torstai 16. tammikuuta 2020

Lumeton talvi on pian peurojen pelastus




Lumeton talvi uhkaa ainakin osittain vesittää valtakunnallisen peurakannan kasvun hillitsemistavoitteet.

Valkohäntäpeuran kaatolupia lisättiin tälle metsästyskaudelle kolmanneksella eli 58.000 lupaan. Kun yhdellä luvalla saa kaataa yhden aikuisen tai vasaa, pitäisi pääluvun vähentyä liki 90.000 yksilöllä.

Yksin Varsinais-Suomeen lupia on myönnetty 17000 kappaletta.

Vaikka peurajahti alkoi rivakasti heti syyskuun alusta lukien, on tahti tasaantunut edellisen vuoden tasolle. Perinteisesti lokakuun puolivälissä alkava hirvijahti vie metsästäjien ajan ja mielenkiinnon useaksi viikoksi hirvijahtiin. Samat metsästäjät ovat paljolti sekä hirvien että peurojen perässä.

Musta ja sateinen syksy on ollut haastava niin koirilla metsästäville kuin kopista kyttäystä harrastaville.

Peura lähtee liikkeelle vasta illan hämärissä ja asettuu jälleen aloilleen aamun valjetessa. Lisäksi on se äärettömän arka ja varovainen. Nahkansa se pelastaa epäilevän luonteensa, hyvän kuulon ja hajuaistin avulla. Pakoreaktio on herkässä. Joskus tuntuu, että se pelästyy ja pakenee omia ääniäänkin.

Jos metsästäjä istuu pari tuntia ennen pimeää odottamassa eläintä ruokintapaikalle, se ei useinkaan riitä. Peuroilla on ollut runsaasti syötävää luonnossa aina näihin päiviin asti. Keinoruokinta ei kiinnosta tai niille hakeudutaan niin myöhään pimeässä, että innokaskin metsästäjä on ollut oman peiton mutkassa jo pitkän tovin. Keinovaloa ei saa käyttää peuran metsästyksessä.

Edes kirkas kuutamo ei tee tilannetta paljon helpommaksi. Vaikka yöllä näkisi ampuakin, eläimen löytäminen laukauksen jälkeen on haastavaa. Laukaus peittää äänen ja näkyvää jälkeä ei jää mustaan maahan sen enempää osumasta kuin suunnasta mihin päin eläin on lähtenyt.  Peuraa  onodotettava hiiren hiljaa useita tunteja pimeässä ja kylmässä kopissa. Jokainen kopista lähtevä hentokin kolahdus, kilahdus tai tuoksu siirtää eläimen tuloa useilla kymmenillä minuuteilla tai pelästyttää sen pois kokonaan. Tällaisena talvena moni jää mieluimmin kotiin odottamaan lunta ja talvisia kelejä. Hyvästä kannasta huolimatta peuraa ei siis saada vain menemällä ja ottamalla.

Oman rajoituksensa jahdille tuovat seuroille asetetut kaatosuositukset. Tavoitteena on kaataa naaraita enemmän kuin uroksia ja vasoja tuplaten sen mitä aikuisia. Naarasta ei kuitenkaan saa ampua, jos sitä vasa seuraa, ei vaikka myöhemmin syksyllä emän ampuminen ei ole enää laitonta.

Uroksia pitäisi ampua valikoiden niin, että parhaassa siitosiässä olevia säästetään, ja yleensä pukkeja pitäisi ampua vasta marraskuun kiima-ajan jälkeen. Sarvien kokoa ja piikkien määrää on vaikea laskea juoksevasta peurasta kuin pimeässä ruokailevasta eläimestä. Suosituksiin suhtaudutaan vaihtelevalla tavalla. Toisissa porukoissa se on laki ja toisissa vain ohje, jota noudatetaan, jos tilanteet sen sallivat.

Syyskuussa vasat ovat liian pieniä ammuttavaksi ainakin siellä missä lupia on 1 tai kaksi koko kaudeksi. Koiran edessä tulevia peuroja katsotaan silmä tarkkana ja ainakin paikoin on ollut havaittavissa, että eläimiä jätetään ampumatta paitsi perustellusti peuran liian kovan vauhdin tai pitkän etäisyyden takia, mutta myös ”väärän eläimen” kaatamisen pelossa.

