Rannikkoseudussa 18.1. julkaistuun mielipidekirjoitukseen "Naantalissa ei keskustella" haluan tuoda muutaman kommentin. Olkoon se alkua sille, ettei Naantalissa keskustella. Jatko on muista kuntalaisista ja valtuutetuista kiinni.
Yli 15 vuotta Rannikkoseudussa yritin itse ylläpitää ja herättää keskustelua lehden päätoimittajana. Se oli helpommin sanottu kuin tehty. Arvostan nimimerkkikirjoituksia yhtä paljon kuin omalla nimellä. Kokemuksesta tiedän, että nimimerkin takana voi olla hyviä syitä eivätkä ne syyt yleensä ole sellaisia, etteikö kirjoittaja uskaltaisi näyttää kasvojaan päättäjille tai virkamiehille.
Sananvapaus on meillä yhtäläinen kaikilla, mutta ihmisillä on myös vastuita ja velvollisuuksia. Vaikka olisi kuinka rehellinen tarkoitusperissään, se ei estä lukijoita kuvittelemasta jotain muutakin. Viestiä siis voi hämärtää esim. kenen palveluksessa olet. Merkittävänä yrittäjänä kirjoitat aina yrityksesi nimissä halusit tai et. Nimimerkkiä ei kuitenkaan saa käyttää kilpenä, jonka takaa voi lyödä tavallista kovemmin.
Tartuin kynään kuitenkin siitä syystä, että koin kirjoituksen paineen kohdistuvan ennen muuta uuteen valtuustoon, lautakuntiin ja uusiin valtuutettuihin. En halua palata ajassa menneisiin ja edellisten valtuustojen päätöksiin. Katson lähinnä eteenpäin.
Kirjoituksen alussa oli väite, ettei vaalitulos Naantalissa johtanut demokraattiseen lopputulokseen henkilövalintojen osalta. Ymmärrän, että menneeseen voidaan olla tyytymättömiä joiltakin osin, ja jotkut olisivat halunneet nähdä päättäjissä suuremman muutoksen, mitä vaalitulos toi.
Silti on syytä todeta, että lautakuntien ja hallituksen kokoonpano on saatu aikaan niillä keinoin, minkä demokratia sallii. Aika näyttää mihin tämä joukko pystyy.
Tarkastuslautakunnan tuoreena puheenjohtajana velvollisuuteni on perehtyä kaupungin tilanteeseen ja toimintapaoihin. Kuntaliiton ohjeiden mukaan tarkastuslautakunnan tehtävä on kertoa kansanomaisesti ja avoimesti havainnoistaan sekä kuntalaisille että päättäjille. Jos Naantalissa on demokratiaan kuulumattomia piirteitä, minun tulee saada tietää niistä, jotta lautakunta voi selvittää niitä lähemmin.
Kirjoittajat ovat hyvin perillä asioista, jotka ovat herättäneet tuntoja kaupungissa viime vuosina. Jaan huolen kaupungin talouden tilasta ja sen viime aikaisesta kehityksestä.
Kaupungin taloudelliset resurssit uusiin merkittäviin investointeihin on syöty pitkäksi aikaa.
Kaupungin käyttömenot ovat tänä vuonna 137 miljoonaa euroa. Siitä henkilöstömenoja on 50 miljoonaa euroa. Ostopalveluihin käytetään 50 miljoonaa euroa, mikä sekin on suureksi osaksi palkkamenoa. Naantalissa on korotettu veroprosenttia kahtena vuotena peräkkäin. Kuluvalle vuodelle tehty 0,75 prosenttiyksikön korotus tuo lisää tuloa arviolta 2,8 miljoonaa euroa.
Jos 137 miljoonan budjettimenot jatkavat kasvuaan kuten tähän asti 4 prosenttia vuodessa, tarvitaan tuloja lisää parin veroprosenttiyksikön korotuksen verran joka vuosi - sillä olettamuksella, ettei palkkojen korotus lisää verokertymää ja yhteisöverotuotot ja satamantuotot pysyvät samalla tasolla kuin vuonna 2012. Yhteisöverokertymän, satamatulojen ja kaavoitusmaksutuottojen kasvuun nyt ei voida tulevaisuutta rakentaa.
Kaupungin taloudellista ja henkistä tilaa ei saada ylös, jos kaupungissa vallitsee epäluottamuksen ilmapiiri. Salaliitot, itsekkyys ja oman edun tavoittelu ovat termejä, leimakirveitä, joita voi yleisesti viljellä. Parannusta sillä ei saada aikaan.
Uuden valtuustokauden alkumetreillä toivon, että moni voisi jättää mennyttä taakseen. Epäilyn sijaan tukea uudet lautakunnat ja valtuutetut tarvitsevat. Kannustakaa meitä ottamaan rohkeasti kantaa, korjaamaan epäkohtia ja luomaa uutta avointa luottamuksen ilmapiiriä, missä jokaisen työpanos on arvokas, ja jokainen uusi oivallus asioiden korjaamiseksi on tervetullut.
Naantalin hyvinvointi on paljolti henkistä laatua. Sitä kannattaa vaalia. Sen ylläpitäminen on meistä itsestämme kiinni.
