maanantai 5. syyskuuta 2016

Tontit kaupaksi aurinkoenergian avulla



Naantali on nimensä mukaisesti aurinkokaupunki. Uusiutuvan energian hyödyntäminen ja käytön kasvattaminen sisältyvät niin alueellisiin, valtakunnallisiin kuin  yleismaailmallisiin tavoitteisiin.

Asukasmäärän kasvattaminen on yksi Naantalin uuden strategian keskeisiä tavoitteita. Omakotitonttien kysyntä on kuitenkin vajonnut pohjalukemiin takavuosien yli 100 kappaleen luovutuksista. Lähinnä parhailla paikoilla olevat merenrantatontit kiinnostavat, mutta niiden tarjonta on rajallista ja hinta usein tavallisen omakotirakentajan ulottumattomissa.

Aurinkoenergian hyväksikäyttö kehittyy huimaa vauhtia. Paneelit, invertterit ja kaksisuuntainen energiavirta sähköverkossa on jo tätä päivää. Keskikokoisen omakotitalon aurinkoenergiajärjestelmän tehoksi riittää n 3 Kw/p. Tällä hetkellä sellaisen hankintahinta asennuksineen on n. 4.000 – 5.000 euroa. Hinnat ovat kuitenkin laskussa ja tekniikkaa kehittyy kovaa vauhtia.

Me allekirjoittaneet valtuutetut ehdotamme, että

Naantalin kaupunki yhdessä  Naantalin Energia Oy:n kanssa  ottaa aurinkoenergian asuntopolitiikan välineeksi ja tutkii mahdollisuutta sisällyttää tietyn tehoinen aurinkoenergiajärjestelmä  omakotitontin hintaan ja luovutusehtoihin. Ehdotamme myös, että aurinkoenergian mahdollisuudet otetaan nykyistä paremmin huomioon uusia asuntoalueita ja täydennysrakentamista suunniteltaessa.
Uskomme, että aurinkokaupungin kytkeminen uusiutuvaan energiaan  ja uuteen tekniikkaan  antaisi uutta potkua myös tonttien markkinointiin.

Jos kaupunki ja energiayhtiö vastaisivat jossain määrin järjestelmän ladusta, tehosta ja oikeaoppisesta asennuksesta, poistuisi  rakentajan  tuska ja huoli luotettavan järjestelmän ja sopivan mitoituksen valinnasta. Se on tällä hetkellä suurin este aurinkoenergian yleistymiselle omakotitaloissa.

Kiinnostusta  voidaan lisätä esimerkiksi saariston vapaita tontteja ja omakotialueita kohtaan energiapaketin vaihtoehtojen avulla. Mikään ei estä tarjoamasta kohtuuhintaisia paketteja myös nykyisille omakoti- ja loma-asunnon omistajille ja  soveltamasta ideaa myös yritystonttien markkinoinnissa.

Uskomme, että  tällainen vaihtoehto toisi Naantalille mainetta uusiutuvan energian suosijana.  Se kannustaisi myös energiayhtiötämme erikoistumaan myös aurinkoenergian suomiin mahdollisuuksiin.
 Hanke lisäisi myös yleistä mielenkiintoa kotikaupunkiamme Naantalia kohtaan kasvavana ja tulevaisuuteen katsovana yhteisönä.


Naantalissa 5.9.2016

Juha Haapakoski

Allekirjoittajia oli 24 valtuutettua. Valitettavasti kaikki eivät saaneet tilaisuutta allekirjoittaa. Enemmänkin olisi tullut.

tiistai 9. elokuuta 2016

Hienosäätöä Naantalissa

Naantalin luottamushenkilöorganisaatiota on tarkoitus uudistaa syksyn aikana. Kysymys on kuitenkin lähinnä vain hienosäädöstä, kun iso uudistus, tavoiteorganisaatio jäi tällä vaalikaudella toteuttamatta. Koko hallinto oli määrä muuttaa tulevia tarpeita vastaavaksi ja lautakuntien määrää ja kokoa sen mukaisesti. Muutoksen pontimena oli tiedossa olevat talouden haasteet ja toisaalta suuri (40-50 henkeä/v) eläkeiän saavuttavien viran- ja toimenhaltijoiden määrän suoma mahdollisuus.

