perjantai 18. tammikuuta 2013

Keskustelua Naantalissa

Rannikkoseudussa 18.1. julkaistuun mielipidekirjoitukseen "Naantalissa ei keskustella" haluan tuoda muutaman kommentin. Olkoon se alkua sille, ettei Naantalissa keskustella.  Jatko on muista kuntalaisista ja valtuutetuista kiinni.
Yli 15 vuotta Rannikkoseudussa yritin itse ylläpitää ja herättää keskustelua lehden päätoimittajana. Se oli helpommin sanottu kuin tehty. Arvostan nimimerkkikirjoituksia yhtä paljon kuin omalla nimellä. Kokemuksesta tiedän, että nimimerkin takana voi olla hyviä syitä eivätkä ne syyt yleensä ole sellaisia, etteikö kirjoittaja uskaltaisi näyttää kasvojaan päättäjille tai virkamiehille.
Sananvapaus on meillä yhtäläinen kaikilla, mutta ihmisillä on myös vastuita ja velvollisuuksia. Vaikka olisi kuinka rehellinen tarkoitusperissään, se ei estä lukijoita kuvittelemasta jotain muutakin. Viestiä siis voi hämärtää esim. kenen palveluksessa olet. Merkittävänä yrittäjänä kirjoitat aina  yrityksesi nimissä halusit tai et. Nimimerkkiä ei kuitenkaan saa käyttää kilpenä, jonka takaa voi lyödä tavallista kovemmin.
Tartuin kynään kuitenkin siitä syystä, että koin kirjoituksen paineen kohdistuvan ennen muuta uuteen valtuustoon, lautakuntiin ja uusiin valtuutettuihin. En halua palata ajassa menneisiin ja edellisten valtuustojen päätöksiin. Katson lähinnä eteenpäin.
Kirjoituksen alussa oli väite, ettei vaalitulos Naantalissa johtanut demokraattiseen lopputulokseen henkilövalintojen osalta. Ymmärrän, että menneeseen voidaan olla tyytymättömiä joiltakin osin, ja jotkut olisivat halunneet nähdä päättäjissä suuremman muutoksen, mitä vaalitulos toi.
Silti on syytä todeta, että lautakuntien ja hallituksen kokoonpano on saatu aikaan niillä keinoin, minkä demokratia sallii. Aika näyttää mihin tämä joukko pystyy.
Tarkastuslautakunnan tuoreena  puheenjohtajana velvollisuuteni on perehtyä kaupungin tilanteeseen ja toimintapaoihin. Kuntaliiton ohjeiden mukaan tarkastuslautakunnan tehtävä on kertoa kansanomaisesti ja avoimesti havainnoistaan  sekä kuntalaisille että päättäjille. Jos Naantalissa on  demokratiaan kuulumattomia piirteitä, minun tulee saada tietää niistä, jotta lautakunta voi selvittää niitä lähemmin.
Kirjoittajat ovat hyvin perillä asioista, jotka ovat herättäneet tuntoja kaupungissa viime vuosina. Jaan huolen kaupungin talouden tilasta ja sen viime aikaisesta kehityksestä.
Kaupungin taloudelliset resurssit uusiin merkittäviin investointeihin on syöty pitkäksi aikaa.
Kaupungin käyttömenot ovat tänä vuonna 137 miljoonaa euroa. Siitä henkilöstömenoja on 50 miljoonaa euroa.  Ostopalveluihin käytetään 50 miljoonaa euroa, mikä sekin on suureksi osaksi palkkamenoa. Naantalissa on korotettu veroprosenttia kahtena vuotena peräkkäin. Kuluvalle vuodelle tehty 0,75 prosenttiyksikön korotus tuo lisää tuloa arviolta 2,8 miljoonaa euroa.
Jos 137 miljoonan budjettimenot jatkavat kasvuaan kuten tähän asti 4 prosenttia vuodessa, tarvitaan tuloja lisää parin veroprosenttiyksikön korotuksen verran joka vuosi - sillä olettamuksella, ettei palkkojen korotus lisää verokertymää ja yhteisöverotuotot ja satamantuotot pysyvät samalla tasolla kuin vuonna 2012. Yhteisöverokertymän, satamatulojen ja kaavoitusmaksutuottojen  kasvuun nyt ei voida tulevaisuutta rakentaa.
Kaupungin taloudellista ja henkistä tilaa ei saada ylös, jos kaupungissa vallitsee epäluottamuksen ilmapiiri.    Salaliitot, itsekkyys ja oman edun tavoittelu ovat termejä, leimakirveitä, joita voi yleisesti viljellä. Parannusta sillä ei saada aikaan.
Uuden valtuustokauden alkumetreillä toivon, että moni voisi jättää mennyttä taakseen. Epäilyn sijaan tukea uudet lautakunnat ja valtuutetut tarvitsevat.  Kannustakaa meitä ottamaan rohkeasti kantaa, korjaamaan epäkohtia ja luomaa uutta avointa luottamuksen  ilmapiiriä, missä jokaisen työpanos on arvokas, ja jokainen uusi oivallus asioiden korjaamiseksi on tervetullut.
Naantalin hyvinvointi on paljolti henkistä laatua.  Sitä kannattaa vaalia. Sen ylläpitäminen on meistä itsestämme kiinni.

Tervesin

Juha Haapakoski
tarkastulautakunnan puheenjohtaja  

keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Hyvää tahtoa ja paljon epävarmuutta

Naantalin ensi vuoden talousarvio hyväksyttiin maanantaina joulutunnelmissa. Budjetin valmistelua kiiteltiin laajassa rintamassa. Kesällä asetetuissa raameissa oli pysytty ja kiireellisistä virkajärjestelyistä huolimatta budjetti saatiin tasapainoon. Kuluva vuosi on kuitenkin todellinen pettymys.

Tuon kokouksen jälkeen on luottamusmiesten ja kaupungin työntekijöiden hyvä lähteä joululomalle.
Uusi valtuusto ottaa vetovastuun Naantalin asioista tammikuussa.  Sen ei tarvitse olla heti perillä aivan kaikesta, sillä ammattaitaitoinen henkilökunta kyllä vie asioita eteenpäin valtuuston kokemattomuudesta huolimatta. Jossain vaiheessa uuden valtuuston on kuitenkin syytä tuoda oma tahtonsa näkyville.

Ensi vuoden talousarvio on sovussa syntynyt. Eri asia on miten pitkälle  sopua riittää vuoden aikana. Toivottavasti hallintokunnat ovat perillä paitsi, mitä ensi vuoden talousarvio heiltä edellyttää,  myös siitä, kuinka menoylityksiin tulee suhtautua. Jokainen säästetty euro on  kullan arvoinen.

Naantalin kuluvan vuoden tilinpäätös menee pahimmassa tapauksessa liki 9 miljoonaa euroa miinukselle. Luku on kasvanut suuremmaksi mitä lähemmäksi joulua on tultu. Tappion kasvun syyksi on laitettu vero- ja myyntitulojen odotettua heikompi kasvu.

Se on aivan totta. Kasvu ei ole ollut niin suurta kuin on arvioitu, mutta merkittävästä tulojen kasvusta on kuitenkin ollut kysymys. Naantalin käytettävissä olevat verotulot yhdessä valtionosuuksien kanssa kasvavat lokakuun ennusteen mukaan 4,5 miljoonaa euroa. Silti tappio painuu yli 8 miljoonaan euroon.
Tulojen ja menojen epäsuhde on näin laskettuna 13 miljoonaa euroa.

Näissä luvuissa on jo sataman tuoma reilu 6 miljoonan euron tuotto-odotus ja sähköyhtiön osinko.

Ensi vuoden talousarvion keskeisin tasapainottava tekijä oli veroprosentin nosto 0,75 prosenttiyksiköllä. Sen laskennallinen tuotto on n. 2,8 miljoonaa euroa. Ensi vuoden talousarviossa verotulojen kasvuksi on kuitenkin kirjattu 5,3 miljoonaa euroa.

Tälle vuodelle tehty veroprosenttiyksikön korotus arvioitiin tuottavan yhdessä muun ansiotason kehityksen kanssa  4,8 miljoonaa euroa.  Tuotto onkin vain laskennallisen määrä eli 3 miljoonaa euroa.

Miten talousarvion käy, jos verotulokertymä on linjassa tämän vuoden kehityksen kanssa? Palkkoihin on tulossa keväällä reilu 2 prosentin  korotus, mutta kaikille ei tule enää edes palkkaa työttömyyden kasvun seurauksena.

Se tulopuolesta. Entä ensi vuoden menot.

Suurin huoli on budjettiin sisältyvissä henkilöstömenoissa. Summa on yhteensä 54.3 miljoonaa euroa. Siinä on helmikuussa tulevasta 2 prosentin palkankorotuksesta huolimatta vain 1,4  prosentin kasvu.
Kuntien keskimääräinen henkilöstömenojen kasvu on viime vuosina ollut yli 4 prosenttia. Naanalissa kasvu oli tänä vuonna ennusteen mukaan  3,3 prosenttia, mikä olisi historiallisen alhainen luku.  Lopullinen luku nähdään vasta tilinpäätöksessä.
Uskon kuitenkin, että palkkamenot ovat ensi vuonna mieluimmin selvästi ennustettua suuremmat kuin selvästi ennustettua pienemmät.

Palvelujen ostoihin on ensi vuonna varattu selvästi enemmän rahaa, mitä kuluvalle vuodelle. Summa on kasvanut 52,7 miljoonasta 54 miljoonaan euroon. 1, 3 miljoonan kasvussa ei kuitenkaan ole suurta pelivaraa, sillä erikoissairaanhoito nipistää siitä 1 miljoonan verran.

Kun ostopalvelut nimestä huolimatta ovat enimmäkseen henkilöstökuluja, on palvelujen tarjoajankin korotettava hintaa yleisen kustannustason mukaisesti. 3 prosentin kustannustason nousulla ostopalvelujen saldo olisi pitänyt nostaa 54,3 miljoonaan euroon. Jos lisäksi aiotaan jotain palveluja yksityistää, sitä suuremmalla syyllä summa pitäisi olla vielä suurempi.

Talousarvio on yleisesti laskettu hyvin tarkasti tiedossa olevien tosiasioiden pohjalta.  Näin kuuluukin tehdä. Kuluvan vuoden talousarvio piti olla yhtä huolellisesti tehty, mutta kuten maailma on näyttänyt ei mikään ole niin vaikeaa kuin tulevaisuuden ennustaminen.

Kaupungin 70 miljoonan euron verotulot eivät kata kuin puolet sen 135 miljoonan euron kuluista. Valtionosuuksia se saa tänä vuonna vajaat 19 miljoonaa euroa. Meneillään on melkoinen kujanjuoksu taksojen korotusten kanssa kun kasvava menojen ja tulojen kuilu on kurottava jotenkin umpeen.  Taksojen korotukset tuottavatkin ensi vuonna 53,6 miljoonaa eli viisi miljoonaa enemmän kuin viime vuonna. Puolet siitä pitäisi tulla kaavoitusmaksuina ja kiinteistöjen myyntivoittoina. Ne ovat kuitenkin aina satunnaisia tuloja. Niiden kasvun varaan palveluiden rahoitusta ei voi rakentaa.
Suuri osa tuotoista on vesi- ja jätevesimaksutuloja, jotka eivät saa olla pienemmät kuin todelliset menot eivätkä liioin suuremmat.

Oma talouden tarkastelutapani johtuu yrittäjän käytännön kokemuksesta. Tulot pitää arvioida alakanttiin ja menot yläkanttiin. Jos niissä ennusteissa erehtyy, sen kanssa aina selviää. Päin vastoin toimittaessa ollaan pulassa.

Toivoisin, että jo tämän budjetin aikana kaupungin luottamusmiehet ja kaupungin työntekijät ymmärtäisivät kuinka vakavasta asiasta on kysymys. Aikainen reagointi ja menojen kiristys on aina miellyttävämpi kuin äkkijarrutus.  Hallintokunnilla ei ole varaa ylittää talousarvion lukuja eikä etenkään varaa käyttää enempää kuin on välttämätön tarve. Talousarvion luvut eivät todellakaan ole tarkoitettu käytettäväksi, vaan ehdottomaksi katoksi.
Eikä kaupunki voi elää vain vuotta kerrallaan. Ympärillä on monenlaisia haasteita ja paineita. Jotain pitää olla myös yllätysten varalle. Yksi sellainen tulee Naantalin satamasta, joka yhtiöitetään uuden valtuustokauden aikana. Pelkkä yhtiön tuloksen verotus vie nykytasosta yhden miljoonan euron verran.
Yhteisöveron kehitys on täysin kiinni yritysten tuloskunnosta. Kukaan meistä ei pysty ennustamaan millainen on yritysten tuloskunto tulevina vuosina. Naantalin verotulot voivat kasvaa reipaasti arvioidusta, mutta ne voivat myös laskea edellisvuodesta. Miten sellaiseen on varauduttu?

Kaupungissa on 1088 työntekijää, jotka kaikki ovat kovan luokan ammattilaisia. Taloutta ei saada tasapainoon ilman heitä ja heidän asiantuntemustaan.  Toiminnan tehostaminen ei kuulosta enää miltään, sillä niin on aina jouduttu tekemään.

Toiminnan terve kyseenalaistaminen voisi olla paikallaan. Miksi me teemme aina näin? Voisiko jotain tehdä järkevämmin ja taloudellisemmin? Pelle Pelottomia kaivataan esiin. Joku aina löytää uusia keinoja silloin kuin on seinä edessä ja tie on nousemassa pystyyn. Jokaisella työpaikalla tiedetään sekä sen vahvuudet ja heikkoudet. Pitää vain uskaltaa tarttua ongelmiin ja ratkaista ne heti eikä viidestoista päivä.










tiistai 27. marraskuuta 2012

Isännän ääni ei juuri kuulu valtuustoissa

Kuntalain mukaan kunnan ylintä päätösvaltaa käyttää kaupunginvaltuusto. Kun laki näin sanoo, se tarkoittaa myös sitä. Valtuusto siis johtaa kuntaa ja vastaa etenkin sen talouden kestävyydestä.
Kun katsoo maata ja sen kuntien tilaa, ei välty ajautukselta, että niitä on ohjattu kuin laivaa ilman peräsintä.
Toki maassa on tapahtunut paljon sellaista, mihin valtuusto ei ole voinut vaikuttaa. Silti kuntien johtamisjärjestelmissä on jotain pielessä.
Rannikkoseutu kirjoitti tänään (27.11.) Raision talousarviokokouksesta. Jos lukee ykisittäisten valtuutettujen käyttämiä puheenvuoroja, ei niistä tunnistanut, että valtuutetut itse juuri olivat ohjaksissa. Arvostelua, epäilyä, inttämistä ja vähättelyä. Raision kaupungin talous sakkaa samasta syystä kuin Naantalissa. Kaupungin johtaminen ei ole kenenkään käsissä. Anteeksi vain.

Naantalin tilanne ei ole paljon parempi. Kaupunginjohtaja Timo Kvist sairastui hetkellä, jolloin kuluvan vuoden heikko tilanne oli paljastanut koko laajudessaan. Budjetti petti pahemmin kuin koskaan viime laman jälkeen. Kun kaupungissa oli pitänyt etsiä uutta suuntaa, yhteistä näkemystä ja tehdä isoja periaatteellisia muutoksia, ryhdyttiinkin etsimään johtajalle sijaista.  Juuri talousarvion takia ja sairasloman pitkän keston takia Naantalissa ei edetty virallisen kaavion mukaan, vaan tehtävään istutettiin Naantalin kaupungin organisaation hyvin tunteva yhteyspäällikkö Martti Sipponen.

Ensi  vuoden budjetti on enää valtuuston vahvistusta vaille. Päällisin puolin ehdotus vaikuttaa hyvältä. Kallu on tehnyt yhdessä hallintokuntien kanssa hyvää työtä. Ongelmat eivät kuitenkaan ole ohi. Päinvastoin. Kaikki on vielä edessä.

Jos ylin päätösvalta kunnassa on valtuustolla niin, mikä se talousarvioehdotus oikein on? Missä siinä näkyy valtuuston tahtotila?
Minusta valtuusto alkaisi johtaa kaupunkia, jos se esimerkiksi päättäisi, että nyt tehty veroprosentin korotus riittää tulevaksi nelivuotiskaudeksi. Näinhän Kallu arvioi esitellessään veroprosentin korotusta, mutta valtuusto ei niin päättänyt. Olisi kannattanut.

