sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Kunnat mukaan yhteysalusten kustannuksiin

Saariston yhteysalusliikenne on tulossa maksulliseksi huhtikuun alusta.
Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan valtion kustantama yhteysalusliikenne vähenee julkisen talouden tiukentuessa. Liikennekaari-kärkihankkeessa väylille halutaan uusia yksityisiä palveluntarjoajia, joita ministeriön mukaan ei synny saaristoliikenteeseen, jos yhteysalusliikenne on ilmaista.
Yhteysalusliikenteessä kaikilta matkustajilta peritään jatkossa kohtuullinen maksu, jonka suuruus määritellään ministeriön valmistelemissa asetuksissa. Maksut ovat tulossa voimaan huhtikuun alussa ja kokeilu jatkuu vuoden 2018 loppuun.
Varsinais-Suomessa kaikki tahot maakuntahallituksesta elinkeinojen harjoittajiin ovat tyrmänneet uudistuksen jyrkin sanakääntein. Jo kokeilu ja pelkkä keskustelu maksulliseksi muuttuvasta liikenteestä on aiheuttanut taloudellisia tappioita saariston yrityksille.
Vastustuksesta huolimatta on suuri pelko, että maksullisuus toteutuu jossakin määrin, vaikka taksat maltillistuisivat. Pelkkä vastustaminen ei siis yksin riitä. On mietittävä vaihtoehtoisia keinoja korvata saariston asukkaille ja yrityksille koituva vahinko.
Suuret kaupungit kuten Turku, Tampere ja pääkaupunkiseutu ovat käynnistäneet tai käynnistämässä mittavia liikenneratkaisuja, joita kunnat itse rahoittavat kokonaan tai suureksi osaksi. Metro, raitiotiet, tunnin juna ja Tampereen alikulkutunneli esimerkiksi. Näissä puhutaan miljardeista euroista.
Meille tuttu ja hyvin toimiva Föli maksaa Turun kaupungille 17 miljoonaa euroa vuodessa. Jokaista matkaa tuetaan 2-3 eurolla suuntaansa. Naantali ja muut Fölin pienet kunnat maksavat 5-6 miljoonaa euroa vuodessa  matkalipputulojen päälle. Saariston yhteysalusliikenteen vuotuiset kustannukset ovat 17,5 miljoonaa euroa ja uusilla maksuilla tavoitellaan 4 miljoonan euron tuottoa.
Saaristosta kulkevien ja omaa autoa käyttävien mutta julkisten taksojen mukaan työmatkakorvavausta saavien korvaus aleni kun bussilipun hinta laski puoleen Fölissä aloittessa. Bussia käyttävien osuus työmatkaliikenteessä on kuitenkin yhä häviävän pieni osa. Kaikki työmatkalaiset ja kunnallisveroa maksavat osallistuvat Fölillä matkustavien matkojen kattamiseen. Föli ei siis ole taloudellinen  vaan poliittinen ratkaisu - mitä sitäkään ei pidä vähätellä.
Saaristossa lautat ja yhteysalukset ovat sopeutuneet kysynnän mukaisiin aikatauluihn ja asukkaat taipuneet niihin.  Kaupungeissa sen sijaan vuoroja ja kalustoa lisätään ja ilmaislippuja jataan siinä toivoassa, että matkustajien määrä kasvaa - taloudellisesti vaikeista ajoista huolimatta.
Fölille ja saariston yhteysalusliikenteelle voidaan asettaa yksi yhteinen vaatimus. Molempien aikataulut ja yhteydet tulee ylläpitää toiminnallisesti että taloudellisesti järkevästi. Saariston liikenneyhteyksien rahoituksessa kuntien mukana olo on poliityinen päätös ja  Fölin tavoin se on mahdollista ja toivottavaa, jos ministeriön päätä ei saada käännetyksi.

tiistai 15. marraskuuta 2016

Iloitse veroprosentin noususta

                   Naantalin kaupunginvaltuusto päätti maanantaina korottaa mökkiveroa    
                   ja nostaa kunnallisveroprosentin 19.00 prosenttiin. Kaikki ryhmät olivat 
                   harvinaisen yksimielisiä korotuksen tarpeellisuudesta. Jotkut olivat jopa  
                   ylpeitä siitä.

Itsekin olin korotuksen takana. En kuitenkaan hurrannut vasemmistoliiton tavoin sen puolesta. Tuntemus on lähinnä pettymys ja sanoin sen myös ääneen.
Minusta ammattiorganisaation – niin päättäjien kuin valmistelijoidenkin – pitää ottaa eri tavalla vastuuta asioiden hoidosta. Silloin  kun annetuilla resursseilla ei päästä tavoitteeseen,  vaan pitää mennä kuntalaisen kukkarolle, ollaan epäonnistuttu. Sen pitäisi olla iso kolaus ammattiylpeydelle.

Kiky-sopimukseen taipuneiden kaupungin työntekijöidenkin kannalta  korotus on harmillinen ja epäoikeudenmukainenkin. Heiltä otettiin jo lomarahoista enemmän kuin muilta. Uskoisin, että kaikki luulivat sopimuksen sisältävän jo kaiken.

Puolen prosenttiyksikön korotus yhdessä mökkiveron kanssa tuottaa kaupungille n. 2 miljoonaa euroa vuodessa. Se riittää viikon menoihin. Sen sijaan talousarviossa on 135 miljoonaa euroa niin virka- kuin luottamushenkilöidenkin käytettävissä. Tuota menoerää sitä pitäisi tarkastella.Talousarviotkaan eivät ole tähän mennessä toteutuneet 2 miljoonan euron tarkkuudella.

Naantalin sosiaalimenojen kasvu on käytännössä karannut käsistä. Isot investoinnit vammaisten asuntoihin ja vanhuspalveluihin ovat perusteltuja, mutta niiden mukana tulevia vuotuisia kustannuksia ei ole osattu ennustaa oikein.  Samaan aikaan muut virastot pitävät kynsin hampain kiinni omista määrärahoistaan. Kun kilpailukykysopimus, valtionosuusuudistus ja sote-peikko ovat osaltaan sekoittamassa pakkaa, tuntuu veronkorotus enemmän kuin välttämättömältä.

Kuluneen neljän vuoden aikana jäi kuitenkin paljon myös tekemättä.
Valtionosuusuudistus on ollut tiedossa koko vaalikauden ajan. Sen vaikutus loiveni saaristolisän ansiosta. Palvelustrategia ja tavoiteorganisaatiot jäivät toteuttamatta.
Naantalissa on vaalikauden aikana eläköitynyt keskimäärin 40 henkeä vuodessa. Ensi vuosi mukaan luettuna kaupungilla on ollut 10 miljoonan suuruinen palkkatulo uudelleen harkittavana ilman yt-neuvotteluja. Henkilöstömenojen kasvu on toki hetkeksi pysähtynyt, mutta kokonaisuutena tilaisuus jäi käyttämättä.
Kieltämättä veron nosto on paljon helpompaa kuin neuvotella työtehtäviä ja vastuita uusiksi. Siihen ei ole selvästikään halua eikä ehkä aina taitoakaan. Kehnot kehistyskeskusteluprosentit kielivät heikosta otteesta henkilöstöstä ja niiden taitojen huomioon ottamisesta. Onneksi positiivisia poikkeuksiakin on.

Myös valtionosuusleikkauksiin ja Nesteen satamatulojen jäädyttämiseen olisi voitu reagoida määrätietoisemmin. Vielä kuukausi sitten valtuustossa  tarkastuslautakunnalle perusteltiin, ettei välittömiä sopeutustarpeita ollut vielä kesällä 2015.

Seuraavan valtuuston on syytä varautua siihen, että käsi käy kuntalaisen kukkarolle vielä monta kertaa. Jotta siltä vältyttäisiin, pitäisi sekä luottamushenkilöiden että virkamiesjohdon otteissa ja asenteissa tapahtua iso muutos. Sellaista ei ole näköpiirissä. On vain ymmärtämystä sille, että palvelujen (työsuhteiden) säilyttäminen vaatii  joko verojen korottamista tai velan kasvua tai molempia. Ammattiorganisaation pitäisi kuitenkin nähdä nuo keinot  ei ensimmäisenä vaan vasta viimeisenä hätäkeinona.
Valitettavasti meidän uusi kaupunginjohtajakaan ei ole sellainen talousmies mitä tämä aika nyt vaatisi. Hän on hyvä sosiaalijohtaja niin kuin hänen työhistoriansakin kertoo.

Kai sitä itsenikin pitää miettiä sellaista ratkaisua mitä ammattijohtajat tekevät. Tunnustaa tappio ja jättää avaimet työhuoneen pöydälle.

maanantai 5. syyskuuta 2016

Tontit kaupaksi aurinkoenergian avulla



Naantali on nimensä mukaisesti aurinkokaupunki. Uusiutuvan energian hyödyntäminen ja käytön kasvattaminen sisältyvät niin alueellisiin, valtakunnallisiin kuin  yleismaailmallisiin tavoitteisiin.

Asukasmäärän kasvattaminen on yksi Naantalin uuden strategian keskeisiä tavoitteita. Omakotitonttien kysyntä on kuitenkin vajonnut pohjalukemiin takavuosien yli 100 kappaleen luovutuksista. Lähinnä parhailla paikoilla olevat merenrantatontit kiinnostavat, mutta niiden tarjonta on rajallista ja hinta usein tavallisen omakotirakentajan ulottumattomissa.

Aurinkoenergian hyväksikäyttö kehittyy huimaa vauhtia. Paneelit, invertterit ja kaksisuuntainen energiavirta sähköverkossa on jo tätä päivää. Keskikokoisen omakotitalon aurinkoenergiajärjestelmän tehoksi riittää n 3 Kw/p. Tällä hetkellä sellaisen hankintahinta asennuksineen on n. 4.000 – 5.000 euroa. Hinnat ovat kuitenkin laskussa ja tekniikkaa kehittyy kovaa vauhtia.

Me allekirjoittaneet valtuutetut ehdotamme, että

Naantalin kaupunki yhdessä  Naantalin Energia Oy:n kanssa  ottaa aurinkoenergian asuntopolitiikan välineeksi ja tutkii mahdollisuutta sisällyttää tietyn tehoinen aurinkoenergiajärjestelmä  omakotitontin hintaan ja luovutusehtoihin. Ehdotamme myös, että aurinkoenergian mahdollisuudet otetaan nykyistä paremmin huomioon uusia asuntoalueita ja täydennysrakentamista suunniteltaessa.
Uskomme, että aurinkokaupungin kytkeminen uusiutuvaan energiaan  ja uuteen tekniikkaan  antaisi uutta potkua myös tonttien markkinointiin.

Jos kaupunki ja energiayhtiö vastaisivat jossain määrin järjestelmän ladusta, tehosta ja oikeaoppisesta asennuksesta, poistuisi  rakentajan  tuska ja huoli luotettavan järjestelmän ja sopivan mitoituksen valinnasta. Se on tällä hetkellä suurin este aurinkoenergian yleistymiselle omakotitaloissa.

Kiinnostusta  voidaan lisätä esimerkiksi saariston vapaita tontteja ja omakotialueita kohtaan energiapaketin vaihtoehtojen avulla. Mikään ei estä tarjoamasta kohtuuhintaisia paketteja myös nykyisille omakoti- ja loma-asunnon omistajille ja  soveltamasta ideaa myös yritystonttien markkinoinnissa.

Uskomme, että  tällainen vaihtoehto toisi Naantalille mainetta uusiutuvan energian suosijana.  Se kannustaisi myös energiayhtiötämme erikoistumaan myös aurinkoenergian suomiin mahdollisuuksiin.
 Hanke lisäisi myös yleistä mielenkiintoa kotikaupunkiamme Naantalia kohtaan kasvavana ja tulevaisuuteen katsovana yhteisönä.


Naantalissa 5.9.2016

Juha Haapakoski

Allekirjoittajia oli 24 valtuutettua. Valitettavasti kaikki eivät saaneet tilaisuutta allekirjoittaa. Enemmänkin olisi tullut.