Koirille, matalajalkaisille mäyräkoirille lumettomuus on ollut etu, mutta jatkuvat runsaat sateet huuhtovat hajut jäljistä ja täyttävät ojat ääriään myöten, mikä on hidastanut ajoa tai eläinten löytymistä.

Metsästäjien suurena apuna ovat radiopuhelimet, joiden avulla niin koiran kuin eläinten liikkumisesta tulee tietoa ajankohtaisesti. Valitettavasti vain hyvä tiedottaminen voi kantautua myös arkojen ja hyväkuuloisten peurojen korviin. Eläimet merkitsevät muistiin passituksen äänet ja osaavat usein tulla läpi ketjun sen heikoimmasta kohdasta.

Vaikka ennusmerkit säiden osalta viittaavat siihen, ettei kaikkia lupia pystytä käyttämään vajaan parin viikon ajojahdin ja vajaan kuukauden kestävän kytisjahdin aikana, päästäneen kuitenkin viime vuoden lukuihin, joka sekin oli ennätyssuuri. Paikka paikoin, esimerkiksi Rymättylässä on onnistuttu käyttämään jo kaikki luvat ja otettu käyttöön riistanhoitopiirin reservilupiakin. Erikoisviljelijöille se on hyvä uutinen.

Metsästyksen tulisi keskittyä paitsi itse peurakannan vähentämiseen, erityisesti kannan vähentämiseen siellä, missä ne aiheuttavat eniten vahinkoa. Se on metsästäjän suoranainen velvollisuus.

Jos peurakannan kasvu halutaan todella katkaista, jonkinlainen tilapäinen pika-asetus keinovalon sallimisesta jo tällä jahtikaudella olisi paikallaan.
Vihreät pellot ja musta maa ovat muutenkin peurojen pelastus.




maanantai 5. maaliskuuta 2018

Messun arvoiset asuntomessut

    Naantalin valtuusto päätti hakea asuntomessuja Luonnonmaalle vuodelle 2022. Selvitystyö on ollut osa hankkeen valmistelua ja kuten uutisista on jo nähty, messualueen antamat mahdollisuudet ja rajaukset ovat tiedossa ja jatkotyön pohjana.

 Naantaliin on luvassa paitsi vilkas kesä vuonna 2022 myös uusi 350 asukkaan asuntoalue, jossa näkyvät kaikki asuntosuunnittelun, rakentamisen ja tekniikan uutuudet ja varmasti myös vanhat kestävät perinteiset ratkaisut.
Kaupungin panostuksen suuruutta ja messualueen sijaintia on arvosteltu. Kaikki on kuitenkin suhteellista. 150 uuden asuntoon tulevat asukkaat sijoittavat varovasti laskettuna yhteensä 40-45 miljoonaa euroa. Se on monelle elämänsä suurin investointi.  Heille alueen sijainti on paras mahdollinen ja sen sijoituksen arvoiseksi uudet asukkaat Naantalin kokevat. Ja kaikilla noilla miljoonilla tullaan tekemään kauppaa, tarjoamaan työtä ja maksamaan veroja, josta koko maakunta hyötyy.

Parhaillaan valmistelussa olevassa kouluverkkoselvityksessä Luonnonmaa on vahvassa roolissa. Kultarannan vanha, elinkaarensa päässä oleva koulu on joka tapauksessa korvattava uudella. Luonnonmaan asukasmäärä on kasvanut Kukolan ja Käkölän alueella kohti Haijaisia. Lisämaan kaavoittaminen asumiseen ja palveluille on ajankohtaista jo ennen asuntomessuja. Uusi päiväkoti ja koulu eivät ole vain välttämättömyys vaan mahdollisuus.

Kokoomuksen ryhmässä on noussut ajatus, voisiko etäkohteeksi käydä uusi päiväkoti- koulu ja vanhustenhuollon palveluihin liittyvä monipuolinen ja tulevaisuuteen kurkottava kompleksi, jota tultaisiin katsomaan kotimaasta ja ulkomailta Pudasjärven hirsikampuksen tapaan.  Älytekniikka on tulossa hurjaa vauhtia niin käytännön arjen rutiineihin, kuin rakennusten teknisiin ratkaisuihin, energiatuotantoon ja käytön valvontaan. Vain mielikuvitus on rajana. Se on suuri haaste Naantalin kaltaiselle kaupungille ilman asuntomessujakin.