Valtuusto ei näet koskaan voi olla täysin selvillä talousarvion luvuista. Olen katsonut 30 vuotta valtuustotyöskentelyä sivusta ja todennut aina saman kunnasta riippumatta. Valtuutetut tuntevat olonsa tosi vaivautuneeksi kun joutuvat päättämään asioista, joista eivät juuri mitään tiedä. Mutta ei heidän tarvitsekaan tietää.
Valtuuston pitää määritellä vain suuret linjat. Toki siinäkin on haastetta. Organisaatioita, johdetaan periaatteilla, tavoitteilla ja reunaehdoilla. Rajojen sisällä ammattilaisten organisaatio saa toimia vapaasti.

Yksi suuri ja merkittävä linja olisi se, ettei valtuustolle tuoda veroprosentin tai kiinteistöveron korotusta kahteen tai kolmeen vuoteen. Silloin organisaatio tietää, että nykyiseen tulotasoon on sopeuduttava. Miten se sen tekee, on ammattilaisten oma asia. Toki ehdotukset on tultava valtuustolle ja valtuuston katsottava, ettei sopeutumista aloiteta siitä, että kuntalaiset joutuvat ensimmäisenä kärsimään.

Toinen periaatteellinen päätös voisi olla se, että kaupungin käyttömenot eivät saa kasvaa 1,5 prosenttia  enempää vuodessa. Sekin vaatisi organisaatiota sopeutumaan. Ei ole valtuuston tehtävä päättää joka vuosi, paljonko tarvitaan varoja kiinteistöjen ylläpitoon. Tärkeämpää on, etteivät mitkään menot enää hillittömästi kasva.

 Kaupungin taloudessa on mittasuhdeongelma. 137 miljoonan euron suuruinen kulurakenne vaatii lisää rahaa, joka vuosi paljon enemmän kuin yhden veroprosenttiyksikön korotus voi antaa. Yleensä menot ovat kasvaneet 5 prosenttia vuodessa, mikä nykytasolla tarkoittaa 7 miljoonaa euroa vuodessa. Veroprosenttiyksikön korotus antaa vain 3 miljoonaa euroa.

Kaupunginvaltuuston on pakko puuttua menojen tasoon ja nopeasti. Tulotasoa ei voida enää sopeuttaa menoihin. Esimerkiksi vesitaksojen raju korotus ensi vuodelle iskee kipeimmin nuoriin perheisiin, joilla tulot ovat alimmillaan, velat ja lapsiluku korkeimmillaan. Ei heitä voida laittaa maksamaan enempää jatkuvilla taksojenkaan korotuksilla.

Naantali on tähän asti pitänyt kiinni siitä, että palvelut toimivat hyvin. Nyt on katsottava, että ne toimivat hyvin käytettävissä olevilla varoilla.

Ammattilaisten organisaatio on hyvä tekemään ja myös hyvä sopeutumaan. Talon sisällä tiedetään paljon paremmin kuin valtuustossa, missä on järkeistämisen paikka. Miksi ei heidän anneta sitä itse tehdä.  Luulenpa, että valtuusto on itse suurin este siihen, että organisaatio on kasvanut liian suureksi.

Jos joku on sitä mieltä, ettei siihen ole vielä kiirettä, silloin on parasta aloittaa se heti. Silloin kun on jo kiire, ratkaisut ovat paljon suurempia, paljon vaikeampia ja myös paljon kaliimpia - veronmaksajan kannalta.

Naantalin päätöksentekoon ei oikein luoteta. Valitukset kaavoista ja päätöksistä kertovat enemmän heikosta uskosta ja luottamuksesta päättäjiin kuin suunnitelman puutteista. Luottamusta ei kuitenkaan saada takaisin muuten kuin ansaitsemalla.

Jos yrityksessä ylintä päätösvaltaa käyttävät eivät kanna vastuutaan, heidän tilallaan on pian pesänselvittäjä ja tuomari. Jos valtuustot eivät tartu ohjaksiin ja vie venettä syvemmille vesille, niiden tilalle tulevat suurkunnat ja selvitysmiehet.

Monessa kunnassa vaihtoehtoja ei ole. Naantalissa ja Raisiossa niihin vain ei ole tartuttu.