maanantai 10. kesäkuuta 2013

Budjetti on sitova asiakirja


Ohessa puheeni Naantalin valtuustossa 10.6. tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen liittyen.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut!

Vanha tarkastuslautakunta on saanut  työnsä valmiiksi ja antanut arvionsa viime vuodesta.
Laamanni Leo Laaksosen johdolla lautakunta on luonut itselleen käytännössä kokonaan uuden toimintakulttuurin viime valtuustokauden aikana. Sille on ominaista järjestelmällinen päätöksenteon valmistelun ja toteutuksen seuranta läpi tilikauden. Perusteellisen työn tuloksena syntyy asiantuntevia havaintoja ja rakentavia parannusehdotuksia hallituksen, valtuuston ja henkilökunnan työ tueksi. Paras kiitos työstä on se, että tehtyihin ehdotuksiin suhtaudutaan vakavasti ja havaitut epäkohdat korjataan, kuten on tapahtunutkin.

Uuden lautakunnan puolesta esitän Leo Laaksoselle ja hänen johtamalleen vanhalle tarkastuslautakunnalle parhaat kiitokset hyvin hoidetusta työstä.  Viitoittamallanne tiellä on hyvä jatkaa.

Haluan kiittää myös kaupungin pitkäaikaista tilintarkastajayhteisöä Oy Audiator Ab:tä  ja erityisesti päävastuullisena  tilitarkastajana toiminutta JHTT, KHT Sari Isakssonia.  Hän on ollut paitsi tunnollinen tehtävässään myös erinomainen tuki lautakunnalle. Yhteistyö tilintarkastusyhteisön ja lautakunnan välillä on ollut poikkeuksellisen hyvää ja saumatonta.
Toivotan sekä Audiator Oy:lle  sekä  Sarille Isakssonille  Onnea ja menestystä uusissa haasteissa ja  tehtävissä.

Kun nyt uusi lautakunta osin uusin voimin ja uuden tilintarkastusyhteisön KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy:n  sekä uuden vastuullisten tilintarkastajan Karl Erik Forsbergin kanssa jatkaa tästä eteenpäin, on selvää, että joudumme aloittamaan tietyllä tavalla alusta. Sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen yhteensovittaminen ja toteuttaminen  yli 1275 työntekijän ja 130 miljoonan euron vuosibudjetin kaupungissa on haastava tehtävä.


Tarkastuslautakunnan tehtävä on valtuuston asettamien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden tarkastelu ja arviointi. Siis toteutuvatko valtuuston päätökset ja ovatko ne toteutettu tarkoituksenmukaisella tavalla.

Naantalin kolme viimeistä tilinpäätöstä on yhteensä n. 12 miljoonaa euroa miinuksella. Kuluvan vuoden ennuste näyttää viiden kuukauden jälkeen nollatuloksen sijasta pientä alijäämää. Vuodelle 2014  haasteita on jo enemmän. Nykyinen  talousraami vaatii jo useamman miljoona euron  sopeuttamistarvetta.

Vuoden 2012 alijäämän syveneminen budjetoidusta johtui keskeisesti verotuloennusteen pettämisestä, toteutumatta jääneistä käyttöomaisuuden myyntituotoista ja maankäyttösopimuskorvauksista sekä sataman tulokertymästä.
Hallintokunnat pysyivät valtuuston antamassa menokehyksessä varsin hyvin. Valitettavasti vain siihenkään ei olisi ollut varaa.

Kuluvan vuoden aikana henkilöstömenojen osalta kulukuri on pitänyt edelleen varsin hyvin. Huhtikuun lukujen perusteella palkkamenot on  pystytty pitämään edellisen vuoden tasolla. Jos vuoden lopussa ollaan yhä samassa tilanteessa, tehtäisiin melkoista historiaa. Henkilöstömenoissa ei ole 1990-luvun lamavuosien jälkeen ylletty kertaakaan nolla kasvuun saati, että menot olisivat pienentyneet edellisestä vuodesta.

Kuluvan vuoden ja ensi vuoden verotuloennuste ja epävarman suhdanteen jatkuminen laittavat hallintokunnat tiukille. Toivottavasti kaikki ymmärtävät miten välttämätöntä on sopeuttaa menoja tuloihin eikä päinvastoin. Sitä on tehtävä mieluimmin liikaa ja liian aikaisin kuin naapurin Raision tapaan liian vähän ja liian myöhään.
Naantalin taloudenpito poikkeaa edukseen myös Turkuun nähden siinä, että lakisääteisiä palveluja tuottavat sosiaali- ja terveystoimi että sivistystoimi ovat pysyneet  varsin hyvin budjetissa kun  taas toisessa naapurissa Turussa niiden menovaraus tiedetään liian pieneksi jo talousarviota vahvistettaessa.


Naantalia on tunnettu hyvästä taloudestaan. Sen tilinpäätökset ovat koko 2000 luvun alun olleet  ylijäämäisiä alhaisesta veroprosentista huolimatta.  Myös aikaisempiten vuosien ylijäämät ovat yhä merkittäviä, mutta ne eivät nyt auta kun 8 päivän maksuvalmiuskin on lainarahan varassa.
Hyvä maine ei kuitenkaan syntynyt siksi, että menotalous olisi ollut erityisen tiukkaa vaan siksi, että menojen odottamattomasta kasvusta huolimatta tulot kasvoivat vieläkin enemmän.

Taloudenpidossa on koettiin positiivisia hetkiä kun yleisen palkkatason  nousun mukana myös ansiotulovero tuotti yli odotusten. Yritysten tulosten paraneminen on tuonut yhteisöveroa ja naantalilaiset ovat maksaneet osingoistaan ja optioistaan pääomaveroa enemmän kuin on ennustettu. Tavaraliikenteen kasvun mukana myös satama tehnyt hyvää tulosta.
 Ihmisillä on ollut rahaa rakentaa unelmakoteja Naantalissa. Kalliit tontit ovat menneet kaupaksi ja uusien asuntoalueiden kaavoitus on tuonut tuloja vähintään sen mitä on arvioitu.
 Silloin Naantali toteutti hyvän taloudenpidon tunnusmerkistöä siinä, että se arvioi tulonsa alakanttiin.  Menoja ei arvioitu yläkanttiin, mutta niitä kyllä lisättiin tilikauden aikana kiitettävästi kun tuloennuste antoi siihen mahdollisuuden.

Mikä niistä ajoista on muuttunut? Kaikki on muuttunut. Naantalin talousarvio on levännyt ja lepää yhä sellaisten tulojen varassa, joita kertyy vain hyvien suhdanteiden aikana. Se aika ei ole nyt eikä ole tiedossa milloin se aika palaa.


Kaupunginvaltuuston asettama taloudellinen tavoite tälle vuodelle on yhä se yksi ja sama.  Talouden tasapainon saavuttaminen. Talousarvio on  valtuuston ja hallintokuntien välinen sitova sopimus. Se sitoo myös heitä, jotka ovat asemansa puolesta  tilivelvollisia.  Sopimus niin kauan, kuin jotain muuta on päätetty.

Näinä vaikeina ja haastavina aikoina vuoden päähän ulottuva talousarvio on liian pitkä aika taloudellisten tavoitteiden määrittelyyn.  Tarkastuslautakunta edellyttää tarkempaa talouden tarkastelua ja raportointia kuukausittain hallintokunnissa. Monissa kunnissa tehdään virallinen välitilinpäätös kesäkuun lopussa. Sitä seuraa syyskuun alussa ehdotus taloutta tasapainottavista toimista loppu vuodelle.

 Se korvaa käytännössä lisätalousarviot, joiden sisältö ei todellisuudessa ole valtuuston määräysvallassa.
Ainakaan tilikauden päättymisen jälkeen lisätalousarvioehdotuksia ei pitäisi enää valtuustolle tuoda, sillä tulot ja menot eivät ole enää arvioita ja niistä ei ole apua enää päättyneen tilikauden suunnittelussa.

Hallintokunnilla on edessään joka tapauksessa  uusi aikakausi. Niiden on pystyttävä  - ei vain hillitsemään menojen kasvua kuten tähän asti – vaan myös pienentämään ja leikkaamaan menoja – palvelun laadusta ja määrästä tinkimättä.

Uskon, että valtuuston vahva yhteinen tahto on, että Naantalin talous pidetään tasapainossa. Tässä salissa on jo tänään lausuttu keinoja, millä reunaehdoilla se tehdään. Veroprosenttia ei pidä enää korottaa tällä vaalikaudella. Se on selkeä tavoite ylitse yhden tilikauden. Toinen tavoite on, että kaupungin velkamäärä ei enää kasvateta. Alkuun on siis käytettävä muita keinoja talouden tasapainottamiseksi.
Veronkorotukset ja lisävelanotto pitää säästää keinoina tuleville vuosille.

Vanha tarkastuslautakunta esittää, että hallintokunnat varautuvat ajoissa eläköitymisestä tai muuten vapautuvien virkojen ja toimien tehtävien uudelleen jakamisesta. Paine henkilöstömenoja kohtaan kasvaa sitä mukaan kuin suhdannekuva synkistyy.  Naantalissa vapautuu arviolta 35-40 virkaa tai tointa vuodessa. Jos niistä puolet saataisiin järjestymään tehtävät uudelleen jakamalla, syntyisi siitä 0,8 – 1 miljoonan vuotuiset säästöt tai 2 prosentin palkankorotusvaran menoja kasvattamatta.

 Henkilöstömenojen hallinnassa ja hillinnässä vastuu on ammattijohtajilla. Hyväksi todetut kehityskeskustelut on syytä viedä läpi koko organisaatiossa niin tavoitteiden asettelun kuin niiden toteutumisenkin seurannan osalta.

Naantali ei ole vielä yhtä tukalassa asemassa kuin naapurinsa Raisio, jonka kesken tilikauden yrittää saada  säästöjä kasaan sillä viho viimeisellä konstilla,  henkilökuntaansa lomauttamalla.
Sitä vaihtoehtoa ei Naantalikaan voi jättää pois laskuista, jos organisaatioihin ei haluta, uskalleta tai osata puuttua.

Naantalissa oli viime vuonna 19.400 sairaspoissaolopäivää. Se tarkoitti 80 henkilötyövuoden menetystä, 2,8 miljoonan euron palkkakustannusta ja 2,5 miljoonan euron ylimääräistä sijaisten palkkakustannusta. Sairaspoissaolot on paitsi rahakysymys, mutta se on myös henkilökunnan hyvinvointikysymys. Oikein mitoitetut organisaatiot, henkilön taitojen ja toiveiden mukaiset toimenkuvat ja  työpaikan  hyvä yhteishenki vaikuttaa  jaksamiseen, motivaatioon ja sairaspoissaolojen määrään. Tutkimukset kertovat henkilökunnan viihtyvän hyvin, mutta sairaspoissaolojen  suuri määrä ei tue tutkimuksen tuloksia.

Myös viime vuoden  henkilöstökertomuksessa on mielenkiintoinen tilastomerkintä. Naantalin palveluksessa olevalla  1275 hengen työntekijämäärällä syntyi vain 1000 henkilötyövuoden suuruinen työpanos?  Henkilöstökertomus ja kaupungin toimintakertomus antavat eri luvun kaupungin vakituisen henkilökunnan määrästä (1111).
Yksi huomion arvoinen seikka on myös se, että lähes joka viides kaupungin työntekijä  eli 275 henkeä tekee kaupungille töitä määräaikaisessa työsuhteessa.

Naantali on siirtynyt tämän vaalikauden alussa sähköiseen päätösasiakirjojen hallintaan. Monet ovat vielä hämillään järjestelmästä ja kokevat tietojen löytymisen hankalaksi. Olen saanut kaupungilta  muutaman pitkän ja perusteellisen vastauksen siihen, miksi kaikki valmistelussa olevat asiakirjat liitteineen eivät ole yhtä aikaa kaikkien valtuutettujen saatavilla. Myös ei-julkisten asioiden perustelut ovat olleet yhtä pitkiä.
Naantali on sitoutunut hyvään hallintoon, mikä tarkoittaa avointa tiedottamista keskeneräisistäkin asioista. Vaikka kaikkea ei tarvitse tiedottaa, pitäisi kaikki se aineisto mihin valtuutetulla on oikeus,  olla kuitenkin valtuutetun saatavilla niin varhain kuin mahdollista. Sähköinen asiointi on tuonut tullessaan seikkoja, joihin ei ole ehkä osattu varautua. Kun rajanvetoa mietitään, suosittelen, että etsitään enemmän syitä miksi asiasta voidaan tiedottaa kuin olla tiedottamatta. Salaiseksi tai Ei julkiseksi merkityistä asioista pitää tiedottaa heti kun perusteltu syy on poistunut.
Kansalaiset mittaavat päätöksenteon uskottavuutta sillä, miten avoimesti ja miten asioista tiedotetaan. Avoin tiedottaminen viestii rohkeutta ja ammattitaitoa, tietojen salailu ja viivyttely epävarmuudesta ja päättäjien heikkoa itsetuntoa. Kumpaa me haluamme viestittää?

Arvoisa puheenjohtaja

Naantalin itsenäisyyden ylle on heitetty uhkakuvia kuntarakenneuudistuksen ja sote-uudistuksen yhteydessä. Todelliset uhkatekijät ovat kuitenkin – anteeksi vain tässä salissa ja tässä rakennuksessa, jos annamme ylivallan yleisesti julkista taloutta vaivaalle tehottomuudelle ja päättämättömyydelle. Vain tasapainossa oleva talous antaa uskottavan ja järkevän perustan puolustaa Saaristo-Naantalin itsenäisyyttä ja palvelujen järjestämisvastuun säilymistä.

Tarkastuslautakunnan arviointikertomus on kattava kuvaus kaupungin viime vuoden taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta.  Suosittelen, että siihen syvennytään huolellisesti ja esitetyt havainnot otetaan huomioon Naantalin parempaa huomista suunniteltaessa.
Kannatan Leo Laaksosen johtaman tarkastuslautakunnan viimeisen arviointikertomuksen hyväksymistä ja tili- ja vastuuvapauden myöntämistä tarkastuslautakunnan ehdottamalla tavalla.




sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Raision talouskuuri myös Naantaliin

Raision kaupunginvaltuusto näyttää ensimmäistä kertaa  ymmärtävän, kuinka vakavasta tilanteesta taloudessa on kysymys. Tilanne ei kuitenkaan ole niin vakava, etteikö viisastelijoita ja vitsailijoita löydy sekä valtuustosalista että sen ulkopuolelta. Hyviä neuvoja tulee joka suunnasta. Ei tarvitse kuin valita ne parhaimmat.
Raision tilanteen vakavuus on havahduttanut myös naantalilaiset. Naantalin aikaisempien vuosien ylijäämä on monin verroin suurempi kuin Raisiossa, mutta käytännössä tilanne ei ole yhtään parempi kuin naapurissa. Velkamäärän katto on saavutettu ja aikaisempien vuosien ylijäämät on kiinnitetty jäähalleihin, vanhustekotiin, satamaan ja liikenneväyliin. Tulevia tappioita ei kateta asfaltteja rullaamalla tai laitoksia myymällä. Ne on tehtävä kulujen karsimisella.

Kulujen karsimisessa naapureilla on eroja. Siinä missä Raision on löydettävä nyt ja heti tuntuvia summia, Naantali voi tehdä sen vuoden kahden kuluessa. Siinä missä Raision on ratkaistava pulmansa lomautuksin ja kenties pian myös irtisanomisten kautta. Naantali voi sopeuttaa talouttansa sijaisuuksia vähentämällä ja  vapautuvia virkojen tehtävät jakamalla uudelleen. Raisiolla se etsikkoaika jo meni. Silloin kun olisi pitänyt tehtäviä ja toimenkuvia järkeistää, valittiin helpompi tie ja otettiin lisää uutta väkeä.

Raision kaupunginjohtajavaihdos osui todella huonoon saumaan. Kun Ari Korhonen sai ensimmäisen talousarvionsa valmisteltavakseen, hallintokunnat saivat kaikki toiveensa läpi kritiikittömästi. Nyt on sen laskun maksamisen aikana.

Naantalin kaupunginjohtaja Timo Kvist sairastui viime syksynä kesken talousarvion valmistelun. Se poista sitä tosi seikkaa, että kaupungin talous kynti pohjaa jo paljon aikaisemmin. Viime vuosi oli kaupungin talouden kannalta todella huono.  Verotulojen ja valtionosuuksien kasvusta huolimatta talous meni yli 6 miljoonaa euroa miinukselle.

Kvistin paluuta odotellessa on suuri vaara, että Naantali ajautuu samaan tilanteeseen kuin Raisio.  Laki ei tule samalla tavalla vastaan, mutta tulevia alijäämiä kaupunki ei pysty kattamaan muuten kuin veroja ja taksoja korottamalla ja/tai velkaa lisää ottamalla. Minusta molemmat tiet on jo kävelty loppuun.
Naantalissa vapautuu virkoja ja tehtäviä eläköitymisten seurauksena. Suunnitelmien tehtävien uudelleen järjestämisestä ei kattavasti vielä ole. Silloin kun virka laitetaan auki, mitään ei ole enää tehtävissä. Virkaan on valittava hakijoista pätevin. Aina sellaista ei löydy kaupungin omista työntekijöistä. Viran hoito voidaan kuitenkin etukäteen suunnitella tehtäväksi toisin. Jos tätä tilaisutta ei käytetä, sitten ollaan lomautusten ja irtisanomisten tiellä.

Julkisen hallintoa koko valtakunnassa vaivaa itse päätöksentekojärjestelmä. Hyvinä aikoina pysyvät ja väliaikaiset käytännöt ovat sekoittaneet toisaalta ammattitaitoisten virkamisten ja toisaalta kuntavaaleissa valittujen luottamusmiesten roolin ja tehtävät. Minusta sekä Raision ja Naantalin talouksien kuntoon saattaminen pitäisi lähteä ensin molempien roolien kirkastamisesta.

Raision valtuuston viime kokous oli siitä hyvä esimerkki. Luottamusmiehet käyvät valtuustossa keskustelua siitä, mistä pitää leikata ja mistä jättää leikkaamatta. Toinen haluaa säästää katuvaloissa, toinen kasvattaa tuloja verotusta kiristämällä. Toinen on nippelitaloutta ja toinen suurta linjausta. Raisiossa pitää käyttää kaikki keinot talouden tasapainottamiseen, yksityiskohdista on turha keskustella.
Kaupunkien talousarvio on valtuuston ja virkamisten välinen sitova sopimus seuraavasta vuoden tuloista ja menoista. Valtuusto vastaa siitä, että sovittu tulomäärä saavutetaan ja hallintokunnat siitä, että sovituilla menoilla selvitään.

Molemmat tahot ymmärtävät kuitenkin myös sen, että tulot ovat vain ennuste. Jos siinä tapahtuu yllättäviä muutoksia, myös menoissa täytyy tapahtua muutoksia. Se on luonnollista.

Voin olla väärässä, mutta minusta näyttää, että luottamusmiesten ja johtavien virkamiesten välillä on jonkinlainen luottamuspula. Luottamusmiehet eivät usko, että virkamiehet tekevät kaikkensa menojen kuriin saattamisessa ja virkamiehet eivät usko, että luottamusmiehet tietävät mistä puhuvat. Molemmat on osittain oikeassa.

Itse miellän luottamustehtävän enemmän yleisjohtamiseksi kuin nippeliasioihin puuttumiseksi. Itse asettaisin taloudenpidolle selvät rajat - sellaiset, jotka kaikki  ymmärtävät. Talousarviossa Naantalin talous on tasapainossa.  Vuosikate riittää kattamaan myös poistot. Riittää, että kaikki pitävät siinä esitetyistä luvuista kiinni. Tilinpäätös osoittaa, että niin ei ole tehty.

Lisäksi tekisin kaikille selväksi, että veroja ja taksoja ei enää nosteta ja velkaa ei oteta lisää tällä vaalikaudella. Ne keinot pitää säästää tuleville vuosile. Siinä on selvä linja neljäksi vuodeksi. Parempi on joku linja, kuin ei linjaa laisinkaan.

Naantalissa on hallintokuntia, jotka ovat tosissaan tehneet rohkeita ehdotuksia toiminnan uudelleen järjestelyistä. Luottamusmiesten ei pitäisi ainakaan arvostella sellaista, vaan kannustaa ja yhdessä hienosäätää jo tehtyjä ehdotuksia.
On kuitenkin uskallettava tunnustaa sellainenkin mahdollisuus, etteivät kaikki  ole tehtäviensä tasalla. Hallintokuntien johtajien kyvyt ovat molemmissa kaupungeissa suurennuslasin alla. Itse luotan kyllä Naantalin johtajien kykyyn selvitä haasteesta.
Asiat ovat linjassa, jos tulojen vähetessä tehdään menojen vähennysehdotuksia. Nousukaudella rakennetaan uusia palveluita ja laskusuhdanteessa tingitään olemassa olevistakin. Menojen karsiminen ei tarkoita, että karsittaisiin kuntalaisten palveluista ensimmäisenä.


tiistai 19. maaliskuuta 2013

Turku kääntää velat voitoksi

Turun kaupungin viime vuoden tilinpäätös julkisettiin juuri. Tilinpäätös näyttää siltä, miltä sen halutaankin näyttävän. Tappio käännettiin voitoksi.

Turun Liikelaitoksen yhtiöittömisen ansiosta kaupungin työntekijämäärä näytti vähenevän, vaikka tosi asiassa se kasvoi 60 hengellä.

Vuosikate ei ollut lähellekään poistojen suuruinen eli  talous ei ole tasapainossa. Jos satunnaisista tuotoista otetaan pois yhtiöittämisestä syntyneet myyntivoitot, joita ei tosiasiassa ole, olisi tulos -8,5 miljoonaa tai paljon enemmän.

Kaupungin verkkosivuilla on tilinpäätös näkyvissä. En käy siihen kiinni sen syvemmin. Ajattelin kirkasta itselleni ja muille, miksi yhtiöittäminen on niin hyvässä suosiossa Turussa ja muuallakin.

Mutta miksi kunnan kannattaa yhtiöittää vesi- ja jätevesilaitoksensa, sähkölaitoksensa tai kaukolämpölaitoksensa?

Otetaan esimerkiksi vuosikymmenten aikana kuntaan rakennettu sähköverkko. Se on rakennettu kuntalaisten rahoilla. Verkoston arvo kunnan taseessa on poistojen ansiosta hyvin pieni. Kunnalla on siis omaisuutta, jonka arvo on eri kuin sen todellinen arvo.

Kun sähkölaitoksesta tehdään Kunnan sähkölaitos Oy, myydään sähköverkko yhtiölle käyvästä arvosta, esimerkiksi 100 miljoonalla eurolla. Kunta kirjaa myyntivoitoksi sen vuoden tulokseen  kauppahinnan ja kunnan taseessa olevan arvon välisen erotuksen. Tässä tapauksessa 90 miljoonaa euroa.

Kunta lainaa sähköyhtiölle sen tarvitseman kauppasumman 100 miljoonaa euroa kohtuullisella korolla. Kunnan suuri 500 miljoonan velka on enää nettomäärältää 400 miljoonaa. Konsernitaseessa sähköyhtiön ansiosta omaisuuden määrä on kasvanut 100 miljoonalla  eurolla. Velkakin kasvoi, mutta se vastaa omaisuuden kasvun määrää. Kunnan tilinpäätöksessä taseesta poistuu koko sähköverkon kirjanpitoarvo, joka oli vain kymmenys myyntihinnasta.

Kunnan taloudellinen asema paranee järjestelystä merkittävästi. Kunta tekee 90 miljoonaa euroa paremman tilinpäätöksen. Syntynyt ylijäämä on puskuri tulevien vuosien tappioille ja nettovelkamäärä on keventynyt selvästi. Kunta on käytännössä kriisikunta, kun aikaisempien vuosien voitot eivät riitä kattamaan viimeisimmän tilikauden tappiota.

Mitä tapahtui sähkölaitoksen asiakkaille? Sähköyhtiön tuloksen on katettava sekä toiminnan kulut että investoinnin poistot. Poistoilla lyhennetään velkaa kaupungille. Tulot kerätään sähkön kuluttajilta eli suureksi osaksi kuntalaisilta.

Paljonko yhtiöittämisessä kunnan (kuntalaisten) omaisuuden määrä oikeasti kasvoi? Aivan oikein. Ei euronkaan arvosta. Paljonko kunnan taloudellinen asema yhtiöittämisestä  parani? Ei euronkaan arvosta. Vain kuntakonsernin yhteenlaskettu velkamäärä kasvoi.

Tarkoituksella jätän käsittelemättä yhtiöittämisen muut vaikutukset. Se on sitten toinen juttu.