Julkisuudessa kokoomuksen ryhmä on saanut arvostelua osakseen aiheuttamastaan äänestyksestä valtuustossa. Ryhmän enemmistö on punninnut kaiken aikaa hanketta myönteisessä hengessä. Se ei ole epäillyt messujen ajankohtaa, ei kaupungin talouden kestävyyttä, ei liioin nähty sote-uudistusta uhkana vaan välttämättömyytenä palvelujen turvaamisen kannalta. Uudistus siirtää osan verotuloista - kuten myös kaikki sosiaali- ja terveyshuollon kustannuksetkin maakunnalle. Jos hyvin käy, sosiaali- ja terveydenhollon kiinteistöt saadaan myydyksi käyvästä arvosta ja kaupungin mahdollisuudet vastata jäljelle jäävistä palveluista mieluimmin vahvistuvat kuin heikkenevät. Ja kuten ryhmä päätöksen jälkeen ilmoitti, se on yksituumaisesti varmistamassa ja tekemässä parhaansa messujen onnistumiseksi.
 

tiistai 23. toukokuuta 2017

Keskustelu voisi olla hedelmällisempää, jos faktat olisivat kaikilla samat.


Arviointikertomuksen esittelypuheenvuoro Naantalin valtuustossa 22.5.2017

Tarkastuslautakunnan neljäs ja kuluvan valtuustokauden viimeinen arviointikertomus oli ehkä helpompi kirjoittaa ja koota kuin edelliset.
Lautakunta on edellisten vuosien tapaan kuullut viranhaltioita, tutustunut tehtäväalueisiin ja laitoksiin sekä seurannut kaupunginhallituksen ja lautakuntien päätöksiä.
Itse olen kaikella tavalla erittäin tyytyväinen lautakunnan työhön ja tuloksiin. Etenkin jäsenten ahkeruuteen, asioihin perehtyneisyyteen sekä ongelmitta saavutettuun yksimielisyyteen asioiden laajoista huolimatta.
Viran- ja toimenhaltijat ovat kertoneet ja antaneet kaiken tarvittavan tiedon hyvin auliisti. Se on ollut kaiken työn perusta. Tarkastuslautakunnan sihteerillä, Riikka Söderlundilla on ilmiömäinen taito kirjata ja luoda perusteellisia muistioita vierailukohteista.
Esitän hänelle sekä muille viran- ja toimenhaltijoille ja kaikille lautakunnan jäsenille suuret kiitokset avusta ja hyvästä yhteistyöstä. Ja aivan erityisesti kiitän lautakunnan varapuheenjohtajaa, valtuutettu  Lauri Lainetta, jonka panos arviointikertomuksen luonnostelussa ja aiheiden valinnassa on ollut hyvin merkittävä ja suuri tuki puheenjohtajalle.

Tarkastuslautakunta on jokaista arviointikertomusta laatiessaan pitänyt mielessä sen, että kaupunginvaltuusto käyttää ylintä päätösvaltaa Naantalissa. Se on isäntä talossa. Talousarviossa valtuusto antaa toimialoille rahat ja resurssit. Se on ainoa asiakirja, joka on viran- ja toimenhaltijoita sitova.
Tilinpäätös puolestaan on viran- ja toimenhaltijoiden raportti siitä, miten  valtuuston linjaukset on täytetty ja määrärahoja on käytetty.
Tarkastuslautakunnan tehtäväksi on annettu helpottaa valtuuston mahdollisuuksia arvioida miten hyvin tavoitteet on saavutettu ja onko tehtävissä onnistuttu.

Kokonaisuutena kaupungin taloutta ja valtuuston tekemiä päätöksiä on toteutettu ja noudatettu mallikkaasti. Meillä on sekä kaupungin että kaupunkikonsernin taloudellinen asema terve ja vahva. Niillä on hyvä ottaa tulevia suuriakin haasteita vastaan. Naantali kaupungin taloudellinen asema on yksi maan parhaimpia.


Jos tarkastellaan koko vaalikautta, sen aikana on käyty läpi monet kuntaliitosselvitykset,  on tehty ja uhattu valtionosuusleikkauksilla, on valmisteltu sote-uudistusta ja toteutettu kaupungin omia strategioita ja ohjelmia. Aikaa ja työpanoksia siihen on käytetty paljon.
Vuoden 2016 arviointikertomukseen on ehkä eniten vaikuttanut kaupunginjohtaja Jouni Mutasen johdolla luotu ja toimeenpantu Naantalin uusi Strategia, joka näyttäytyy nyt käsittelyssä olevassa tilinpäätöksessä ensimmäistä kertaa täydessä laajuudessaan sekä tavoitteiden asettelun, tehtyjen toimenpiteiden että niiden saavutettujen tulosten osalta.

