Iloitse veroprosentin noususta

                   Naantalin kaupunginvaltuusto päätti maanantaina korottaa mökkiveroa    
                   ja nostaa kunnallisveroprosentin 19.00 prosenttiin. Kaikki ryhmät olivat 
                   harvinaisen yksimielisiä korotuksen tarpeellisuudesta. Jotkut olivat jopa  
                   ylpeitä siitä.

Itsekin olin korotuksen takana. En kuitenkaan hurrannut vasemmistoliiton tavoin sen puolesta. Tuntemus on lähinnä pettymys ja sanoin sen myös ääneen.

Minusta ammattiorganisaation – niin päättäjien kuin valmistelijoidenkin – pitää ottaa eri tavalla vastuuta asioiden hoidosta. Silloin  kun annetuilla resursseilla ei päästä tavoitteeseen,  vaan pitää mennä kuntalaisen kukkarolle, ollaan epäonnistuttu. Sen pitäisi olla iso kolaus ammattiylpeydelle.

Kiky-sopimukseen taipuneiden kaupungin työntekijöidenkin kannalta  korotus on harmillinen ja epäoikeudenmukainenkin. Heiltä otettiin jo lomarahoista enemmän kuin muilta. Uskoisin, että kaikki luulivat sopimuksen sisältävän jo kaiken.

Puolen prosenttiyksikön korotus yhdessä mökkiveron kanssa tuottaa kaupungille n. 2 miljoonaa euroa vuodessa. Se riittää viikon menoihin. Sen sijaan talousarviossa on 135 miljoonaa euroa niin virka- kuin luottamushenkilöidenkin käytettävissä. Tuota menoerää sitä pitäisi tarkastella.Talousarviotkaan eivät ole tähän mennessä toteutuneet 2 miljoonan euron tarkkuudella.

Naantalin sosiaalimenojen kasvu on käytännössä karannut käsistä. Isot investoinnit vammaisten asuntoihin ja vanhuspalveluihin ovat perusteltuja, mutta niiden mukana tulevia vuotuisia kustannuksia ei ole osattu ennustaa oikein.  Samaan aikaan muut virastot pitävät kynsin hampain kiinni omista määrärahoistaan. Kun kilpailukykysopimus, valtionosuusuudistus ja sote-peikko ovat osaltaan sekoittamassa pakkaa, tuntuu veronkorotus enemmän kuin välttämättömältä.

Kuluneen neljän vuoden aikana jäi kuitenkin paljon myös tekemättä.

Valtionosuusuudistus on ollut tiedossa koko vaalikauden ajan. Sen vaikutus loiveni saaristolisän ansiosta. Palvelustrategia ja tavoiteorganisaatiot jäivät toteuttamatta.

Naantalissa on vaalikauden aikana eläköitynyt keskimäärin 40 henkeä vuodessa. Ensi vuosi mukaan luettuna kaupungilla on ollut 10 miljoonan suuruinen palkkatulo uudelleen harkittavana ilman yt-neuvotteluja. Henkilöstömenojen kasvu on toki hetkeksi pysähtynyt, mutta kokonaisuutena tilaisuus jäi käyttämättä.

Kieltämättä veron nosto on paljon helpompaa kuin neuvotella työtehtäviä ja vastuita uusiksi. Siihen ei ole selvästikään halua eikä ehkä aina taitoakaan. Kehnot kehistyskeskusteluprosentit kielivät heikosta otteesta henkilöstöstä ja niiden taitojen huomioon ottamisesta. Onneksi positiivisia poikkeuksiakin on.

Myös valtionosuusleikkauksiin ja Nesteen satamatulojen jäädyttämiseen olisi voitu reagoida määrätietoisemmin. Vielä kuukausi sitten valtuustossa  tarkastuslautakunnalle perusteltiin, ettei välittömiä sopeutustarpeita ollut vielä kesällä 2015.

Seuraavan valtuuston on syytä varautua siihen, että käsi käy kuntalaisen kukkarolle vielä monta kertaa. Jotta siltä vältyttäisiin, pitäisi sekä luottamushenkilöiden että virkamiesjohdon otteissa ja asenteissa tapahtua iso muutos. Sellaista ei ole näköpiirissä. On vain ymmärtämystä sille, että palvelujen (työsuhteiden) säilyttäminen vaatii  joko verojen korottamista tai velan kasvua tai molempia. Ammattiorganisaation pitäisi kuitenkin nähdä nuo keinot  ei ensimmäisenä vaan vasta viimeisenä hätäkeinona.

Valitettavasti meidän uusi kaupunginjohtajakaan ei ole sellainen talousmies mitä tämä aika nyt vaatisi. Hän on hyvä sosiaalijohtaja niin kuin hänen työhistoriansakin kertoo.

