torstai 7. helmikuuta 2013

Tiukkoja aikoja



Naantalin viime vuoden tilinpäätös on asettumassa talousarviota tehdessä  annettuun
ennusteeseen ilmeisen  hyvin. Positiivista on investointien jääminen
selvästi alle arvion ja pienemmäksi kuin vuosipoistot, mikä helpottaa
velanhoitoa. Lainakanta jää hieman alle 50 Me euroa kun se vuosi
sitten tilinpäätöksessä oli 42 Me. Viime vuoden alijäämä asettuu  6-7 Me:n tasolle.

Kuluvan vuoden verotuloennuste on  Naantalissa liian toiveikas.  Vaikka
talousarviossa sitä vielä pudotettiin 0,5 Me euroa, ollaan
nykytiedoilla siitäkin perässä miljoonan euron verran.  Yritysten tulosjulkistuksista reilu puolet on ylittänyt odotukset. Fortumin viime
vuoden tulos jäi kuitenkin kolmannekseen edellisestä vuodesta, mikä synkistää
etenkin vuoden 2014-15 yhteisöverotuloennustetta Naantalissa. Nesteen tulos oli
aiempaa parempi, mikä korjaa hieman menetystä.

Naantalin väkiluvun lasku viime vuonna oli  86 henkeä (-0,5%). Jos
vero- ja valtionosuuksien tulotilitys totetuu viime vuoden väestölukujen
perusteella, on kertymään odotettavissa lisää pettymystä jo tänä vuonna.
Vaikutus tuntuu joka tapauksessa vuonna 2014. Väestömuutoksen + tai -
näkyy jatkossa suoraan kassassa joka vuosi tällä vaalikaudella.
Väestönkasvu tuskin kiihtyy ennen kuin suhdanne näyttää nykyistä
paremmalta.

Menopuolella henkilöstömenot olivat viime vuonna ehkä n.
 53,4 Me. Tämän vuoden arvio on 54,3 Me (+1,7%). Vuonna 2012
henkilöstömenot kasvoivat 5% vuoden 2011 tilinpäätöksestä.

Budjetin heikoin lenkki ovat juuri henkilöstömenot. Miten henkilöstömenoissa voidaan päästä budjettilukuihin? Se ei tule ilman toimenpiteitä. Mitä ne ovat?  Itse en tiedä, että kovin merkkttäviin erityistoimiin oltaisiin ryhtymässä.

Verotulokertymä on näillä tiedoilla 1,5 Me miinuksella kun vuoden ensimmäinen kuukausi on takana. Mahdolliset  muutokset tilityksissä olisivat kaikki heikennyksiä
Naantalin kannalta.

Etenkin sivistystoimessa pitää ennusteet oppilas-
päivähotikäisten lasten määrissä johtaa  resurssien pienentymiseen.
Parasta olisi, että hallintokunta tietäisi itse, mistä ja miten se
parhaiten otetaan.

Kaikissa hallintokunnissa virkojen vapautumiset ja eläköitymiset
tulisi nähdä mahdollisuutena loiventaa yhteistä alamäkeä ja nopeuttaa käännöstä
parempaan. Tehtäviä- ja toimenkuvien muutoksiin pitäisi valmistautua
kaikissa henkilöstöryhmien palavereissa ja kehityskeskusteluissa.
Minusta tilannetta ei oteta täysin vakavasti vaan uskotaa, että nyt lyhyestä notkahduksesta vain kysymys.
Minä asettaisin hallintokunnille  selkeitä ja yleisluonteisia
tavoitteita budjettimenojen alittamiseksi. Esimerkiksi, jos kaikki pystyisivät vähentämään menoja prosentin, olisi tiedossa oleva verotulovaje saatu kiinni. hallintokunnat voisivat jo kevään aikana kertoa yltävätkö ne tavoitteeseen. Jos näin ei siihen päästäisi, ottaisi hallitus vastuun mistä tingitään.
Koko nelivuotiskausi menee sopeutumiseen. Tärkeintä olisi, että kaikki tinkivät ja kaikesta mahdollisesta tingitään - mutta ei kuntalaisten kustannuksella.

perjantai 18. tammikuuta 2013

Keskustelua Naantalissa

Rannikkoseudussa 18.1. julkaistuun mielipidekirjoitukseen "Naantalissa ei keskustella" haluan tuoda muutaman kommentin. Olkoon se alkua sille, ettei Naantalissa keskustella.  Jatko on muista kuntalaisista ja valtuutetuista kiinni.
Yli 15 vuotta Rannikkoseudussa yritin itse ylläpitää ja herättää keskustelua lehden päätoimittajana. Se oli helpommin sanottu kuin tehty. Arvostan nimimerkkikirjoituksia yhtä paljon kuin omalla nimellä. Kokemuksesta tiedän, että nimimerkin takana voi olla hyviä syitä eivätkä ne syyt yleensä ole sellaisia, etteikö kirjoittaja uskaltaisi näyttää kasvojaan päättäjille tai virkamiehille.
Sananvapaus on meillä yhtäläinen kaikilla, mutta ihmisillä on myös vastuita ja velvollisuuksia. Vaikka olisi kuinka rehellinen tarkoitusperissään, se ei estä lukijoita kuvittelemasta jotain muutakin. Viestiä siis voi hämärtää esim. kenen palveluksessa olet. Merkittävänä yrittäjänä kirjoitat aina  yrityksesi nimissä halusit tai et. Nimimerkkiä ei kuitenkaan saa käyttää kilpenä, jonka takaa voi lyödä tavallista kovemmin.
Tartuin kynään kuitenkin siitä syystä, että koin kirjoituksen paineen kohdistuvan ennen muuta uuteen valtuustoon, lautakuntiin ja uusiin valtuutettuihin. En halua palata ajassa menneisiin ja edellisten valtuustojen päätöksiin. Katson lähinnä eteenpäin.
Kirjoituksen alussa oli väite, ettei vaalitulos Naantalissa johtanut demokraattiseen lopputulokseen henkilövalintojen osalta. Ymmärrän, että menneeseen voidaan olla tyytymättömiä joiltakin osin, ja jotkut olisivat halunneet nähdä päättäjissä suuremman muutoksen, mitä vaalitulos toi.
Silti on syytä todeta, että lautakuntien ja hallituksen kokoonpano on saatu aikaan niillä keinoin, minkä demokratia sallii. Aika näyttää mihin tämä joukko pystyy.
Tarkastuslautakunnan tuoreena  puheenjohtajana velvollisuuteni on perehtyä kaupungin tilanteeseen ja toimintapaoihin. Kuntaliiton ohjeiden mukaan tarkastuslautakunnan tehtävä on kertoa kansanomaisesti ja avoimesti havainnoistaan  sekä kuntalaisille että päättäjille. Jos Naantalissa on  demokratiaan kuulumattomia piirteitä, minun tulee saada tietää niistä, jotta lautakunta voi selvittää niitä lähemmin.
Kirjoittajat ovat hyvin perillä asioista, jotka ovat herättäneet tuntoja kaupungissa viime vuosina. Jaan huolen kaupungin talouden tilasta ja sen viime aikaisesta kehityksestä.
Kaupungin taloudelliset resurssit uusiin merkittäviin investointeihin on syöty pitkäksi aikaa.
Kaupungin käyttömenot ovat tänä vuonna 137 miljoonaa euroa. Siitä henkilöstömenoja on 50 miljoonaa euroa.  Ostopalveluihin käytetään 50 miljoonaa euroa, mikä sekin on suureksi osaksi palkkamenoa. Naantalissa on korotettu veroprosenttia kahtena vuotena peräkkäin. Kuluvalle vuodelle tehty 0,75 prosenttiyksikön korotus tuo lisää tuloa arviolta 2,8 miljoonaa euroa.
Jos 137 miljoonan budjettimenot jatkavat kasvuaan kuten tähän asti 4 prosenttia vuodessa, tarvitaan tuloja lisää parin veroprosenttiyksikön korotuksen verran joka vuosi - sillä olettamuksella, ettei palkkojen korotus lisää verokertymää ja yhteisöverotuotot ja satamantuotot pysyvät samalla tasolla kuin vuonna 2012. Yhteisöverokertymän, satamatulojen ja kaavoitusmaksutuottojen  kasvuun nyt ei voida tulevaisuutta rakentaa.
Kaupungin taloudellista ja henkistä tilaa ei saada ylös, jos kaupungissa vallitsee epäluottamuksen ilmapiiri.    Salaliitot, itsekkyys ja oman edun tavoittelu ovat termejä, leimakirveitä, joita voi yleisesti viljellä. Parannusta sillä ei saada aikaan.
Uuden valtuustokauden alkumetreillä toivon, että moni voisi jättää mennyttä taakseen. Epäilyn sijaan tukea uudet lautakunnat ja valtuutetut tarvitsevat.  Kannustakaa meitä ottamaan rohkeasti kantaa, korjaamaan epäkohtia ja luomaa uutta avointa luottamuksen  ilmapiiriä, missä jokaisen työpanos on arvokas, ja jokainen uusi oivallus asioiden korjaamiseksi on tervetullut.
Naantalin hyvinvointi on paljolti henkistä laatua.  Sitä kannattaa vaalia. Sen ylläpitäminen on meistä itsestämme kiinni.

Tervesin

Juha Haapakoski
tarkastulautakunnan puheenjohtaja  

keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Hyvää tahtoa ja paljon epävarmuutta

Naantalin ensi vuoden talousarvio hyväksyttiin maanantaina joulutunnelmissa. Budjetin valmistelua kiiteltiin laajassa rintamassa. Kesällä asetetuissa raameissa oli pysytty ja kiireellisistä virkajärjestelyistä huolimatta budjetti saatiin tasapainoon. Kuluva vuosi on kuitenkin todellinen pettymys.

Tuon kokouksen jälkeen on luottamusmiesten ja kaupungin työntekijöiden hyvä lähteä joululomalle.
Uusi valtuusto ottaa vetovastuun Naantalin asioista tammikuussa.  Sen ei tarvitse olla heti perillä aivan kaikesta, sillä ammattaitaitoinen henkilökunta kyllä vie asioita eteenpäin valtuuston kokemattomuudesta huolimatta. Jossain vaiheessa uuden valtuuston on kuitenkin syytä tuoda oma tahtonsa näkyville.

Ensi vuoden talousarvio on sovussa syntynyt. Eri asia on miten pitkälle  sopua riittää vuoden aikana. Toivottavasti hallintokunnat ovat perillä paitsi, mitä ensi vuoden talousarvio heiltä edellyttää,  myös siitä, kuinka menoylityksiin tulee suhtautua. Jokainen säästetty euro on  kullan arvoinen.

Naantalin kuluvan vuoden tilinpäätös menee pahimmassa tapauksessa liki 9 miljoonaa euroa miinukselle. Luku on kasvanut suuremmaksi mitä lähemmäksi joulua on tultu. Tappion kasvun syyksi on laitettu vero- ja myyntitulojen odotettua heikompi kasvu.

Se on aivan totta. Kasvu ei ole ollut niin suurta kuin on arvioitu, mutta merkittävästä tulojen kasvusta on kuitenkin ollut kysymys. Naantalin käytettävissä olevat verotulot yhdessä valtionosuuksien kanssa kasvavat lokakuun ennusteen mukaan 4,5 miljoonaa euroa. Silti tappio painuu yli 8 miljoonaan euroon.
Tulojen ja menojen epäsuhde on näin laskettuna 13 miljoonaa euroa.

Näissä luvuissa on jo sataman tuoma reilu 6 miljoonan euron tuotto-odotus ja sähköyhtiön osinko.

Ensi vuoden talousarvion keskeisin tasapainottava tekijä oli veroprosentin nosto 0,75 prosenttiyksiköllä. Sen laskennallinen tuotto on n. 2,8 miljoonaa euroa. Ensi vuoden talousarviossa verotulojen kasvuksi on kuitenkin kirjattu 5,3 miljoonaa euroa.

Tälle vuodelle tehty veroprosenttiyksikön korotus arvioitiin tuottavan yhdessä muun ansiotason kehityksen kanssa  4,8 miljoonaa euroa.  Tuotto onkin vain laskennallisen määrä eli 3 miljoonaa euroa.

Miten talousarvion käy, jos verotulokertymä on linjassa tämän vuoden kehityksen kanssa? Palkkoihin on tulossa keväällä reilu 2 prosentin  korotus, mutta kaikille ei tule enää edes palkkaa työttömyyden kasvun seurauksena.

Se tulopuolesta. Entä ensi vuoden menot.

Suurin huoli on budjettiin sisältyvissä henkilöstömenoissa. Summa on yhteensä 54.3 miljoonaa euroa. Siinä on helmikuussa tulevasta 2 prosentin palkankorotuksesta huolimatta vain 1,4  prosentin kasvu.
Kuntien keskimääräinen henkilöstömenojen kasvu on viime vuosina ollut yli 4 prosenttia. Naanalissa kasvu oli tänä vuonna ennusteen mukaan  3,3 prosenttia, mikä olisi historiallisen alhainen luku.  Lopullinen luku nähdään vasta tilinpäätöksessä.
Uskon kuitenkin, että palkkamenot ovat ensi vuonna mieluimmin selvästi ennustettua suuremmat kuin selvästi ennustettua pienemmät.