Jokainen toimiala ja tehtäväalue on talousarviossa asettanut strategiset tavoitteet talousarviovuodelle ja jokainen toimiala ja tehtäväalue on itse kirjannut onko tavoitteet saavutettu vai ei.
Uuden strategian toteuttaminen käytännössä ei ole mikään pikku juttu. Mitä syvemmälle tehtäväalueilla mennään, sitä enemmän on lain ja asetuksen edellyttämiä rutiinitehtäviä. Lisäksi on iso joukko totuttuja toimintatapoja, joiden muuttamiseen ei ole ulkoisia paineita. Ei kuitenkaan ole yhtään tehtäväaluetta, joka voisi välttää digitalisaation vaikutuksia. Kysymys on vain ajasta ja asenteesta otetaanko tekniikan edut käyttöön ennemmin vai myöhemmin.
 Jos aikaisemmin toimintasuunnitelmaan ehkä riitti vuosiluvun vaihtaminen ja vanhan taulukon päivittäminen, uuden strategian mukaan kerran saavutettu tavoite ei voi olla sama tavoite seuraavalle vuodelle. Meille poliitikoille tärkeiden selitysten tilalle vaaditaan uudenlaisia selkeitä tunnuslukuja ja vertailutietoa muihin kuntiin tai markkinoihin nähden tai molempiin. Tilintarkastajat ovat jo tovin toivoneet tiiviimpää raportointia selkeämmillä tunnusluvuilla.  Se  ei vielä viime vuonna oleellisesti muuttunut edellisestä sivumäärän osalta.
Strategian tärkein tavoite ei ehkä kuitenkaan ole se, että toimialat pyrkisivät näyttämään valtuustolle mitkä kaikki tavoitteet ovat toteutuneet – jota sitäkin toimintakertomuksessa oli havaittavissa - vaan se, mitä ei ole saavutettu ja miten ne aiotaan saavuttaa. Esimerkiksi henkilöstökertomuksessa tai sivistystoimen toimintakertomuksessa juuri näin on menetelty.

Strategiatyön ansiosta tarkastuslautakunnan on kuitenkin ollut aiempaa helpompaa arvioida toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista sekä toiminnan tarkoituksenmukaisuutta. Arviointikertomuksessa esitetyt huomiot onkin tarkoitettu lähinnä tukemaan tulevien toimintasuunnitelmien ja talousarvioiden tavoitteiden asettelua.

Erinäisiä huomioita arviointikertomuksesta

Viime vuoden keväällä ilmenneet ongelmat tilinpäätöksen valmistumisen kanssa pystyttiin selvittämään vuoden aikana. Nyt toimintakertomus ja konserninkin tilinpäätös syntyivät kuntalain asettamissa rajoissa. Ohjelmien päivityksiä ei ehditty vielä kaikkia tehdä. Selvää kuitenkin on, että kirjanpidon ja taloushallinnon ohjelmat tulee saattaa nykyvaatimusten tasolle. Sama toteamus koskee koko kaupungin tietohallintoa. Kuten arviointikertomuksesta käy selville uuden tekniikan madollisuuksien hyödyntäminen ja tietohallinnon tavoitteet on nostettu uudelle tasolle. Matkaa kurottavana on kuitenkin paljon.

Uudessa kuntalaissa on ja oli useita määräaikoja, jotka täyttyivät vuoden 2016 aikana tai  ja tulevat voimaan 1.6.2017 tai myöhemmin. Osa määräajoista on selvästi ylitetty ja osia yritetään saattaa voimaan  täpärästi kiireellä.

 Jatkossa olisi hyvä kiinnittää erikseen huomiota siihen, että tiedossa olevat lain edellyttämät muutokset ja määräajat kirjataan jo toiminnan tavoitteeksi kyseisen vuoden toimintasuunnitelmaan. Vaikka tapahtuneilla määräaikojen ylityksillä ei ole suurta käytännön merkitystä, kaupunki kuitenkin viranomaisena valvoo kuntalaisten lainkuuliaisuutta mm. lupa-asioissa, on kunnan omakin toiminta oltava sen mukaista.
  

