tiistai 20. marraskuuta 2012

Pankkivero kurjistaa yrityksiä

Hallituksen tuore päätös pankkiverosta ei ole pankin vaan asiakkaan kustannus. Kuuntelin pankinjohtajien keskustelua siitä, monenko pankkivirkailijan työpaikka lähtee veron seurauksena. Miljoonan euron lisäkustannus vie työpaikan  25 työntekijältä.
Yksin uusi vero ei ole ainoa tekijä. Matalan korkotason takia pankkien marginaali kapeneen kovaa vauhtia. Kun käyttötilin korko on jo pitkään ollut nolla, lainakoron lasku syö katetta ja marginaaleja. Pankkien marginaalit uhkaavat kaventua ensi vuonna jopa 20 prosenttia.
Sekään ei tietysti ole yleensä ongelma, sillä yleinen matalasuhdanne vaatii sopeutumista kaikilta. Pankkien tilanne kiristyy tulossa olevien uusien vakavaraisuusvaatimusten takia.
Jos pankit ovat kasvattaneet luotonantoaan hyvinä vuosina, katteen ja tuloksen lasku estää lainamäärän kasvun.
Jos pankin tulos painuu miinukselle, mihin pitää varautua, voi uusien lainojen määrä jäädä pienemmäksi mitä vanhoja maksetaan takaisin. Siinä vaiheessa yritykset ovat jo suurissa vaikeuksissa, sillä rahoitus on loppunut kokonaan.
Ilmassa on samoja merkkejä kuin 1990-luvun lamassa, jolloin pankit kaatoivat yrityksiä maksuvalmiuden takia, jos myönnetyt luotot saatiin siten suurin piirtein takaisin.
Hallitus voi vielä lyödä yhden naulan lisää arkkuun määräämällä vero jokaisesta osakekaupasta. Yhdessä yössä verkkopankkia pyörittävät yhtöt on siirretty ulkomaille ja vain kotimaahan jäävät tilittävät veron tapahtumista.
Ilmeisesti veroa ei kuitenkaan tule, jos muut maat eivät lähde siihen mukaan. Jo tiedossa olevissa pankkialaa koskevissa muutoksissa on nieltävää riittävästi.
Pankkien irtisanomiset eivät tule yllätyksenä. Yllättävää on se, että hyvää tulosta tekevät pankit siihen ryhtyvät. Vakavaraisuusvaatimusten edessä mikään ei riitä.

maanantai 19. marraskuuta 2012

Nyt on tosi kysymyksessä

Naantalin kaupungin ensi vuoden talousarvio on parhaillaan valtuustoryhmien punnittavana. Ensi vuoden ennusteeseen ovat vaikutaneet selvästi odotettua huonompi kuluva vuosi, vesi- ja jätevesitaksojen reipas korotus ja veroprosentin tuntuva korotus jo toisena vuotena peräjälkeen.
Kesken olevan palvelustrategian takia henkilöstön tarpeeseen ja määrään ei ole otettu erikseen kantaa, mutta budjettiin sisältyy kunnianhimoinen tavoite rutistaa henkilöstömenojen kasvu 1,4 prosentiin kuluvasta vuodesta. Ei riitä, että siihen pyritään vaan siihen on päästävä.
Itselleni talousarvion rakenne on  kaksi mapillista tekstiä ja kaavioita, joihin tutustumien on vasta puolitiessä.  Silti etukäteen tuntemani huoli talouden rakenteen vinoutumisesta on vain vahvistunut. Naantalin kaupungin talouden pohja on rapautunut nopeasti. Itse en uskalla ajatella, että asia korjaantuisi itsestään ja samalle vanhalle tasolle yllettäisin pian uudelleen. Toivon, että olen väärässä.
Kun silmäilin pintapuolisesti tulojen ja menojen rakennetta, minusta näyttää siltä, että niin verotulot, valtionosuudet kuin taksojen korotuksista kertyvät tulot on arvioitu tarkasti kuluvan vuoden ennusteen pohjalta. Ensi vuosi on kuitenkin aivan toinen kuin tämä vuosi.

Turvalliseen taloudenpitoon kuuluu, että tuloja arvioidaan varovasti ja alakanttiin. Suomi välttyi kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä ajautumasta taatumaan 0,1 prosenttiyksiön bruttokansantuotteen kasvun ansiosta. Eurooppa luiskahti miinusmerkin puolelle.
Teollisuuden tilauskanta on alimmillaan, vienti vetää huonosti ja pk-yritysten usko tulevaisuuteen on heikentynyt. Nyt on vasta nokka alaspäin.

Tämä kaikki yhdessä antaa olettaa, ettei yhteisöverojen tuotto yllä ensi vuonna samalle tasolle kuin tänä vuonna. Tämä vuosi oli pettymys Naantalin kaupungille.
Vesitaksojen roima korotus johtaa myös väistämättä siihen, että myös vedenkulutus laskee jonkin verran. Kotitalouksien pitää säästää vesimaksussa kulutusta säätämällä.

Satamalle on edelleen asetettu kovat vaatimukset kattaa yli kolmen prosentin verotuloa vastaava määrä kaupungin menoista. Sataman tulot ovat kuitenkin sidoksissa suhdanteisiin, jotka osoittavat yhä vain hiljenemisen merkkiä. On syytä pelätä, ettei tavoite toteudu.

Veronkorotukset  ja vesitaksojen raju nosto ovat myrskyvaroitus tulevasta. Kaupungin taloudessa on nyt tosi kysymyksessä. Mikään tavanomainen hienosäätö ei enää riitä.

Pelkään, ettei tilannetta oteta  vakavasti. Tai tilanne tiedetään, mutta siihen osata eikä uskalleta tarttua. Valtuuston tehtävä on kuitenkin johtaa kehitystä. Johtaminen tarkoittaa tarkasti määriteltyjen rajojen asettamista. Nyt on niiden asettamisen aika.

Vs. kaupunginjohotaja Martti Sipponenhan lupasi veroprosentin korotuksen yhteydessä menoleikkauksia,  jotka ne eivät koske vakituista henkilökuntaa.  Minusta kulukuurin pitää koskea aivan kaikkea. Sijaiset ovat sammuttamassa paloa. Sieltä ei oteta tarvittavaan 8 miljoonan euron säästöä. Päin vastoin. Menojen kohdistaminen vain yhteen ryhmään, varmistetaan palvelujen alasajo, henkilöristiriitojen kärjistyminen ja koneiston lamaantuminen.

Kaupungin henkilöstökulut ovat tänä vuonna arviolta 53,4 miljoonaa euroa. Ensi vuodelle asetettu tavoite 1,4 prosentin kasvusta on reilu prosentti vähemmän kuin on ensi helmikuun palkankorotusvaikutus ilman palvelusvuosilisiä.

Erikoissairaanhoito ja eräät  kuntayhtymät ovat arvioineet  palkkamenojen kasvuksi 3 - 6 prosenttia.  Naantalin talousarviosta puuttu siis palkkarahoja varovasti miljoonan euron verran. Se on 25 -30  henkilötyövuoden kustannuksia vastaava määrä.

Kun sijaisuuksistakin pieni osa päättyy vuoden vaihteessa, on kesällä tai myöhemmin vähennystarve kaksinkertainen. Budjettikirjassa ei kuitenkaan ole vastausta, miten tuo kululeikkaus toteutetaan.  Niitä ei toteuteta mitenkään ilman YT-menettelyä.

Kaupungin uusi palveustrategia tähtää henkilömitoituksen muutoksiin aikaisintaan vuoden 2014 alussa tai sen aikana. Niiden ratkaisujen kustannusvaikutukset tulevat näkyviin ehkä 2015.

Tästä seuraa ikävä yhtälö. Pelkkä  liittojen välinen ja palvelusvuosilisiin perustuva ansiokehitys  syö toisenkin veronkorotuksen tuoman hyödyn.