Palvelujen ostoihin on ensi vuonna varattu selvästi enemmän rahaa, mitä kuluvalle vuodelle. Summa on kasvanut 52,7 miljoonasta 54 miljoonaan euroon. 1, 3 miljoonan kasvussa ei kuitenkaan ole suurta pelivaraa, sillä erikoissairaanhoito nipistää siitä 1 miljoonan verran.

Kun ostopalvelut nimestä huolimatta ovat enimmäkseen henkilöstökuluja, on palvelujen tarjoajankin korotettava hintaa yleisen kustannustason mukaisesti. 3 prosentin kustannustason nousulla ostopalvelujen saldo olisi pitänyt nostaa 54,3 miljoonaan euroon. Jos lisäksi aiotaan jotain palveluja yksityistää, sitä suuremmalla syyllä summa pitäisi olla vielä suurempi.

Talousarvio on yleisesti laskettu hyvin tarkasti tiedossa olevien tosiasioiden pohjalta.  Näin kuuluukin tehdä. Kuluvan vuoden talousarvio piti olla yhtä huolellisesti tehty, mutta kuten maailma on näyttänyt ei mikään ole niin vaikeaa kuin tulevaisuuden ennustaminen.

Kaupungin 70 miljoonan euron verotulot eivät kata kuin puolet sen 135 miljoonan euron kuluista. Valtionosuuksia se saa tänä vuonna vajaat 19 miljoonaa euroa. Meneillään on melkoinen kujanjuoksu taksojen korotusten kanssa kun kasvava menojen ja tulojen kuilu on kurottava jotenkin umpeen.  Taksojen korotukset tuottavatkin ensi vuonna 53,6 miljoonaa eli viisi miljoonaa enemmän kuin viime vuonna. Puolet siitä pitäisi tulla kaavoitusmaksuina ja kiinteistöjen myyntivoittoina. Ne ovat kuitenkin aina satunnaisia tuloja. Niiden kasvun varaan palveluiden rahoitusta ei voi rakentaa.
Suuri osa tuotoista on vesi- ja jätevesimaksutuloja, jotka eivät saa olla pienemmät kuin todelliset menot eivätkä liioin suuremmat.

Oma talouden tarkastelutapani johtuu yrittäjän käytännön kokemuksesta. Tulot pitää arvioida alakanttiin ja menot yläkanttiin. Jos niissä ennusteissa erehtyy, sen kanssa aina selviää. Päin vastoin toimittaessa ollaan pulassa.

Toivoisin, että jo tämän budjetin aikana kaupungin luottamusmiehet ja kaupungin työntekijät ymmärtäisivät kuinka vakavasta asiasta on kysymys. Aikainen reagointi ja menojen kiristys on aina miellyttävämpi kuin äkkijarrutus.  Hallintokunnilla ei ole varaa ylittää talousarvion lukuja eikä etenkään varaa käyttää enempää kuin on välttämätön tarve. Talousarvion luvut eivät todellakaan ole tarkoitettu käytettäväksi, vaan ehdottomaksi katoksi.
Eikä kaupunki voi elää vain vuotta kerrallaan. Ympärillä on monenlaisia haasteita ja paineita. Jotain pitää olla myös yllätysten varalle. Yksi sellainen tulee Naantalin satamasta, joka yhtiöitetään uuden valtuustokauden aikana. Pelkkä yhtiön tuloksen verotus vie nykytasosta yhden miljoonan euron verran.
Yhteisöveron kehitys on täysin kiinni yritysten tuloskunnosta. Kukaan meistä ei pysty ennustamaan millainen on yritysten tuloskunto tulevina vuosina. Naantalin verotulot voivat kasvaa reipaasti arvioidusta, mutta ne voivat myös laskea edellisvuodesta. Miten sellaiseen on varauduttu?

Kaupungissa on 1088 työntekijää, jotka kaikki ovat kovan luokan ammattilaisia. Taloutta ei saada tasapainoon ilman heitä ja heidän asiantuntemustaan.  Toiminnan tehostaminen ei kuulosta enää miltään, sillä niin on aina jouduttu tekemään.

Toiminnan terve kyseenalaistaminen voisi olla paikallaan. Miksi me teemme aina näin? Voisiko jotain tehdä järkevämmin ja taloudellisemmin? Pelle Pelottomia kaivataan esiin. Joku aina löytää uusia keinoja silloin kuin on seinä edessä ja tie on nousemassa pystyyn. Jokaisella työpaikalla tiedetään sekä sen vahvuudet ja heikkoudet. Pitää vain uskaltaa tarttua ongelmiin ja ratkaista ne heti eikä viidestoista päivä.