Vuodelle  2016 asetetut tavoitteet ja toimenpiteet sekä vastuuhenkilöt ja saavutukset on raportoitu tilinpäätöksessä siten, että kaupunkitason tavoitteiden toteutuminen ja tila ovat helposti ymmärrettävissä ja lukija itsensä arvioitavissa.
Toimintakatteella mitattuna toimielimistä kaikki muut saavuttivat taloudelliset tavoitteensa paitsi sosiaali- ja terveyslautakunta. Sosiaalitoimi ylitti reilusti budjettinsa myös vuonna 2015.   Vuoden 2016 talousarvion alkuperäinen tavoite ylittyi 1,1 miljoonalla eurolla.
Sosiaalitoimella on toistuvasti sekä vaikeuksia arvioida tulevaa palvelutarvetta ja pysyä itse asettamissaan taloudellisissa tavoitteissa. Tarkastuslautakunta suosittelee kriittistä kustannusten tarkastelua ostopalveluiden ja oman tuotannon osalta niissä tapauksissa, missä Naantali maksamat hinnat tai toteutuneet kustannukset ovat Tilastokeskuksen tai Kuntamaisema-raportin tuloksissa vertailukuntien kallein tai korkeimpia.

Ateria-, siivous- ja kiinteistönhoitopalvelulle asetettiin uusia kustannustavoitteita. Kuten henkilöstökertomuksesta käy ilmi neuvottelut olivat henkilökunnalle vaikeat ja aiheuttivat mm. sairaspoissaoloja. Tavoitteiden asettelusta seurasi kuitenkin myös hyvää. Tiimityö on parantanut ja uudet tavoitteet lisänneet työmotivaatiota.
Elinkeino-ohjelmassa todetaan, että Palvelustrategian edellyttämiä palveluiden vaihtoehtoisia tuotantotapoja on tutkittava monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti. Vaihtoehdoiksi kuitenkin jäivä vain liikkeenluovutus Turun kaupungin omistamalle Arkea Oy:lle tai tehtävien hoitaminen omana työnä ja ehkä saariston palveluita osittain ulkoistamalla. Menettely ei siten ollut Palvelustrategian tavoitteiden mukaista.
Vuodelle 2017 asetettu 400.000 euron suuruinen menojen säästötavoite on sinänsä oikean suuntainen. Tavoitteen asettamisen jälkeen kaupunki on kuitenkin menettänyt sekä asiakkaita että tuloja. Pelkkä menojen tarkastelu ei johda toivottuun tulokseen.
Kaupunki on menettänyt ateriapalvelujen tuottamisen Naantalin Aurinkosäätiölle. Siivous- ja kiinteistöhuollon palvelut on menetetty jo aikaisemmin.
Ateria- ja siivouspalvelut sekä kiinteistöjen huoltopalvelut ovat kuitenkin näyttämässä suuntaa, miten omaa palvelua voidaan haastaa. Tukipalveluille voidaan asettaa tiukempia tavoitteita.

 Kaupunki ja Neste Oy hävisivät kiistansa Nesteen julkisoikeudellisista maksuista välimiesoikeudessa. Välimiesmenettelyssä otettiin kantaa lähinnävain julkisoikeudellisiin maksuihin. Sataman yhtiöittämisen myötä ja uuden lain seurauksena kaikki Naantalin Satama Oy:n maksut muuttuivat yksityisoikeudellisiksi 1.1.2015. Naantalin Satama Oy:n tulee huolehtia saatavistaan oikeudenkäynnin ajalta. Tärkeää on myös huolehtiä siitä, että kaikkia sataman asiakkaita kohdellaan tasavertaisesti ja yleisesti hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti myös jatkossa.

Naantalin kaupungin tilinpäätös on tuloksen osalta selkeästi parempi, mitä vuoden 2016 talousarviossa varauduttiin. Se on myös oleellisesti parempi, mitä vielä vuoden 2017 talousarviota vahvistettaessa ennustettiin. Tarkastuslautakunta pitää toteutunutta valtionosuuksien ja verotulokertymän eroa ennusteeseen nähden merkittävänä. Valtionosuudet ovat jopa kasvaneet eivätkä alentuneet kuten taloussuunnitelmaan on kirjattu.
Myös veroprosentin korotuspäätöksen yhteydessä valtuustolle annettiin pessimistisempi kuva, mitä se oli todellisuudessa.

Naantalin kaupungin taloutta on hoidettu kokonaisuutena erittäin hyvin.
Myös toiminnan riskienhallinta on kehittynyt myönteisesti. Toimialojen riskien itsearvioinnissa ei löytynyt yhtään osa-aluetta, joka olisi ollut kunnossa.