Isoa uudistusta ei tullut. Pientä hienosäätöä on toki tehty.  Myös palvelustrategiaan kirjattua ateria-, siivous- ja kiinteistöhuollon palveluiden  vaihtoehtoista tuotantotapaa on valmisteltu.  Oman toiminnan tehostamisen rinnalle tuli tarjous Turusta Arkea Oy:ltä. Valinta osittaisen ulkoistamisen, Arkean ja oman tuotannon välillä on tulossa käsittelyyn syksyllä.
Omasta mielestäni taloudelliset tavoitteet vaihtoehdoissa ovat vaatimattomat. Naantalin ympäristöhuollon kustannukset ovat reilusti yli maan keskiarvon. Jos tavoiteltaisiin  sitä tasoa, pitäisi kustannusten alentua  1 - 2 miljoonaa euroa vuodessa.  Pöydällä olevat vaihtoehdot sisältävät n.  0,5 miljoonan euron kulusäästöt vuodessa.  Ulkoistaminen kokonaan Arkealle naulitsisi muuta maata korkeamman kustannustason useiksi vuosiksi.  Toisaalta ei ole takeita siitä, että  ympäristövirasto kykenisi edes 0,5 miljoonan vuotuisiin säästöihin. Sote-uudistuksen takia kaupungin tarjoamien palvelujen tarvetta ja siten sopimusten laajuuttakin  on  vielä vaikea arvioida.

Sote-uudistuksessa menojen rahoitusta siirretään kunnilta valtiolle. Kunnallisveroa on tarkoitus alentaa 12 prosenttiyksikköä. Samalla kuntien oikeutta nostaa veroprosenttia rajattaisiin. Naantalin veroprosentiksi jäisi siten  6,5 prosenttia. 
Toki veroprosentin  leikkaus tuntuu hallinnon kannalta rajulta. Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton. Naantalissa yksi veroprosentti ja kiinteistöveroprosentit tuottavat euroja enemmän kuin maassa keskimäärin kuntalaisten korkeamman tulotason ja kiinteistöjen korkean verotusarvon ansiosta.Toisaalta verotuloilla katetaan menoja vähemmän kuin maassa keskimäärin. Kaupungilla on siis muita tuloja (satama, Naantalin Energia, vuokratuottoja, vesilaitos ja maankäyttötuotot ym). Tulojen menetys ei siis ole niin suuri, mitä 12 prosentin veronalennuksesta voisi päätellä.

Sote-uudistus ehkä korottaa Naantalin menoja, mutta nykyisellä sosiaalitoimen menokehitysvauhdilla puntit ovat pian tasan.

Naantalilla on ollut aikaa tehostaa ja sopeutua tulevaan. Saavutukset ovat olleet oikean suuntaisia, mutta vaikutukset varsin laihoja. Tuloksia on tullut lähinnä terveystoimessa ja sivistysvirastossa. Viime vuonna ympäristöviraston nettomenot kasvoivat ja talousarvion ylitykset olivat paikoin merkittäviä, vaikka tiedossa oli Nesteen 2,6 miljoonan euron satamatulon jäädytys. Vanhushuollossa pelkät menojen ylitykset olivat enemmän, mitä 0,5 prosenttiyksikön veronkorotus tuottaisi. Varojen käyttö on paikoin siis yhä varsin suurpiirteistä.

Kaupunginhallitus on edellyttänyt hallintokunnilta uusia mittareita, joilla ne osoittavat tehokkuutensa. Näitä mittareita on osoitettu kovin vähän.  On syytä huomata, että Naantalissa, missä veroprosentti, kiinteistövero, satama ja maankäyttötulot tuottavat keskimääräistä enemmän,  useimmat taksat kuten vesimaksut, liittymismaksut ja jätevesimaksut ovat silti maan korkeimpia.   Varsinais-Suomi on niin vauras, olosuhteet edulliset ja henkilökunta taitavaa, että täällä palvelujen painotetut kustannukset saisivat olla enintään maan keskiarvossa - mieluimmin sen alle - laadusta kuitenkaan tinkimättä.

Vastuu palveluiden laadusta ja kustannuksista tulee kuitenkin aina säilyttää naantalilaisten omissa käsissä, jos suinkin on mahdollista.



keskiviikko 10. kesäkuuta 2015

Tavoitteet saavutettiin, mutta yksityiskohdissa on parantamisen varaa


Naantalin kaupunki saavutti taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet kokonaisuutena, mutta yksityiskohdissa on parantamisen varaa. Ohessa arviointikertomuksesta käyttämäni esittelypuheenvuoro valtuustossa maanantaina.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja läsnä olevat!

            Naantalin kaupungin tilinpäätös vuodelta 2014 on varsin mieluista luettavaa.
Se sisältää runsaasti yllätyksiä. Tällä kerralla kuitenkin pääsääntöisesti vain positiivisia. Kaupunki on  pystynyt jatkamaan tiukkaa menokuria edellisestä vuodesta. Etenkin henkilöstömenojen painaminen (1,3me)  edellisvuottakin pienemmäksi on saavutus, joka ei synny ilman määrätietoista työtä ja ilman yhteistä näkemystä henkilökunnan kanssa.  Sellaiseen ei ole ylletty Naantalissakaan sitten 1990-luvun vaikeiden aikojen jälkeen.
Kun toimintamenot alittuivat kaikkiaan 3,8 me, poistot 0,9, verotulot ylittyivät
2,9 miljoonaa ja sataman yhtiöittämisestä kirjattu 6,5 miljoonan voitto, on käsillä tilinpäätös, joka  tulee jäämään historiaan. Liki 10 miljoonan euron parannus tulokseen ja tilinpäätössiirtojenkin jälkeen kirjattava liki 9,7 miljoonan ylijäämä herättää huomiota laajemminkin. Vesilaitoksen ja tilalaitoksen vuosikatteet herättävät nekin huomiota. Palaan niihin hieman myöhemmin.


Yhteisen tilannekuvan saavuttaminen on maan uuden hallituksen keskeinen tavoite. Sote-uudistus ja kuntauudistukset ovat alanimikkeitä paljon puhutulle rakenneuudistukselle. Kuntia haastetaan uudistumaan ja asettamaan itselle entistä määrätietoisempia tavoitteita. Niihin haasteisiin Naantalissa on tartuttu ja on tartuttava myös tulevina vuosina.
Naantalin tarkastuslautakunta on edellisen arviointikertomuksen tapaan rakentanut nyt tarkastelussa olevaa 41-sivuista kertomusta koko viime vuoden ja kuluvan vuoden ajan. Lautakunta on kuullut henkilökuntaa, käynyt tutustumassa eri kohteisiin, pyytänyt selvityksiä ja onpa kerran ottanut kantaa kesken kaudenkin, mikä oli varsin poikkeuksellista. Haluan tässä yhteydessä jo kiittää kaikkia tarkastuslautakunnan työtä helpottaneita viranhaltijoita huolella valmistelluista esityksistä ja tarkoista  raporteista työmme tueksi.
Kiitos myös kaupunginhallitukselle ja eri vastuualueille niistä vastauksista ja eräistä toimintatapamuutoksista, joita edellisestä arviointikertomuksesta on seurannut. Niistä näkyvin lienee ollut määrärahaylitys- ja alitusesitysten valmistuminen valtuustolle jo tilikauden aikana.
Haluan kiittää erityisesti lautakunnan uutta sihteeriä Riikka Söderlundia, joka on sujuvoittanut kokousten  valmistelua ja päätöksiä, ja ollut isona apuna kertomuksen kokoamisessa.
Myös koko lautakunnalle, sen varapuheenjohtajaa, valtuutettu Lauri Lainetta myöten haluan esittää suuren kiitoksen erinomaisen rakentavasta ja hyvästä yhteistyöstä ja leveällä rintamalla tehdystä arviointityöstä. Kaikki päätökset ovat syntyneet hyvässä hengessä ja täyden yksimielisyyden vallitessa kuten aikaisempinakin vuosina.


Arvoisa puheenjohtaja!
Arviontikertomus on kokonaisuudessaan valtuutettujen luettavana, joten en esittele sitä kannesta kanteen, vaan nostan esille vain muutamia tärkeimpiä.
Tarkastelen  kaupungin tietohallintoa, veden hinnoittelua, tilalaitosta ja strategisiin tavoitteisiin liittyviä havaintoja.

1. Kovalevyn rikkoutuminen keskeytti terveyskeskuksen toiminnan viime vuoden syksyllä. Samalla hävisi merkittävä määrä tietoa, jota on jouduttu kovalla työllä syöttämään järjestelmään takaisin ja osa on kadonnut kokonaan. Se vaikeutti kaupungin tilinpäätöksen valmistumista. Yksi ongelma paljasti myös muita ongelmia tietohallinnossa. Digitalisoituminen pitäisi olla päivän sanan palveluiden uudistamisessa. Naantalissa painitaan perin vanhojen ongelmien kanssa.  Koko tietohallintostrategiatyötä lykättiin viime keväänä vuodella eteenpäin.
Tästä syystä lautakunta esitti viime syksynä vakavan huolensa tietohallinnon haavoittuvuudesta ja uudisti sen nyt arviointikertomuksessa. Asialle on varmaan jo jotain tehtykin kuluvan kevään aikana.

2. Valtuusto edellytti vesilaitokselta tarkempaa selvitystä vesihuollon kustannuksista sen jälkeen kun vesilaitos oli esittänyt veden hinnan korotusta kesken talousarviovuoden viime keväänä. Tarkastulautakunta toteaa kertomuksessa, että vesilaitoksen perustelut veden hinnan korotukselle eivät toteutuneet, vaan vesilaitos teki selvästi odotettua paremman tuloksen ja olisi yltänyt tavoitteeseen ilman korotustakin. Virhearviosta joutuvat nyt maksamaan kaikki veden käyttäjät.
Kaupunki kirjaa kiinteistöjen liittymismaksut vesihuoltolaitoksen taseeseen velaksi (7me), vaikka maksun suuruutta perustellaan kunnallistekniikan rakentamiskustannuksilla. Käytännössä menettely tarkoittaa sitä, että kunnallistekniikan rakentamiskustannukset katetaan veden hinnalla. Naantalin Turun Vedeltä ostaman ja TSP:n puhdistamolla puhdistetun veden hinta on n. 1,20 euroa kuutiolta. Kuluttajillle veden hinta on verollisena n. 6 euroa kun perusmaksu otetaan huomioon. Hinta siis nousee viisinkertaiseksi omassa verkostossa.
Lautakunnan saaman selvityksen mukaan kaupungin ja kiinteistöjen omistajien välisissä sopimuksissa ei ole mainintaa liittymismaksun siirto- ja palautusmahdollisuudesta. Siten sitä ei myöskään saisi kirjata velaksi vaan se se on  tilikauden tuloa (1 me)  ja siitä kuluu maksaa arvonlisävero. Mikäli nykyistä kirjausmenettelyä halutaan jatkaa, silloin liittymismaksuja on myös ryhdyttävä palauttamaan omistajavaihdon yhteydessä. Tilintarkastajat yhtyvät lautakunnan näkemykseen tässä asiassa.

Sen lisäksi, ettei liittymismaksuista kertynyttä tuloa ei käytetä sen vuoden  kulujen kattamiseen, vesihuoltolaitos on maksanut omasta mielestään suhteettoman suurta (310.000) osuutta keskushallinnolle vaikka se itse hoitaa veden laskutuksen.
Edellä kuvatuista syistä tässä vesilaitoksen toiminnasta on tänä vuonna tavallista enemmän huomautettavaa ja selvitettävää.

3. Tilalaitos on kaupungin kiinteistöjen hoidosta ja ylläpidosta vastaava yksikkö ja se vuokraa tiloja sekä sisäiseen että ulkoiseen käyttöön. Kuten tilinpäätöksestä käy selville, tilalaitos teki poikkeuksellisen suuren ylijäämän. Se mikä näkyy tilalaitoksen tuloksessa ylijäämänä, näkyy muiden yksiköiden tilinpäätöksessä suurena kiinteistöhuollon kustannuksena.
Esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen kustannusvertailussa niiden kiinteistöjen ylläpitokustannukset näkyvät eräin paikoin muuta maata korkeampina, jolle ne itse eivät kuitenkaan mahda mitään vaikka haluaisivat.
Tämän vuoksi tarkastuslautakunta esittää, että tilalaitoksen tavoitteet itsenäisenä taseyksikkönä määritellään uudelleen nyt kun toiminnasta on riittävästi käytännön kokemusta. Nykyisellä kaavalla lopputulos käyttäjälle näyttää varsin kohtuuttomalle kuten lautakunta on Birgittakotia esimerkkinä käyttänänyt.

