Naantalin kaupunki saavutti taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet kokonaisuutena, mutta yksityiskohdissa on parantamisen varaa. Ohessa arviointikertomuksesta käyttämäni esittelypuheenvuoro valtuustossa maanantaina.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja
läsnä olevat!
Naantalin
kaupungin tilinpäätös vuodelta 2014 on varsin mieluista luettavaa.
Se sisältää runsaasti yllätyksiä.
Tällä kerralla kuitenkin pääsääntöisesti vain positiivisia. Kaupunki on pystynyt jatkamaan tiukkaa menokuria
edellisestä vuodesta. Etenkin henkilöstömenojen painaminen (1,3me) edellisvuottakin pienemmäksi on
saavutus, joka ei synny ilman määrätietoista työtä ja ilman yhteistä näkemystä
henkilökunnan kanssa. Sellaiseen
ei ole ylletty Naantalissakaan sitten 1990-luvun vaikeiden aikojen jälkeen.
Kun toimintamenot alittuivat kaikkiaan
3,8 me, poistot 0,9, verotulot ylittyivät
2,9 miljoonaa ja sataman
yhtiöittämisestä kirjattu 6,5 miljoonan voitto, on käsillä tilinpäätös, joka tulee jäämään historiaan. Liki 10 miljoonan
euron parannus tulokseen ja tilinpäätössiirtojenkin jälkeen kirjattava liki 9,7
miljoonan ylijäämä herättää huomiota laajemminkin. Vesilaitoksen ja
tilalaitoksen vuosikatteet herättävät nekin huomiota. Palaan niihin hieman
myöhemmin.
Yhteisen tilannekuvan
saavuttaminen on maan uuden hallituksen keskeinen tavoite. Sote-uudistus ja
kuntauudistukset ovat alanimikkeitä paljon puhutulle rakenneuudistukselle. Kuntia
haastetaan uudistumaan ja asettamaan itselle entistä määrätietoisempia
tavoitteita. Niihin haasteisiin Naantalissa on tartuttu ja on tartuttava myös
tulevina vuosina.
Naantalin tarkastuslautakunta on
edellisen arviointikertomuksen tapaan rakentanut nyt tarkastelussa olevaa
41-sivuista kertomusta koko viime vuoden ja kuluvan vuoden ajan. Lautakunta on
kuullut henkilökuntaa, käynyt tutustumassa eri kohteisiin, pyytänyt selvityksiä
ja onpa kerran ottanut kantaa kesken kaudenkin, mikä oli varsin poikkeuksellista.
Haluan tässä yhteydessä jo kiittää kaikkia tarkastuslautakunnan työtä
helpottaneita viranhaltijoita huolella valmistelluista esityksistä ja
tarkoista raporteista työmme
tueksi.
Kiitos myös
kaupunginhallitukselle ja eri vastuualueille niistä vastauksista ja eräistä
toimintatapamuutoksista, joita edellisestä arviointikertomuksesta on seurannut.
Niistä näkyvin lienee ollut määrärahaylitys- ja alitusesitysten valmistuminen
valtuustolle jo tilikauden aikana.
Haluan kiittää erityisesti
lautakunnan uutta sihteeriä Riikka Söderlundia, joka on sujuvoittanut
kokousten valmistelua ja päätöksiä,
ja ollut isona apuna kertomuksen kokoamisessa.
Myös koko lautakunnalle, sen
varapuheenjohtajaa, valtuutettu Lauri Lainetta myöten haluan esittää suuren
kiitoksen erinomaisen rakentavasta ja hyvästä yhteistyöstä ja leveällä
rintamalla tehdystä arviointityöstä. Kaikki päätökset ovat syntyneet hyvässä
hengessä ja täyden yksimielisyyden vallitessa kuten aikaisempinakin vuosina.
Arvoisa puheenjohtaja!
Arviontikertomus on
kokonaisuudessaan valtuutettujen luettavana, joten en esittele sitä kannesta
kanteen, vaan nostan esille vain muutamia tärkeimpiä.
Tarkastelen kaupungin tietohallintoa, veden hinnoittelua,
tilalaitosta ja strategisiin tavoitteisiin liittyviä havaintoja.
1. Kovalevyn rikkoutuminen
keskeytti terveyskeskuksen toiminnan viime vuoden syksyllä. Samalla hävisi
merkittävä määrä tietoa, jota on jouduttu kovalla työllä syöttämään
järjestelmään takaisin ja osa on kadonnut kokonaan. Se vaikeutti kaupungin
tilinpäätöksen valmistumista. Yksi ongelma paljasti myös muita ongelmia
tietohallinnossa. Digitalisoituminen pitäisi olla päivän sanan palveluiden
uudistamisessa. Naantalissa painitaan perin vanhojen ongelmien kanssa. Koko tietohallintostrategiatyötä
lykättiin viime keväänä vuodella eteenpäin.
Tästä syystä lautakunta esitti
viime syksynä vakavan huolensa tietohallinnon haavoittuvuudesta ja uudisti sen
nyt arviointikertomuksessa. Asialle on varmaan jo jotain tehtykin kuluvan
kevään aikana.
2. Valtuusto edellytti
vesilaitokselta tarkempaa selvitystä vesihuollon kustannuksista sen jälkeen kun
vesilaitos oli esittänyt veden hinnan korotusta kesken talousarviovuoden viime
keväänä. Tarkastulautakunta toteaa kertomuksessa, että vesilaitoksen perustelut
veden hinnan korotukselle eivät toteutuneet, vaan vesilaitos teki selvästi
odotettua paremman tuloksen ja olisi yltänyt tavoitteeseen ilman korotustakin.
Virhearviosta joutuvat nyt maksamaan kaikki veden käyttäjät.
Kaupunki kirjaa kiinteistöjen
liittymismaksut vesihuoltolaitoksen taseeseen velaksi (7me), vaikka maksun
suuruutta perustellaan kunnallistekniikan rakentamiskustannuksilla. Käytännössä
menettely tarkoittaa sitä, että kunnallistekniikan rakentamiskustannukset
katetaan veden hinnalla. Naantalin Turun Vedeltä ostaman ja TSP:n puhdistamolla
puhdistetun veden hinta on n. 1,20 euroa kuutiolta. Kuluttajillle veden hinta
on verollisena n. 6 euroa kun perusmaksu otetaan huomioon. Hinta siis nousee
viisinkertaiseksi omassa verkostossa.
Lautakunnan saaman selvityksen
mukaan kaupungin ja kiinteistöjen omistajien välisissä sopimuksissa ei ole
mainintaa liittymismaksun siirto- ja palautusmahdollisuudesta. Siten sitä ei
myöskään saisi kirjata velaksi vaan se se on tilikauden tuloa (1 me) ja siitä kuluu maksaa arvonlisävero. Mikäli nykyistä
kirjausmenettelyä halutaan jatkaa, silloin liittymismaksuja on myös ryhdyttävä
palauttamaan omistajavaihdon yhteydessä. Tilintarkastajat yhtyvät lautakunnan
näkemykseen tässä asiassa.
Sen lisäksi, ettei
liittymismaksuista kertynyttä tuloa ei käytetä sen vuoden kulujen kattamiseen, vesihuoltolaitos
on maksanut omasta mielestään suhteettoman suurta (310.000) osuutta
keskushallinnolle vaikka se itse hoitaa veden laskutuksen.
Edellä kuvatuista syistä tässä
vesilaitoksen toiminnasta on tänä vuonna tavallista enemmän huomautettavaa ja
selvitettävää.
3. Tilalaitos on kaupungin
kiinteistöjen hoidosta ja ylläpidosta vastaava yksikkö ja se vuokraa tiloja
sekä sisäiseen että ulkoiseen käyttöön. Kuten tilinpäätöksestä käy selville,
tilalaitos teki poikkeuksellisen suuren ylijäämän. Se mikä näkyy tilalaitoksen
tuloksessa ylijäämänä, näkyy muiden yksiköiden tilinpäätöksessä suurena
kiinteistöhuollon kustannuksena.
Esimerkiksi sosiaali- ja
terveystoimen ja sivistystoimen kustannusvertailussa niiden kiinteistöjen
ylläpitokustannukset näkyvät eräin paikoin muuta maata korkeampina, jolle ne
itse eivät kuitenkaan mahda mitään vaikka haluaisivat.
