tiistai 31. tammikuuta 2017

Sidonnaisuudet julkisiksi


 Uuden kuntalain mukaan kunnan luottamushenkilön ja
viranhaltijan on tehtävä sidonnaisuusilmoitus johtotehtävistään sekä
luottamustoimistaan elinkeinotoimintaa harjoittavissa yrityksissä ja
muissa yhteisöissä, merkittävästä varallisuudestaan sekä muistakin
sidonnaisuuksista, joilla voi olla merkitystä luottamus- ja
virkatehtävien hoitamisessa.

Velvollisuus ilmoittaa sidonnaisuuksista koskee kunnanhallituksen ja
maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja tehtäviä
hoitavan toimielimen jäseniä, valtuuston ja lautakunnan puheenjohtajaa
ja varapuheenjohtajia, kunnanjohtajaa, pormestaria ja
apulaispormestaria sekä kunnanhallituksen ja lautakunnan esittelijää.

Ilmoitus on tehtävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun henkilö on
tehtäväänsä valittu. Henkilön on myös ilmoitettava viivytyksettä
sidonnaisuuksissa tapahtuneet muutokset.

Sidonnaisuusilmoitus tehdään kunkin kunnan tarkastuslautakunnalle, joka valvoo ilmoitusvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuuston tiedoksi. Tarkastuslautakunta voi tarvittaessa kehottaa
ilmoitusvelvollista tekemään uuden ilmoituksen tai täydentämään jo
tehtyä ilmoitusta.

Kunnan on pidettävä sidonnaisuuksista rekisteriä yleisessä
tietoverkossa, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta
johdu. Ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvan luottamustoimen tai
tehtävän päättyessä henkilöä koskevat tiedot on poistettava
rekisteristä ja tietoverkosta.
Säännöstä sovelletaan ensi valtuustokauden  alusta eli 1.6.2017 alkaen.

Laki on tullut voimaan vuonna 2015. Mikään ei estä luottamushenkilöitä ja kuntavaaliehdokkaita julkistamasta sidonnaisuuksiaan jo nyt vapaaehtoiselta pohjalta omilla tai puolueen verkosivuilla ja vaali-ilmoituksissaan.
Kaarinan kaupunki on toiminut etuajassa. Sen kotisivuilta löytyy linkki sidonnaisuusrekisteriin, josta löytyvät useimpien luottamushenkilöiden sidonnaisuudet vaikka he kaikki eivät ole ilmoitusvelvollisuuden piirissä ja laki velvoittaa julkistamaan tiedot vasta kuntavaalin jälkeen.

Rekisterin perustaminen on vielä monissa kunnissa kesken. Myös tulkinnalle “merkittävästä omaisuudesta ja muista sidonnaisuuksista” etsitään yhteistä linjaa.
Sidonnaisuuksien ilmoitusvelvollisuuden tarkoituksena on lisätä avoimuutta ja vahvistaa kuntalaisten luottamusta päätöksentekoa kohtaan etenkin kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyvässä päätöksenteossa.

sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Kunnat mukaan yhteysalusten kustannuksiin

