Parempaan suuntaan Naantalin taloudessa

Naantalin kaupungin talouden puolivuotisraportti herätti maanantaina valtuustossa paljon vähemmän keskustelua kuin olisi ollut aihetta. Tulos-odotus on kohentunut lievästä alijäämästä pieneksi plussaksi. Samuli Santalahti tulkitsi mielestäni aivan oikein menokehityksen viestivän myös positiivisesta asennemuutoksesta hallintokunnissa. Talousarvio ei ole asiakirja, joka velvoittaa käyttämään siihen merkityt määrärahat mahdollisimman tarkasti. Määrärahat ovat maksisimi ja vähemmälläkin saa tulla toimeen.
Naantalin kaupunki on lopulta varsin pieni taloudellinen yksikkö. Yksin kaupunginjohtajan tai luottamushenkilöiden ei  kuitenkaan ole mitenkään mahdollista valvoa tai ohjata 130 miljooan euron vaellusta. Kontorolli pitää olla hallintokunnissa ja tehtäväalueilla.
Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana olen erityisen tyytyväinen siitä, että eräillä tehtäväalueilla on todella eletty niukasti palvelujen laadusta tinkimättä. Se olisi ollut valtuustossa suuremmankin kiitospuheen paikka.
Ja talousraportissa ei ollut vielä edes näkyvissä sitä muutosta, mikä on tapahtumassa henkilöstömenojen kehityksessä. Jos tarkasti lasketaan on henkilömenoissa 0,5 miljoonan euron alitus viime vuoden vastaavaan verrattuna, vaikka sivistystoimikin on saanut luokkakokojen pienentämiseen valtion tukea enemmän kuin aikaisemmin.

Monen vuoden saarna ja kaupunginhallituksen tiukka linja vapautuvien virkojen täyttämättä jättämisestä  alkaa näkyä. Viime vuonna eläköityi yli 30 henkeä, jonka vaikutukset näkyvät vasta tänä vuonna täysimääräisesti. Tänä vuonna eläköityy ja muuten vapautuu yli 50 virkaa tai tointa, mikä palkkasummana tarkoittaa n. 2,5 miljoonaa euroa. Tulevina vuosina joka vuosi tulee 1,5 miljoonan säästöt harkittavaksi vapautuvien vakanssien seurauksena.

Kaupungilla on edessään niin kovat säästötoimet valtionosuuksien laskun seurauksena, että vapautuvien virkojen suoma mahdollisuus pitää ottaa todesta. Tässä tehtäväalueiden esimiehet ovat huippupaikalla. Heidän taidoista nähdä, neuvotella ja sopia tehtävien jakamisesta riippuu kuinka siinä onnistutaan -  hallitusti.
Ei luottamushenkilöt siihen pysty eikä tarvitsekaan. Meidän tulee vain kannustaa ja kiittää kun siihen on aihetta.

Lempi-hinaaja ylös Särkänsalmesta

Neljä vuotta sitten uponneen Lempi-hinaajan nostotyöt ovat edenneet suunnitellusti. Moni varmasti hieraisi silmiään nähtyään aluksen koko komeudessaan - tai surkeudessaan pinnalla.
Naantalin kaupunginvaltuusto käsitteli maantaina määrärahan lisäystä hinaajan nostoon. Alkuperäinen 40.000 euron summa ei olisi riittänyt alkuunkaan. Ely-keskuksen 60.000 euroa avustus tuli enemmän  tarpeeseen.
Merimaskulaisena kuitenkin surettaa se tapa, jolla aluksen nostoa viivyteltiin. En tiedä voitaisiinko jokin muukin onnettomuus jättää hoitamatta sillä perusteella, ettei tiedetä kenen omaisuudesta on kysymys. Särkän salmen rannat olivat joka tapauksessa öljyn likaamia heti onnettomuuden jälkeen.
Monien kiemuroiden jälkeen alus on kuitenkin ylhäällä. Hieno juttu. Hintaa nostolle ja paloittelulle tulee 97.000 euroa ilman arvonlisäveroa.
Kaupungin oma arvio noston kustannuksista viime talousarvion yhteydessä ei osunut lähellekään oikeaa. Paljonko lie sillä ollut vaikutusta urakan hintaan, että kaupungin ja Elykeskuksen päättämät summat julkistettiin ennen tarjouspyyntöjä?
Toki hyväksytty tarjous oli ylivoimaisesti edullisin muihin verrattuna. Joidenkin tarjous oli yli 300.000 euroa. Pari vuotta sitten aluksen arvo romuna pohjassakin oli vielä urakkakustannusten verrran.
Oikeuden päätöksen mukaan kaupungilla on oikeus nostaa alus ja periä sen kustannukset omistajalta. Se mahdollisuus tiedettiin etukäteen  kovin epävarmaksi. Tarjousmenettelyssä kaupunki ja Ely-keskus kuitenkin toimivat tavalla, minkä vuoksi kustannuksia tuskin voidaan enää  periä. Päätös myös romuttaa alus tarkoittaa myös vastuun ottamista kustannuksista. Urakoitsija saa  pitää  romumetallin  arvon omanaan.
Ehkä ratkaisu oli oikea.  Tiukka aikataulu  oli keskeinen tekijä urakkahinnan muodostumiselle. Kun alus sai ensin maata pohjassa monta vuotta, tuntuu kiire nyt liioittelulta. Toki nostopaikka on käytössä vain sulan veden aikana ennen kuin veneilijöiden paatteja aletaan nostaa talviteloille. Alus olisi  ehkä voitu  uittaakin muualle purettavaksi.
Kiireen todellinen syy oli  Ely-keskuksen avustus. Se täytyy saada maksuun ennen vuoden vaihdetta. Ensi vuonna avustus olisi ollut epävarma.
Moni merenkulkija ei uskonut korviaan kuultuaan noin suuren aluksen romuttamisesta.
Teräsrunkoisen alus  ei mätäne vedessä. Uppoamisen syyhän oli todennäköisesti moottorin jäähdytysvesiputken halkeaminen jäätymisen seurauksena. Pienikin vuoto upottaa ison aluksen, jos sen perään ei katsota.
No, lasku veronmaksajille on joka tapauksessa suuri. Silti tärkeintä on, että Särkänsalmessa ei enää ole yhtään alusta pohjassa.