Turku näyttää suuntaa

Kuntajakoselvitykset eivät ole eheyttäneet vaan paremminkin jakaneet maakuntaa. Turku vastaan muut asetelma säilyy niin pitkään, että nykyinen, turhauttavaltakin tuntuva kierros on käyty loppuun.
Sen sijaan valtionosuusuuditus ja yleinen taloudellinen tilanne on saanut Turun ryhtymään niihin toimiin, mikä sen olisi pitänyt aloittaa ponnekkaasti jo kauan sitten. Pienten askelten taktiikalla henkilömenoja olisi kevennetty ja organisaatiota suoristettu ilman itkua ja hammasten kiristelyä.
Täytyy toivoa, että nyt aloitettava 350 hengen vähennysohjelma toteutuu ja tasoittaa tietä tuleville uudistuksille.

Henkilöstön vähentäminen, YT-neuvottelut ja irtisanomiset ovat poliittiselle järjestelmälle myrkkyä. Niin sanotun demokrtian nimissä sellaiseen ei poliitikoilla ole rohkeutta eikä ehkä taitoakaan. Kun kuilu tulojen ja menojen välillä on riittävän suuri, on vaihtoehdoista ikävin jäljellä. Jos siihen ei vielä silloinkaan tartuta, löytävät kaikki itsensä sen ammottavan kuilun pohjalta. Päättämättömydestä on tullut uhka demokratialle ja maan tasa-arvoiselle kehitykselle.

Toivon siis Turulle onnea vaikealla mutta välttämättömällä tiellä. Puolueiden väristä riippumatta pitäisi selkeyttää samalla omat toimintatapansa ja tavoitteensa. Ei ole temppu estää kaikki uudistukset. Se on jo nähty. Sen sijaan vaikeuksista nousemiseen tarvitaan  yksituumaisuutta. Ilman sitä ei ole toivoa.

Kaikesta ei voida olla yksimielisisiä. On siis etsittävä ne peruspilarit, joista voidaan olla yhtä mieltä ja sitten vain pitää niistä kiinni.

Turun talous ei tule kuntoon vuodessa eikä kahdessa. On siis sovittava sekä lyhyen tähtäimen että pitkän tähtäimen ohjelmasta. Lyhyen tähtäimen tavoite on se, että kaikki hallintokunnat sitoutuvat yhteiseen tavoitteeseen. Se alkaa oman vastuualueen tarkastelulla. Ensimmäisenä edessä ei ole palvelujen karsiminen tai lakkauttaminen vaan niiden kustannusten tarkastelu. Tilivelvollisen vastuulla on se, että talousarvion luvuissa pysytään, menot alitetaan ja tulot ylitetään, jos mahdolista.
Tilivastuu ei ole kaupunginhallituksella tai lautakunnilla. Kaupungin ohjesäännössä tilivastuu on aina viranhaltijalla. Nyt hänet on nostettava tulojen ja menojen vartijaksi.

Toiseksi kaikkien on sitouduttava siihen, että kaupungin menot tästä eteenpäin eivät vain pysy budjetissa, vaan ne aina alittavat yleisen kustannustason nousun. Ne alittavat verotulojen ja yleensä tulojen kasvuprosentin. Kaupungin tytäryhtiöt tavoittelevat tuloksen tuhlaamisen sijasta kustannustehokkuutta siten kuin osakehyhtiöiden tuleekin tehdä.
Kilpailemalla yleistä kustannuskehitystä vastaan tulevat vuodet antavat liikkumatilaa ja pelivaraa kaupungin taloudelle.