Saariston yhteysalusliikenne on tulossa maksulliseksi huhtikuun alusta.
Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan valtion kustantama yhteysalusliikenne vähenee julkisen talouden tiukentuessa. Liikennekaari-kärkihankkeessa väylille halutaan uusia yksityisiä palveluntarjoajia, joita ministeriön mukaan ei synny saaristoliikenteeseen, jos yhteysalusliikenne on ilmaista.
Yhteysalusliikenteessä kaikilta matkustajilta peritään jatkossa kohtuullinen maksu, jonka suuruus määritellään ministeriön valmistelemissa asetuksissa. Maksut ovat tulossa voimaan huhtikuun alussa ja kokeilu jatkuu vuoden 2018 loppuun.
Varsinais-Suomessa kaikki tahot maakuntahallituksesta elinkeinojen harjoittajiin ovat tyrmänneet uudistuksen jyrkin sanakääntein. Jo kokeilu ja pelkkä keskustelu maksulliseksi muuttuvasta liikenteestä on aiheuttanut taloudellisia tappioita saariston yrityksille.
Vastustuksesta huolimatta on suuri pelko, että maksullisuus toteutuu jossakin määrin, vaikka taksat maltillistuisivat. Pelkkä vastustaminen ei siis yksin riitä. On mietittävä vaihtoehtoisia keinoja korvata saariston asukkaille ja yrityksille koituva vahinko.
Suuret kaupungit kuten Turku, Tampere ja pääkaupunkiseutu ovat käynnistäneet tai käynnistämässä mittavia liikenneratkaisuja, joita kunnat itse rahoittavat kokonaan tai suureksi osaksi. Metro, raitiotiet, tunnin juna ja Tampereen alikulkutunneli esimerkiksi. Näissä puhutaan miljardeista euroista.
Meille tuttu ja hyvin toimiva Föli maksaa Turun kaupungille 17 miljoonaa euroa vuodessa. Jokaista matkaa tuetaan 2-3 eurolla suuntaansa. Naantali ja muut Fölin pienet kunnat maksavat 5-6 miljoonaa euroa vuodessa  matkalipputulojen päälle. Saariston yhteysalusliikenteen vuotuiset kustannukset ovat 17,5 miljoonaa euroa ja uusilla maksuilla tavoitellaan 4 miljoonan euron tuottoa.
Saaristosta kulkevien ja omaa autoa käyttävien mutta julkisten taksojen mukaan työmatkakorvavausta saavien korvaus aleni kun bussilipun hinta laski puoleen Fölissä aloittessa. Bussia käyttävien osuus työmatkaliikenteessä on kuitenkin yhä häviävän pieni osa. Kaikki työmatkalaiset ja kunnallisveroa maksavat osallistuvat Fölillä matkustavien matkojen kattamiseen. Föli ei siis ole taloudellinen  vaan poliittinen ratkaisu - mitä sitäkään ei pidä vähätellä.
Saaristossa lautat ja yhteysalukset ovat sopeutuneet kysynnän mukaisiin aikatauluihn ja asukkaat taipuneet niihin.  Kaupungeissa sen sijaan vuoroja ja kalustoa lisätään ja ilmaislippuja jataan siinä toivoassa, että matkustajien määrä kasvaa - taloudellisesti vaikeista ajoista huolimatta.
Fölille ja saariston yhteysalusliikenteelle voidaan asettaa yksi yhteinen vaatimus. Molempien aikataulut ja yhteydet tulee ylläpitää toiminnallisesti että taloudellisesti järkevästi. Saariston liikenneyhteyksien rahoituksessa kuntien mukana olo on poliityinen päätös ja  Fölin tavoin se on mahdollista ja toivottavaa, jos ministeriön päätä ei saada käännetyksi.

tiistai 15. marraskuuta 2016

Iloitse veroprosentin noususta

                   Naantalin kaupunginvaltuusto päätti maanantaina korottaa mökkiveroa    
                   ja nostaa kunnallisveroprosentin 19.00 prosenttiin. Kaikki ryhmät olivat 
                   harvinaisen yksimielisiä korotuksen tarpeellisuudesta. Jotkut olivat jopa  
                   ylpeitä siitä.

Itsekin olin korotuksen takana. En kuitenkaan hurrannut vasemmistoliiton tavoin sen puolesta. Tuntemus on lähinnä pettymys ja sanoin sen myös ääneen.
Minusta ammattiorganisaation – niin päättäjien kuin valmistelijoidenkin – pitää ottaa eri tavalla vastuuta asioiden hoidosta. Silloin  kun annetuilla resursseilla ei päästä tavoitteeseen,  vaan pitää mennä kuntalaisen kukkarolle, ollaan epäonnistuttu. Sen pitäisi olla iso kolaus ammattiylpeydelle.

Kiky-sopimukseen taipuneiden kaupungin työntekijöidenkin kannalta  korotus on harmillinen ja epäoikeudenmukainenkin. Heiltä otettiin jo lomarahoista enemmän kuin muilta. Uskoisin, että kaikki luulivat sopimuksen sisältävän jo kaiken.

Puolen prosenttiyksikön korotus yhdessä mökkiveron kanssa tuottaa kaupungille n. 2 miljoonaa euroa vuodessa. Se riittää viikon menoihin. Sen sijaan talousarviossa on 135 miljoonaa euroa niin virka- kuin luottamushenkilöidenkin käytettävissä. Tuota menoerää sitä pitäisi tarkastella.Talousarviotkaan eivät ole tähän mennessä toteutuneet 2 miljoonan euron tarkkuudella.

Naantalin sosiaalimenojen kasvu on käytännössä karannut käsistä. Isot investoinnit vammaisten asuntoihin ja vanhuspalveluihin ovat perusteltuja, mutta niiden mukana tulevia vuotuisia kustannuksia ei ole osattu ennustaa oikein.  Samaan aikaan muut virastot pitävät kynsin hampain kiinni omista määrärahoistaan. Kun kilpailukykysopimus, valtionosuusuudistus ja sote-peikko ovat osaltaan sekoittamassa pakkaa, tuntuu veronkorotus enemmän kuin välttämättömältä.

Kuluneen neljän vuoden aikana jäi kuitenkin paljon myös tekemättä.
Valtionosuusuudistus on ollut tiedossa koko vaalikauden ajan. Sen vaikutus loiveni saaristolisän ansiosta. Palvelustrategia ja tavoiteorganisaatiot jäivät toteuttamatta.
Naantalissa on vaalikauden aikana eläköitynyt keskimäärin 40 henkeä vuodessa. Ensi vuosi mukaan luettuna kaupungilla on ollut 10 miljoonan suuruinen palkkatulo uudelleen harkittavana ilman yt-neuvotteluja. Henkilöstömenojen kasvu on toki hetkeksi pysähtynyt, mutta kokonaisuutena tilaisuus jäi käyttämättä.
Kieltämättä veron nosto on paljon helpompaa kuin neuvotella työtehtäviä ja vastuita uusiksi. Siihen ei ole selvästikään halua eikä ehkä aina taitoakaan. Kehnot kehistyskeskusteluprosentit kielivät heikosta otteesta henkilöstöstä ja niiden taitojen huomioon ottamisesta. Onneksi positiivisia poikkeuksiakin on.

Myös valtionosuusleikkauksiin ja Nesteen satamatulojen jäädyttämiseen olisi voitu reagoida määrätietoisemmin. Vielä kuukausi sitten valtuustossa  tarkastuslautakunnalle perusteltiin, ettei välittömiä sopeutustarpeita ollut vielä kesällä 2015.

Seuraavan valtuuston on syytä varautua siihen, että käsi käy kuntalaisen kukkarolle vielä monta kertaa. Jotta siltä vältyttäisiin, pitäisi sekä luottamushenkilöiden että virkamiesjohdon otteissa ja asenteissa tapahtua iso muutos. Sellaista ei ole näköpiirissä. On vain ymmärtämystä sille, että palvelujen (työsuhteiden) säilyttäminen vaatii  joko verojen korottamista tai velan kasvua tai molempia. Ammattiorganisaation pitäisi kuitenkin nähdä nuo keinot  ei ensimmäisenä vaan vasta viimeisenä hätäkeinona.
Valitettavasti meidän uusi kaupunginjohtajakaan ei ole sellainen talousmies mitä tämä aika nyt vaatisi. Hän on hyvä sosiaalijohtaja niin kuin hänen työhistoriansakin kertoo.

Kai sitä itsenikin pitää miettiä sellaista ratkaisua mitä ammattijohtajat tekevät. Tunnustaa tappio ja jättää avaimet työhuoneen pöydälle.