Kaupungin menot ovat muutakin kuin henkilöstömenoja. Kaupunki käyttää ostopalveluihin yhtä paljon kuin palkkamenoihin.  Nekin ovat suureksi osaksi palkkakuluja ja niiden kehitys seuraa yleistä ansiotason kehitystä. Sieltä tulee toinen veroprosentin tuoton suuruinen kuluerä ensi vuoden aikana.

Jos alkuperäisen ennusteeni verotulojen kehityksestä toteutuu, jota en todellakaan toivo, on kaupungilla käsissä ensi vuoden lopussa lähes ylivomaisen suurui vakauttamisen tarve. Sipponen ennusti, että ensi vuodelle tehdyllä 0,75 prosenttiyksikön korotuksella selvitään koko vaalikausi.

Pahaa pelkään, ettei sillä selvitä ensi kesää pidemmälle ellei jotain radikaalia tehdä menoille sitä ennen.






tiistai 13. marraskuuta 2012

Väärä viesti valtuustosta

Istuin maanantaina ensimmäistä kertaa Naantalin valtuuston lehterillä pitkästä aikaa. Takana oli veroäyrikeskustelu ja veroprosenttiyksikön yksimielinen korotus. En kuullut vs.kaupunginjohtaja Kallu Sipposen puheenvuoroa, mutta se mitä siitä oli Rannikkoseudussa referoitu teki mietteliääksi.

Naantalin kuluvan vuoden tilinpäätös on painumassa 7 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Se tarkoittaa palkkakuluksi muutettuna sitä, että kaupungin palveluksessa oli väkeä 200 henkilötyövuotta enemmän, mitä siihen oli varaa.

Vajeen perusteella veroprosentin korotus oli siis enemmän kuin välttämätön.

Kaupungissa laaditaan parhaillaan palvelustrategiaa, jonka tavoitteena on antaa raamit sille, mitkä ovat kaupungin keskeiset tehtävät ja paljonko sellainen vaatii varoja ja resursseja.

Vs. kaupunginjohtaja heti, ettei meneillään oleva kulujen karsiminen koske vakituista henkilökuntaa, sillä sijaisiakin talossa on yli 220 henkeä.  Heitto oli huonosti ajoitettu sillä,  käsi oli just kuntalaisen kukkarossa.

Tuskin Sipponen sitä tarkoitti, mutta nyt jäi  mielikuva, että kahdella perättäisen veronkorotuksn tärkein saavutus oli turvata  paikka  virkasuhteessa oleville.  Veronkorotusten tärkein sanoma piti kuitenkin olla, että sillä turvattiin palvelut kaikille sitä tarvitseville. Sillä on vissi ero.

En myöskään pidä viisaana asettaa kantahenkilökunta ja sijaisia vastakkain. Kunnissa määräaikaisissa työsuhteissa on paljon kyseenalaisia ketjutuksia, joiden laillisuus yleensä katsotaan vasta sitten kun työsuhde on kokonaan katkennut. OAJ on uhannut käydä läpi joka kunnassa jokaisen sopimuksen. Tovotaan, että Naantali on yleisestä linjasta positiivinen poikkeus.

Minulla - ulkopuolisena - on yhä vakaa käsitys siitä, että kaupungin palvelustrategia nostaa esille virkojen ja tehtävien päällekkäisyydet, ja niihin on jatkossa puututtava. Sijaisia eli käsiä ja jalkoja tarvitaan suorituspaikoilla jatkossakin. Purkamista on tehtävä siellä, mikä suoristaa ketjua ja keventää päällikkötasoa.

Laihduttajat tietävät kuinka nopeus ja notkeus lisääntyy kun ylimääräinen painolasti saadaan pois. Laiduttaminen on iloinen asia. Eri asia on,  miten tuollainen 1250 hengen organisaatio saadaan jumppaamaan. Se nähdään ensi vuonna.