4. Valtuuston hyväksymän talousarvion ja toimintasuunnitelman ohella tarkastuslautaunta arvioi asetettujen tavoitteiden toteutumista sen perusteella, mitä  myös voimassa oleviin strategioihin ja ohjelmiin on kirjattu. Lautakunnan tehtävänä on myös arvioida ovatko tavoitteet asetettu niin yksiselitteisesti, että niiden toteutumista voidaan ylipäänsä arvioida.
Kuten arviointikertomuksesta käy selville, lautakunnan käsityksen mukaan strategiat ja ohjelmat voivat poiketa merkittävästikin vallitsevasta käytännöstä.
Viime vuosi ei ollut vielä uuden kaupunginjohtajan toimikautta, joten muutoksi on jo tullut ja lisää on odotettavissa.

Palvelustrategian osalta olisi toivottavaa, että niin ateriapalveluiden kuin siivouspalveluiden kohdalla vielä kerran mietittäisiin, mitä siltä kilpailuttamisella oikein halutaan ennen kuin itse työhön ryhdytään. Lautakunta pitää tehtäväalueille asetettuja tavoitteita perin epämääräisenä. Yksityistäminen ei liene itse tarkoitus, vaan tehtiinpä työ omana tai ulkoistettuna niille pitää olla olla jokin tavoite. Kun lautakunta ei ole niitä tavoitteita löytänyt lautakuntakäsittelystä eikä itse ohjelmista, olemme esittäneet oman arviomme millaisia ne tavoitteet voisivat olla. Tärkeää on, että tavoitteet on rinnastettavissa muiden kuntien kokemuksiin ja kustannuksiin yksikköhintojen tai muiden yleisesti hyväksyttävien kriteerien kautta.
Kustannusten ohella tärkeää on aikataulu. Palvelustrategia pitää vastata kysymyksiin miten palvelut kunnassa tuotetaan kymmenen vuoden kuluttua. Ei siis miten ensi vuonna tai jäljellä olevalla vaalikaudella.

5. Henkilöstöasiat

Naantalin kaupungin henkilöstökertomuksessa on myös hyvää kerrottavaa. Sekä vakituisen että määräaikaisen henkilöstön määrä on laskenut ilman kipeitä ja työilmapiiriä heikentäviä pakkokeinoja. Henkilöstömäärä on laskenut keskusvirastossa, ympäristövirastossa ja erityisesti sivistyvirastossa.
Sairaspoissaolopäivät suhteessa kalenteripäiviin laskivat tavoitteen mukaisesti, mutta vakituisten työntekijöiden sairaspoissaolopäivien määrä kasvoi hieman (17,4 työpäivää).
Kunta 10-tutkimus kertoi myös, ettei Henkilöstöstrategian vuoden 2014 tavoitteita saavutettu. Etenkin kehityskeskustelujen hyödyllisyyden osalta jäätiin kauas tavoitteista.


Arvoisa puheenjohtaja!

Edellä kuvatuista huomioista ja puutteista huolimatta kokonaiskuva Naantalin kaupungin vuoden 2014 taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden osalta on vahvasti plus-merkkinen.
Kaupungin tilinpäätös tulee jäämään historiaan yhtensä 2000-luvun parhaista. Myös kehityksen suunta niin henkilöstön määrän, henkilöstökustannusten, palvelujen ostomenojen kuin velkamäärän kehityksen kannalta oli oikea.
Valtionosuusuudistus,  Nesteen satamasopimus, sote- ja kuntarakenneuudistuskin antavat olettaa, että haasteet ja vaatimukset tästä eteenpäin van kovenevat.

Vuoden 2014 osalta tarkastuslautakunta kuitenkin tyydytyksellä toteaa, että kaupungin taloudelliset ja toiminnalliset tavoiteet saavutettiin. Lautakunta yhtyy tilintakastajien näkemykseen ja puoltaa tili- ja vastuuvapauden myöntämistä tili- ja vastuuvelvollisille vuodelta 2014.