Tilinpäätökseen sisältyy edellisten vuosien ylijäämä on 47 miljoonaa euroa. Ylijäämäinen vuosikate on hyvän talouden tunnusmerkki. Kun kuntatalouden tavoitteena kuitenkin on tulojen ja menojen tasapaino, ylijäämä kuvaa tietyllä tavalla myös tuloa yli todellisen tai ainakin arvioidun tarpeen.
Naantalin omaan pääomaan verrattuna edellisten vuosien ylijäämä on jo valtakunnallisestikin poikkeuksellisen suuri. On syytä pohtia, antaako se kuitenkaan enää oikeaa kuvaa kaupungin talouden tilasta.
Varsinkin kun kaupungin maksuvalmius on poikkeuksellisen heikko.

Vesilaitos
Vesilaitoksen osalta voisi kai todeta, että keskustelu asiasta voisi olla hedelmällisempi, jos  faktat olisivat kaikilla samat.
Vesilaitoksesta muodostettiin taseyksikkö vuonna 2012. Sitä perustettaessa taseesta tehtiin ylijäämäinen, joka on nyt +7,5 miljoonaa euroa (Tp2016 s.229). Se  ei siis ole alijäämäinen eikä liittymismaksulla, joka kirjataan velaksi kateta edellisten vuosien alijäämiä, kuten valtuustolle on aiemmin esitelty.
Jos vesilaitos on tuottanut alijäämää ennen, ne tappiot  sisältyvät kaupungin 47 miljoonan euron ylijäämään. Toki taseyksikköä voidaan korjata, jos sitä perustettaessa on tehty virhe tai virheitä.

Tarkastuslautakunta ei esitä eikä ole aiemminkaan edellyttänyt, että liittymismaksut tulisi kirjata toisin kuin valtuusto on päättänyt. Tarkastuslautakunta on edellyttänyt vain tunnuslukuja.

Uuden vesihuoltolain 20c§ mukaan vesihuoltolaitoksen tulee julkaista Ely-keskuksen tietoverkossa ja tilinpäätöksen yhteydessä vesihuollon hintatasoa, tehokkuutta, laatua ja kannattavuutta kuvaavat tunnusluvut 31.12.2016 mennessä. Naantalin vesihuoltolaitos ei ole toimittanut vaadittuja lukuja eikä ne siten ole olleet tilintarkastajien tai tarkastuslautakunnan käytettävissä.

Vesihuoltolaki ei sano, että vesilaistoksen talous pitää olla tasapainossa. Se sanoo, että sen pitää olla tasapainossa pitkällä aikavälillä.  Se sanoo myös, että pääomalle saa maksaa vain kohtuullista tuottoa.

Minun käsitykseni mukaan laki tarkoittaa, ettei asukkailta kerätä rahaa etukäteen investointeihin, vaan ne rahoitetaan vieraalla pääomalla. Rahat asukkailta kerätään pitkällä aikavälillä eli lähinnä putkiston käyttöiän aikana, joka voi olla 30 tai jopa 50 vuotta.

Arvoisa puheenjohtaja!

Kokonaisuutena Naantalin kaupunkikonserni on kuitenkin hyvin hoidettu ja selvästi keskimääräistä paremmassa kunnossa moiniin muihin kaupunkiin verrattuna. Konsernin velkamäärä on alentunut, kustannusrakenne keventynyt ja tunnusluvut parantuneet.
Tytäryhtiöt saavuttivat taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet. Yhtiöitä on hoidettu ammattitaitoisesti.
Myös kaupunki ja kaupunkikonserni saavuttivat kokonaisuutena taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet niin hyvin kuin olosuhteisiin nähden voidaan edellyttää.
Kaupunginjohtaja Jouni Mutasen asettanut tavoitteeksi toiminnan tehostamisen siten, että asukkailta perittävien maksujen ja verojen painotaakkaa voitaisiin keventää. Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan kaupungilla on hyvät edellytykset sekä turvata palveluiden korkea laatu ja määrä että alentaa kuntalaisiin kohdistuvaa maksutaakkaa näköpiirissä olevista suurista muutoksista huolimatta.

Tarkastuslautakuntaa yhtyy tilintarkastajien muistioissa ja tilintarkastuskertomuksen havaintoihin ja lausuntoon ja ehdottaa tili- ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille.