltaa enää ryhtyä yrittäjäksi. Runsaan palautteen seurauksena jatkan yritystoimintaa liittyvien karikoiden esittelyä.
Miksi niin usein yrittäjä konkurssin tehnyt yrittäjä saa tuomion? Ovatko yrittäjät alun alkaen epärehellistä porukkaa? Houkuttaako raha vilppiin ja väärinkäytöksiin?

Sanon heti alkuun, että en puolusta yhdenkään yrityksen tai yrittäjän vilpillistä tai epärehellistä liiketoimintaa. Jatkan kuitenkin, että yritystoimintaan liittyvä lainsäädäntö voi tuottaa ja tuottaakin täysin rehellisille yrittäjille tuomoita. Jokainen tapaus pitää kuitenkin katsoa erikseen. Enkä käy nyt niitä erittelemään.

Vapaassa markkinataloudessa itse yritystoiminta on vain osittain säädelty. Alasta riippuen lupamenettely ja viranomaisvalvonta voi olla hyvin toisistaan poikkeavaa. Perusta tulee kuitenkin useimmille osakeyhtiölaista ja yleisimmistä verolaista. En erittele niitäkään lähemmin, vaan kuvaan mitä eri säännöt ja normit käytännön yrittämisessä vaikuttavat.

Tehdessään ilmoitusta elinkeinotoiminnasta ja rekisteriöidessään yrityksensä  yrittäjä sitoutuu noudattamaan kaikki voimassa olevia lakeja ja asetuksia. Yrittäjän tehtävä on selvittää, mitkä lait koskevat sen yritystä.

Esimerkiksi arvonlisäverovelvollisen velvollisuus on tehdä kuukausittain (mm. maatalouden harjoittajaa lukuun ottamatta) laskelma verollisista osotoista ja myynneistä ja ilmoittaa siitä verottajalle. Laskelman lopputuloksesta riippuen vero on maksettava verottajalle tiettyyn päivämäärään mennessä.
Jos yrityksessä on työntekijöitä palkan lisäksi  yrittäjän on tilitettävä palkasta pidätetyt verot, eläkevakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksut yleensä palkanmaksua seuraavan kuukauden puoliväliin mennessä. Käytännössä yritykselle syntyy velkasuhde verottajaan nähden joka kuukaudelta kunnes suoritukset on maksettu.

Jos yritys myöhästyy maksuissa, seuraa joka laiminlyönnistä ensin viivästysmaksu ja vakavammasta laiminlyönnistä myös maksun korotus.

Arvonlisäveron yritys maksaa kuukausittain todellisten tulojen mukaan. Niin ikään palkan sivukulut. Niistä on pidettävä tarkkaa kirjaa, jotta maksut on paitsi tilitetty ajallaan myös oikein.

Lisäksi yritys maksaa kuukausittain ennakkoveroa yrityksen tuloksesta. Vero määräytyy edellisen vuoden todellisen tuloksen mukaan. Ennakkoveron määrää yritys on velvollinen korottamaan oma-aloitteisesti, jos yrityksen tulos sitä edellyttää.

Tästä tietysti seuraa se, että valtion kantaa yrityksistä veroa hyvin reaaliaikaisesti. Joku voisi sanoa, että etupainotteisesti. Vaikka tuloksesta maksetaan veroa tasaisestis läpi vuoden, yrityksen tulos ja myös tulot voivat kertyä hyvinkin epäsäännöllisesti tai jopa kertaluonteisesti. Yrityksen onkin usein rahoitettava verosuoritukset valtiolle muulla kuin kassavirralla.

Kun yritys sitten ajautuu taloudellisiin vaikeuksiin esim. menekin laskemisen tai luottotappioriskin takia, jäävät myös verot maksamatta. Kun yritykselle tulee maksuhäiriömerkintöjä, lakkaavat myös pankit rahoittamasta yrityksen kassavirtaa. Konkurssissa pelkät työnantajamaksujen laiminlyönneistä tai verorästeistä seuraa tuomio velallisen epärehellisyydestä. Yrittäjä ei ole noudattanut niitä sitoumuksia, mihin hän yritystä perustaessaan sitoutunut. Koska usein tappiollisten tilinpäätösten seurauksena myös osakeyhtiölain vaatima oma pääoma on tullut syödyksi, yrittäjä jättää myös noudattamatta lakia, joka vaatii omistajaa pääomittamaan yritystä niin, että oma pääoma on lain mukainen.

Kommandiittiyhtiössä tulos verotetaan yrittäjän henkilökohtaisena tulona. Hän siis saa nostaa tulonsa yksityisnostona yrityksestä ilman veroseuraamuksia. Mutta kun yritys tekee yllättäen tappiota, tulisi yrittäjän palauttaa nostamansa tulot takaisin yhtiöön tai vastata muuten, että Ky:n oma pääoma on tallella. Usein yrittäjällä ei siihen ole enää paukkuja, joten tuomio tulee silloinkin velallisen epärehellisyydestä.

Usein yrittäjää syytetään myös siitä, että se on jatkanut tulojen nostamista yrityksestä, vaikka yrityksen tulos ei sitä olisi sallinut. Yrittäjä on kuitenkin usein esimerkiksi  yrityskauppojen yhteydessä ottanut ison henkilökohtaisen lainan, jonka maksut lankeavat yrityksen tuloskunnosta riippumatta. Perhekin on elätettävä.

Meillä on suomessa lukuisa määrä yrityksiä, joiden oma pääoma ei ole osakeyhtiölain mukainen. Niin kauan kuin yritys toimii, se ei ole ehkä muuta kuin tilintarkastajien huomion kohteena. Mutta kun yritys on konkurssissa, tilintarkastajien useat huomautukset todistavatkin, että teko on ollut jatkuvaa, joten se on oikeudessa raskauttava tekijä.

Oikeudessa käsitellään myös muiden velkojien kuin verottajan saatavia. Pankit ovat vastuussa omasta luotonannostaan. Kun yritys on laiminlyönyt sekä verovelkojen että pankkivelkojen maksun, pankilla on kiusaus yhtyä verottajan näkemykseen velallisen epärehellisyydestä. Pankille on helpompi kirjata menetyksiä luottotappioiksi, jos tuomio todistaa syyllisten olleen jossain muualla. Konkurssissa minkä tahansa teollisuushallin vakuusarvo romahtaa, jos toiminta hallissa loppuu. 1990-luvun lamassa yrittäjät saivat harteilleen todistustaakan siitä, että niiden antamat vakuusarvot olivat olleet totta ennen lamaa. Harva siinä onnistui.

Joka tapauksessa yrittäjän ei kestä epäonnistua liiketoimissaan, sillä siinä ei mene vain rahat ja maine vaan päälle tulee myös tuomio. Se on yrittäjän todellinen riski.