Sotesta sittenkin vain soppa

Naantalin kaupunginvaltuusto pitää tuoretta lakiluonnosta sote-uudistukseksi keskeneräisenä ja epäonnistuneena.  Kuntia pyydetään ottamaan kantaa luonnokseen, jonka käytännön vaikutuksia ei pysty ennakoimaan eikä ennustamaan.
Sote-uudistuksen piti olla avain sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvun hillitsemiseksi. Sen piti vaikuttaa kestävyysvajeeseen ja sen piti  jakaa kustannukset tasapuolisesti sinne, missä työttömyys, ikääntyminen ja sairastuvuus on suurinta. Toisin on käymässä. Rintamat ovat kunnat vastaan maan hallitus ja pienet kunnat vastaan suuret kaupungit. Tästä ei mitään hyvää seuraa.
Ministeriö ei ole julkistanut alkeellisiakaan lukuja uudistuksen taloudellisista vaikutuksista. Rahoitusvastuun jakautumisesta on puhuttu yleisellä tasolla. Kuntaliiton ennakkolakselmat kuitenkin osoittavat, että rahoituksen painopiste Varsinais-Suomessa on kallistumassa Turun voitoksi ja pienten tappioksi.  Turku voittaisi vuositasolla 30 Me kun Raisio menettäisi n. 4 ja Naantali ehkä saman verran.Tarveindeksin perusteella sellainen ei kuitenkaan olisi perusteltavissa.
Sotelakiluonnoksen perusteella alkaa pelko hiipiä puseroon siitä, ettei uudistuksella tavoitellakaan pienempiä kustannuksia vaan vain jaetaan rahoitusvastuusta kuntien välillä. Kun isot kunnat eivät saaneet kuntaliitoksia läpi toivomallaan tavalla, liitoksen tuomia taloudellisia hyötyjä yritetään jakaa sote-uudistuksen avulla.
Oppositio oli hyväksymässä hallituksen esitystä Sote-uudistukseksi. Nyt on joka puolueen edustajienn huolehdittava siitä, ettei uudistuksesta tule vain uutta hallintohimmeliä, jonka tavoitteet ovat jotain muuta, mitä siitä on kirjoitettu. Lakiesitys on joka tapauksessa heikko esitys. Toivottavasti kuntien lausunnot luetaan huolella ja niistä otetaan myös opiksi - Kokoomuksessakin.

Nuppiautoja ja käytävähiihtoa

Kuntatalouden tehottomuudesta kirjoittaminen kirpaisee aina kun tietää, kuinka epäoikeudenmukaiselta se tuntuu monista. Toiset tekevät kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa töitä aivan uupumukseen asti. Tehottomuus ei koskekaan heitä. Tehottomuus on käsitteenäkin jotain muuta. Se on mm.  huonosti johdettuja organisaatioita, epämääräisiä toimenkuvia tai huosti harkittuja tehtäviä, joiden tekeminen ja teettäminen on täysin turhaa.
Suomessa julisiin tehtäviin on lähinnä vain otettu väkeä sotavuosien jälkeen. 2000-luvun alussa alkanut palvelurakenneuudistus jäädytti kuntaliitoksissa työsuhteet viideksi vuoksi. Sekään ei kuitenkaan riittänyt, vaan irtisanomissuojan aikanakin kuntiin rekrytoitiin lisää väkeä.
Järjestelmät ovat hyviä puolustamaan resurssien tarvetta. Olen puolivakavissani väittänyt, ettei meillä kohta riitä enää apua ja palvelua sitä tarvitseville, koska palveluorganisaatio on jo vienyt resurssit.
Ei tarvitse kertoa, missä sitä liikakapasiteettia on, sillä viraston omat työntekijät talossa ja kuntalaiset talon ulkopuolella näkevät sitä joka päivä.
Sitä olen ihmetellyt, että miten me päättäjät ja etenkin esimiehet sietävät sitä, että heidän vastuullaan olevan tehtäväalueen suorituskyvylle naureskellaan talon sisällä ja ulkopuolellakin.
Naantalissa puhutaan  kaupungin tunnuksilla varustetusta "nuppiautosta", joka ajelee pävittäin kaupungilla kolme miestä pieneen koppiin ahdettuna tai kaupungin kiinteistöjen kuntoa voi käydä tarkastamassa lukuisa joukko heinkilöitä pienen jutun takia.
Turha tätä listaa on jatkaa. Peukuta facebookissa, jos olet ollut tunnistavasi tehottomuutta kaupungin palveluiden hoidossa.