Naantalin luottamushenkilöorganisaatiota
on tarkoitus uudistaa syksyn aikana. Kysymys on kuitenkin lähinnä
vain hienosäädöstä, kun iso uudistus, tavoiteorganisaatio jäi tällä
vaalikaudella toteuttamatta. Koko hallinto oli määrä muuttaa
tulevia tarpeita vastaavaksi ja lautakuntien määrää ja kokoa sen
mukaisesti. Muutoksen pontimena oli tiedossa olevat talouden haasteet ja
toisaalta suuri (40-50 henkeä/v) eläkeiän saavuttavien viran- ja
toimenhaltijoiden määrän suoma mahdollisuus.
Isoa uudistusta ei tullut. Pientä
hienosäätöä on toki tehty. Myös palvelustrategiaan
kirjattua ateria-, siivous- ja kiinteistöhuollon palveluiden
vaihtoehtoista tuotantotapaa on valmisteltu. Oman toiminnan tehostamisen
rinnalle tuli tarjous Turusta Arkea Oy:ltä. Valinta osittaisen
ulkoistamisen, Arkean ja oman tuotannon välillä on tulossa käsittelyyn
syksyllä.
Omasta mielestäni
taloudelliset tavoitteet vaihtoehdoissa ovat vaatimattomat. Naantalin
ympäristöhuollon kustannukset ovat reilusti yli maan keskiarvon. Jos
tavoiteltaisiin sitä tasoa, pitäisi kustannusten alentua 1
- 2 miljoonaa euroa vuodessa. Pöydällä olevat
vaihtoehdot sisältävät n. 0,5 miljoonan euron kulusäästöt
vuodessa. Ulkoistaminen kokonaan Arkealle naulitsisi muuta
maata korkeamman kustannustason useiksi vuosiksi. Toisaalta ei
ole takeita siitä, että ympäristövirasto kykenisi edes 0,5
miljoonan vuotuisiin säästöihin. Sote-uudistuksen takia kaupungin
tarjoamien palvelujen tarvetta ja siten sopimusten laajuuttakin on vielä vaikea arvioida.
Sote-uudistuksessa menojen
rahoitusta siirretään kunnilta valtiolle. Kunnallisveroa on tarkoitus
alentaa 12 prosenttiyksikköä. Samalla kuntien oikeutta nostaa
veroprosenttia rajattaisiin. Naantalin veroprosentiksi jäisi siten
6,5 prosenttia.
Toki veroprosentin leikkaus tuntuu
hallinnon kannalta rajulta. Tilanne ei kuitenkaan ole
toivoton. Naantalissa yksi veroprosentti ja kiinteistöveroprosentit
tuottavat euroja enemmän kuin maassa keskimäärin kuntalaisten korkeamman
tulotason ja kiinteistöjen korkean verotusarvon ansiosta.Toisaalta verotuloilla
katetaan menoja vähemmän kuin maassa keskimäärin. Kaupungilla on siis
muita tuloja (satama, Naantalin Energia, vuokratuottoja, vesilaitos ja
maankäyttötuotot ym). Tulojen menetys ei siis ole niin suuri, mitä 12
prosentin veronalennuksesta voisi päätellä.
Sote-uudistus ehkä korottaa
Naantalin menoja, mutta nykyisellä
sosiaalitoimen menokehitysvauhdilla puntit ovat pian tasan.
Naantalilla on ollut aikaa tehostaa
ja sopeutua tulevaan. Saavutukset ovat olleet oikean suuntaisia, mutta
vaikutukset varsin laihoja. Tuloksia on tullut lähinnä terveystoimessa ja
sivistysvirastossa. Viime vuonna ympäristöviraston nettomenot kasvoivat ja
talousarvion ylitykset olivat paikoin merkittäviä, vaikka tiedossa oli Nesteen 2,6
miljoonan euron satamatulon jäädytys. Vanhushuollossa pelkät menojen
ylitykset olivat enemmän, mitä 0,5 prosenttiyksikön veronkorotus
tuottaisi. Varojen käyttö on paikoin siis yhä varsin
suurpiirteistä.
Kaupunginhallitus on edellyttänyt
hallintokunnilta uusia mittareita, joilla ne osoittavat tehokkuutensa. Näitä
mittareita on osoitettu kovin vähän. On syytä huomata,
että Naantalissa, missä veroprosentti, kiinteistövero, satama ja
maankäyttötulot tuottavat keskimääräistä enemmän, useimmat
taksat kuten vesimaksut, liittymismaksut ja jätevesimaksut ovat silti
maan korkeimpia. Varsinais-Suomi on niin
vauras, olosuhteet edulliset ja henkilökunta taitavaa, että täällä
palvelujen painotetut kustannukset saisivat olla enintään maan keskiarvossa - mieluimmin
sen alle - laadusta kuitenkaan tinkimättä.
Vastuu palveluiden laadusta ja
kustannuksista tulee kuitenkin aina säilyttää naantalilaisten omissa käsissä,
jos suinkin on mahdollista.