Kolmas tärkeä tavoite on tuottaa muita paremmat palvelut muita pienemmillä kustannuksilla. Ei riitä, että palvelut tuotetaan muita paremmin, sillä ilman kustannustehokkuutta koko maan talous vaarassa. Tietoja Turun palveluiden hinnoista löytyy tuoreesta Naantalin arviointikertomuksestakin. Tuoreita lukuja tulee viimeistään syyskuussa Tilastokeskukselta.
Miksi Turussa pitäisi kuntalaisten maksaa palveluistaan muuta maata enemmän, jos täällä jo on muuta paremmat puitteet ja muita osaavampi henkilökunta. Hyvät yritykset eivät menesty siksi, että niillä on kallimmaat kustannukset kuin muilla, vaan sillä, että ne onnistuvat tuottamaan palvelunsa tai tuotteensa paremmin muita pienemmillä kustannuksilla.
Kustannuslähtöinen tai edes sitä lähestyminen ei ole uhka kunnallisille palveluille. Todellinen uhka on nykyinen käytäntö ja menokehitys. Järjestelmästä  itsestään on tullut  uhka palveluille. Siihen on saatava muutos. Jos Turku siinä onnistuu, on muidenkin suurten kaupunkien ja omien piten kuntien sitä seurattava. Siinä mielessä Turkua tarvitaan uuden suunnan näyttäjäksi. Se on maakunnan veturin oikeus ja velvollisuus.

Henkilökunnan arvon oivaltaminen suuri haaste

Naantalin kaupungin tarkasastuslautakunnan arviointikertomuksessa on annetu suuri huomio kaupungin henkilöstöpolitiikalle. Yli 1000 hengen organisaation tärkeimmän johtamisvälineen, kehityskeskustelujen mahdollisuudet oli hyödyntämättä ja oivaltamatta. Toisena vuotena perä jälkeen keskusteluja käytiin reilun joka toisen työntekijän kanssa. Heistä joka toinen piti niitä hyödyttömänä.
Kun ylin johtoporraskaan ei niitä käynyt, se tarkoittaa, että koko kaupungin strategiset ja taloudelliset tavoitteet eivät voineet koskaan saavuttaa koko henkilökuntaa.
Kun kuvaan liitetään vielä kokonaan ohjeistusta vailla olevat normaalit työsopimuslain tarkoittamat työntekijän ohjaamiskeinot, voi kärjistetysti sanoa, että Naantalissa on itse ohjautuva työorganisaatio.

Ilmaisu ei toki tee oikeutta suurelle osalle henkilökuntaa, joiden työ on tiukasti rytmitetty joka päivä aamun alusta loppuun. Mutta luvut antavat olettaa, että sielläkin joku luistaa vastuusta. Jos se joku on, se on esimies.
Itse ohjautuva tai ilman työnohjausta toimiva organisaatio helposti ajautuu tekemään kyllä töitä tosissaan, mutta kukaan ei arvioi tehtävien tärkeyttä tavoitteiden kannalta. Siitä seuraa usein se, että työpäivän rutiineihin tulee yllättäviä muutoksia. Epäoleellisten tehtävien lisäksi pitää selvitä pakollisistakin rutiineista. Tekijä uupuu, työilmapiiri heikkenee ja tekeminen hidastuu. Jos esimiehellä ei ole homma hanskassa, on porukan vaatimukseen resurssien lisäämisestä pakko alistua. Se on myös lepsulle johtajalle helpoin tie.
Naantalin kaupungissa eläkeiän saavuttaa n. 40 henkeä vuodessa. Vuoteen 2017 mennessä se tarkoittaa n. 7 miljoonan euroan palkkasummaa vuodessa, joka  on uudelleen järjestettävissä.  Viime vuonna eläköityi 35 vakituista työntekijää. Näiden tehtävistä puolet hoidettiin muutenkin kuin virkaa tai tointa auki julismatamatta. Varsin usein se tarkoitti tehtävien hoitamista määräaikaisella työsuhteella, mikä käytännössä ei vielä ole ratkaisu.
Rohkenen epäillä, että Naantalissa tuo 7 miljoonan euron mahdollisuus jää toteutumatta ellei siitä synny oikeaa, todellista ja tavoitteellista ohjelmaa tämän vuoden aikana. Käytännössähän se tarkoittaisi sitä, että henkilön esimies valmistelee omassa organisaatiossa vaihtoehtoja tehtävien hoitamiselle. Kehityskeskustelussa hänen pitäisi tunnustella ja valmentaa alaisiaan ottamaan vastaan uusia tehtäviä ja haasteita. Ei tietenkään samalla palkalla vaan kohtuullista korvausta vastaan.
Esimiehillä harvoilla kuitenkin on valtuuksia käydä noita keskusteluja. Siellä missä niitä valmiuksia on, niiden tulokset näkyvät jo nyt kehityksessä.
Selitys yleensä on, ettei eläkeiän lähestyvän tarvitse ilmoittaa, milloin hän aikoo jäädä eläkkeelle, jolloin tehtävien täyttämistäkään ei voi etukäteen suunnitella. Se on huono selitys, sillä ihminen voi äkillisesti sairastua vaikka huomenna ja silti tehtävät on jotenkin hoidettava.
Esimiehiin liittyy myös tilintarkastajien antama huomautus määrärahojen ylityksistä. Tehtäväalueilta ei tullut valtuustolle ylityspyyntöjä, vaikka kehitys oli ollut näkyvissä jo pitkän aikaa. Kunnallislaki edellyttää, että tilikauden aikana tiedossa olevat  ylitykset on tuotava valtuustoon ennen tilikauden päättymistä. Viime vuonna talousarvioon tuli 2,2 miljoonan euron edestä muutoksia tilikauden aikana. Hyväksymättömiä ylityksiä oli n. 0,4 miljoonaa euroa, jotka valtuusto vahvisti kesäkuun kokouksessa.
Se ei ole lautakunnan tehtävä valvoa, että ylitykset tulevat valtuustolle. Tehtäväalueelle on määrätty henkilö, joka tilivelvollinen. Hänen on huolehdittava sekä määrärahojen oikeasta käytöstä että ylitystarpeen anomisesta etukäteen. Varojen käyttöön ilman lupaa pitää suhtautua yhtä vakavasti kuin miltä se kuulostaakin.
Tänä vuonna muutosten määrä on jo yli 3 miljoonaa euroa. Muutokset ovat mahdollisia ja lisämäärärahapyynnöt ymmärrettäviä. Ymmärrettäviä tai hyväksyttäviä ne eivät ole, jos niiden tarve on ollut tiedossa talousarviota valmisteltaessa. Naantali ei ollut varautunut Turun Maakaasu- ja Energiayhtiön pääoman merkitsemiseen, vaikka sellainen oli odotettavissa. Kaupuki on tehnyt myös jo useita maakauppoja tämän vuoden aikana, vaikka talousarviossa ei siihen ollut varattu määrärahoja.
Talousarvio ei ohjaakaan kaupungin kehitystä, vaan päätökset ja lisämäärärahat talousarviota. Tilinpäätös voi sitten taas olla aivan jotain muuta, mihin on varauduttu.

http://aleksis.naantali.fi/poytakirjat/kokous/20142163-4-10116.PDF

Uusi velkainen vesihuoltoyhtiö Turun seudulle?