Tervesin
Juha Haapakoski
tarkastulautakunnan puheenjohtaja
Yli 15 vuotta Rannikkoseudussa yritin itse ylläpitää ja herättää keskustelua lehden päätoimittajana. Se oli helpommin sanottu kuin tehty. Arvostan nimimerkkikirjoituksia yhtä paljon kuin omalla nimellä. Kokemuksesta tiedän, että nimimerkin takana voi olla hyviä syitä eivätkä ne syyt yleensä ole sellaisia, etteikö kirjoittaja uskaltaisi näyttää kasvojaan päättäjille tai virkamiehille.
Sananvapaus on meillä yhtäläinen kaikilla, mutta ihmisillä on myös vastuita ja velvollisuuksia. Vaikka olisi kuinka rehellinen tarkoitusperissään, se ei estä lukijoita kuvittelemasta jotain muutakin. Viestiä siis voi hämärtää esim. kenen palveluksessa olet. Merkittävänä yrittäjänä kirjoitat aina yrityksesi nimissä halusit tai et. Nimimerkkiä ei kuitenkaan saa käyttää kilpenä, jonka takaa voi lyödä tavallista kovemmin.
Tartuin kynään kuitenkin siitä syystä, että koin kirjoituksen paineen kohdistuvan ennen muuta uuteen valtuustoon, lautakuntiin ja uusiin valtuutettuihin. En halua palata ajassa menneisiin ja edellisten valtuustojen päätöksiin. Katson lähinnä eteenpäin.
Kirjoituksen alussa oli väite, ettei vaalitulos Naantalissa johtanut demokraattiseen lopputulokseen henkilövalintojen osalta. Ymmärrän, että menneeseen voidaan olla tyytymättömiä joiltakin osin, ja jotkut olisivat halunneet nähdä päättäjissä suuremman muutoksen, mitä vaalitulos toi.
Silti on syytä todeta, että lautakuntien ja hallituksen kokoonpano on saatu aikaan niillä keinoin, minkä demokratia sallii. Aika näyttää mihin tämä joukko pystyy.
Tarkastuslautakunnan tuoreena puheenjohtajana velvollisuuteni on perehtyä kaupungin tilanteeseen ja toimintapaoihin. Kuntaliiton ohjeiden mukaan tarkastuslautakunnan tehtävä on kertoa kansanomaisesti ja avoimesti havainnoistaan sekä kuntalaisille että päättäjille. Jos Naantalissa on demokratiaan kuulumattomia piirteitä, minun tulee saada tietää niistä, jotta lautakunta voi selvittää niitä lähemmin.
Kirjoittajat ovat hyvin perillä asioista, jotka ovat herättäneet tuntoja kaupungissa viime vuosina. Jaan huolen kaupungin talouden tilasta ja sen viime aikaisesta kehityksestä.
Kaupungin taloudelliset resurssit uusiin merkittäviin investointeihin on syöty pitkäksi aikaa.
Kaupungin käyttömenot ovat tänä vuonna 137 miljoonaa euroa. Siitä henkilöstömenoja on 50 miljoonaa euroa. Ostopalveluihin käytetään 50 miljoonaa euroa, mikä sekin on suureksi osaksi palkkamenoa. Naantalissa on korotettu veroprosenttia kahtena vuotena peräkkäin. Kuluvalle vuodelle tehty 0,75 prosenttiyksikön korotus tuo lisää tuloa arviolta 2,8 miljoonaa euroa.
Jos 137 miljoonan budjettimenot jatkavat kasvuaan kuten tähän asti 4 prosenttia vuodessa, tarvitaan tuloja lisää parin veroprosenttiyksikön korotuksen verran joka vuosi - sillä olettamuksella, ettei palkkojen korotus lisää verokertymää ja yhteisöverotuotot ja satamantuotot pysyvät samalla tasolla kuin vuonna 2012. Yhteisöverokertymän, satamatulojen ja kaavoitusmaksutuottojen kasvuun nyt ei voida tulevaisuutta rakentaa.
Kaupungin taloudellista ja henkistä tilaa ei saada ylös, jos kaupungissa vallitsee epäluottamuksen ilmapiiri. Salaliitot, itsekkyys ja oman edun tavoittelu ovat termejä, leimakirveitä, joita voi yleisesti viljellä. Parannusta sillä ei saada aikaan.
Uuden valtuustokauden alkumetreillä toivon, että moni voisi jättää mennyttä taakseen. Epäilyn sijaan tukea uudet lautakunnat ja valtuutetut tarvitsevat. Kannustakaa meitä ottamaan rohkeasti kantaa, korjaamaan epäkohtia ja luomaa uutta avointa luottamuksen ilmapiiriä, missä jokaisen työpanos on arvokas, ja jokainen uusi oivallus asioiden korjaamiseksi on tervetullut.
Naantalin hyvinvointi on paljolti henkistä laatua. Sitä kannattaa vaalia. Sen ylläpitäminen on meistä itsestämme kiinni.
Tervesin
Juha Haapakoski
tarkastulautakunnan puheenjohtaja