Tämän vuoksi tarkastuslautakunta
esittää, että tilalaitoksen tavoitteet itsenäisenä taseyksikkönä määritellään
uudelleen nyt kun toiminnasta on riittävästi käytännön kokemusta. Nykyisellä
kaavalla lopputulos käyttäjälle näyttää varsin kohtuuttomalle kuten lautakunta
on Birgittakotia esimerkkinä käyttänänyt.
4. Valtuuston hyväksymän talousarvion
ja toimintasuunnitelman ohella tarkastuslautaunta arvioi asetettujen
tavoitteiden toteutumista sen perusteella, mitä myös voimassa oleviin strategioihin ja ohjelmiin on kirjattu.
Lautakunnan tehtävänä on myös arvioida ovatko tavoitteet asetettu niin
yksiselitteisesti, että niiden toteutumista voidaan ylipäänsä arvioida.
Kuten arviointikertomuksesta käy
selville, lautakunnan käsityksen mukaan strategiat ja ohjelmat voivat poiketa
merkittävästikin vallitsevasta käytännöstä.
Viime vuosi ei ollut vielä uuden
kaupunginjohtajan toimikautta, joten muutoksi on jo tullut ja lisää on
odotettavissa.
Palvelustrategian osalta olisi
toivottavaa, että niin ateriapalveluiden kuin siivouspalveluiden kohdalla vielä
kerran mietittäisiin, mitä siltä kilpailuttamisella oikein halutaan ennen kuin
itse työhön ryhdytään. Lautakunta pitää tehtäväalueille asetettuja tavoitteita
perin epämääräisenä. Yksityistäminen ei liene itse tarkoitus, vaan tehtiinpä
työ omana tai ulkoistettuna niille pitää olla olla jokin tavoite. Kun
lautakunta ei ole niitä tavoitteita löytänyt lautakuntakäsittelystä eikä itse
ohjelmista, olemme esittäneet oman arviomme millaisia ne tavoitteet voisivat
olla. Tärkeää on, että tavoitteet on rinnastettavissa muiden kuntien
kokemuksiin ja kustannuksiin yksikköhintojen tai muiden yleisesti hyväksyttävien
kriteerien kautta.
Kustannusten ohella tärkeää on
aikataulu. Palvelustrategia pitää vastata kysymyksiin miten palvelut kunnassa
tuotetaan kymmenen vuoden kuluttua. Ei siis miten ensi vuonna tai jäljellä
olevalla vaalikaudella.
5. Henkilöstöasiat
Naantalin kaupungin
henkilöstökertomuksessa on myös hyvää kerrottavaa. Sekä vakituisen että
määräaikaisen henkilöstön määrä on laskenut ilman kipeitä ja työilmapiiriä
heikentäviä pakkokeinoja. Henkilöstömäärä on laskenut keskusvirastossa,
ympäristövirastossa ja erityisesti sivistyvirastossa.
Sairaspoissaolopäivät suhteessa
kalenteripäiviin laskivat tavoitteen mukaisesti, mutta vakituisten
työntekijöiden sairaspoissaolopäivien määrä kasvoi hieman (17,4 työpäivää).
Kunta 10-tutkimus kertoi myös,
ettei Henkilöstöstrategian vuoden 2014 tavoitteita saavutettu. Etenkin
kehityskeskustelujen hyödyllisyyden osalta jäätiin kauas tavoitteista.
Arvoisa puheenjohtaja!
Edellä kuvatuista huomioista ja
puutteista huolimatta kokonaiskuva Naantalin kaupungin vuoden 2014
taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden osalta on vahvasti
plus-merkkinen.
Kaupungin tilinpäätös tulee
jäämään historiaan yhtensä 2000-luvun parhaista. Myös kehityksen suunta niin
henkilöstön määrän, henkilöstökustannusten, palvelujen ostomenojen kuin
velkamäärän kehityksen kannalta oli oikea.
Valtionosuusuudistus, Nesteen satamasopimus, sote- ja
kuntarakenneuudistuskin antavat olettaa, että haasteet ja vaatimukset tästä
eteenpäin van kovenevat.
Vuoden 2014 osalta
tarkastuslautakunta kuitenkin tyydytyksellä toteaa, että kaupungin
taloudelliset ja toiminnalliset tavoiteet saavutettiin. Lautakunta yhtyy
tilintakastajien näkemykseen ja puoltaa tili- ja vastuuvapauden myöntämistä
tili- ja vastuuvelvollisille vuodelta 2014.