Turun seudun kuntien yhteisen vesihuoltoyhtiön perustaminen on edennyt niin pitkälle, että kaupunginhallitukset ovat päässeet lausumaan siitä kantansa. Raision, Naantalin, Maskun ja Turun kuntien yhteinen vesihuoltoyhtiö siis saisi nykyiset vesi- ja jätevesiverkostot omistukseensa. Turun seudun Vesi Oy ja Turun Seudun Puhdistamo Oy on tarkoitus sulauttaa samassa yhteydessä, mutta myös niiden jatkaminen omina yhtiöinä on mahdollista. Ehdotonta äänivaltaa yhtiössä käyttäisi yksin Turku.
Joka tapauksessa Turun seudulle ollaan rakentamassa uutta seudullista kuntien omistamaan yhtiötä, jonka taseen arvo liikeelle lähdettäessä olisi 500 miljoonaa euroa.
Raision, Naantalin ja Maskun kannalta parasta hankkeessa on se, että kuntien vesitaksat laskisivat yhtiön toiminnan käynnistyessä. Raisio maksaa vielä epäonnistuneen oman jätevedenpuhdistamon laskua niin, että kuluttajien vesi- ja jätetaksa ovat selvästi muita korkeammat. Sille yhtiöittämisestä lankeaisi suurimmat hyödyt.
Naantali on nostanut omia taksojaan kiivaasti, joten senkin kulutusmaksuihin  olisi tulossa huojennusta. Turussa kustannuksia katetaan myös perusmaksuilla. Taksan alennus vesittyisi osittain uudella suuremmalla perusmaksulla. Omakotitalossa kustannukset voisivat jopa hieman nousta heti kohta toiminnan käynnistämisen jälkeen.

Tehdyissä selvityksissä myös todetaan, että taksojen alentaminen on tehty Turu naapurikuntien houkuttelemiseksi. Naapureista Kaarina ei kuitenkaan ole ollut edes laskelmissa mukana.
Vesiyhtiön toiminta olisi alkuvuosina tappiollista ja sitä joudutaan rahoittamaan alkuun velkarahalla. Jo perustamisvaiheessa yhtiön omavaraisuusaste on vain 10 prosenttia, joten yhtiö olisi muutenkin reunoja myöten veloissaan.

Kuntien vesihuoltoyksiköt toimivat nykyisin omakatteisesti. Naantali teki viime vuodelta pienen alijäämän, mutta jos liittymismaksut - kuten ne uudessa yhtiössä on tarkoitus tehdä - kirjattaisiin sen vuoden tuloiksi, olisi vesilaitoksen tulos ollut positiivinen ilman viimeistä taksan korotustakin. Korotus tukikin enemmän yhtiöittämistavoitetta kuin talouden tasapainoa.

Periaatteessa julkisen talouden velkaantumiseen pitää suhtautua kriittisesti. Ensi vuoden alusta lukien kuntien konsernitase tulee uuteen tarkasteluun ja myös kuntayhtymät voidaan tunnuslukujen perusteella määrittää kriisiyhtymiksi. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on yksi sellainen.

Vesihuoltoyhtiössä kuntien omaisuus ja velat siirtyisivät uudelle omistajalle. Kunnat eivät saisi kaupasta korvausta heti, vaan kauppasumman yhtiö jäisi velkaa kunnille. Kunnille maksettava korko on alkuvaiheessa reilu 4,6 miljoonaa euroa vuodessa, josta Turun osuus olisi 4 miljoonaa. Kuluttajat maksaisivat koron tasaisesti kohoavan taksan muodossa. Voisi kysyä, että pitäisikö tuo korko maksaa kuntalaisille, sillä ei kunnan vaan kuntalaisten varoillahan verkostoa on rakennettu tähänkin asti.

Hinnoittelu on ja velkaantuminen yhtiöittämisessä on oma lukunsa. Minusta Naantalin ja Raision sekä Maskunkin kannalta paljon oleellisempi kysymys on, voiko kunta luovuttaa päätösvaltasa verkostonsa rakentamisesta kokonaan kunnan ulkopuolelle. Uusi yhtiö joutuu tarkastelemaan toimintaansa koko Turun seudun kannalta. Silloin Maskun tai Naantalin Luonnonmaan uudet kaava-alueet saattavat jäädä vähemmälle huomiolle Turun seudun muiden uusien asuntoalueiden rakentamisen kiireellisyysjärjestyksessä. Yhtiön on kuitenkin mitoitettava uudet investointinsa oman kantokykynsä mukaisesti. Siihen on vähemmistöosakkaiden varauduttava, jos sellaiseen lähdetään mukaan.