Kai sitä itsenikin pitää miettiä sellaista ratkaisua mitä ammattijohtajat tekevät. Tunnustaa tappio ja jättää avaimet työhuoneen pöydälle.

Tontit kaupaksi aurinkoenergian avulla

Naantali on nimensä mukaisesti aurinkokaupunki. Uusiutuvan energian hyödyntäminen ja käytön kasvattaminen sisältyvät niin alueellisiin, valtakunnallisiin kuin  yleismaailmallisiin tavoitteisiin.

Asukasmäärän kasvattaminen on yksi Naantalin uuden strategian keskeisiä tavoitteita. Omakotitonttien kysyntä on kuitenkin vajonnut pohjalukemiin takavuosien yli 100 kappaleen luovutuksista. Lähinnä parhailla paikoilla olevat merenrantatontit kiinnostavat, mutta niiden tarjonta on rajallista ja hinta usein tavallisen omakotirakentajan ulottumattomissa.

Aurinkoenergian hyväksikäyttö kehittyy huimaa vauhtia. Paneelit, invertterit ja kaksisuuntainen energiavirta sähköverkossa on jo tätä päivää. Keskikokoisen omakotitalon aurinkoenergiajärjestelmän tehoksi riittää n 3 Kw/p. Tällä hetkellä sellaisen hankintahinta asennuksineen on n. 4.000 – 5.000 euroa. Hinnat ovat kuitenkin laskussa ja tekniikkaa kehittyy kovaa vauhtia.

Me allekirjoittaneet valtuutetut ehdotamme, että

Naantalin kaupunki yhdessä  Naantalin Energia Oy:n kanssa  ottaa aurinkoenergian asuntopolitiikan välineeksi ja tutkii mahdollisuutta sisällyttää tietyn tehoinen aurinkoenergiajärjestelmä  omakotitontin hintaan ja luovutusehtoihin. Ehdotamme myös, että aurinkoenergian mahdollisuudet otetaan nykyistä paremmin huomioon uusia asuntoalueita ja täydennysrakentamista suunniteltaessa.

Uskomme, että aurinkokaupungin kytkeminen uusiutuvaan energiaan  ja uuteen tekniikkaan  antaisi uutta potkua myös tonttien markkinointiin.

Jos kaupunki ja energiayhtiö vastaisivat jossain määrin järjestelmän ladusta, tehosta ja oikeaoppisesta asennuksesta, poistuisi  rakentajan  tuska ja huoli luotettavan järjestelmän ja sopivan mitoituksen valinnasta. Se on tällä hetkellä suurin este aurinkoenergian yleistymiselle omakotitaloissa.

Kiinnostusta  voidaan lisätä esimerkiksi saariston vapaita tontteja ja omakotialueita kohtaan energiapaketin vaihtoehtojen avulla. Mikään ei estä tarjoamasta kohtuuhintaisia paketteja myös nykyisille omakoti- ja loma-asunnon omistajille ja  soveltamasta ideaa myös yritystonttien markkinoinnissa.

Uskomme, että  tällainen vaihtoehto toisi Naantalille mainetta uusiutuvan energian suosijana.  Se kannustaisi myös energiayhtiötämme erikoistumaan myös aurinkoenergian suomiin mahdollisuuksiin.

 Hanke lisäisi myös yleistä mielenkiintoa kotikaupunkiamme Naantalia kohtaan kasvavana ja tulevaisuuteen katsovana yhteisönä.

Naantalissa 5.9.2016

Juha Haapakoski

Allekirjoittajia oli 24 valtuutettua. Valitettavasti kaikki eivät saaneet tilaisuutta allekirjoittaa. Enemmänkin olisi tullut.

Hienosäätöä Naantalissa

Naantalin luottamushenkilöorganisaatiota on tarkoitus uudistaa syksyn aikana. Kysymys on kuitenkin lähinnä vain hienosäädöstä, kun iso uudistus, tavoiteorganisaatio jäi tällä vaalikaudella toteuttamatta. Koko hallinto oli määrä muuttaa tulevia tarpeita vastaavaksi ja lautakuntien määrää ja kokoa sen mukaisesti. Muutoksen pontimena oli tiedossa olevat talouden haasteet ja toisaalta suuri (40-50 henkeä/v) eläkeiän saavuttavien viran- ja toimenhaltijoiden määrän suoma mahdollisuus.

Isoa uudistusta ei tullut. Pientä hienosäätöä on toki tehty.  Myös palvelustrategiaan kirjattua ateria-, siivous- ja kiinteistöhuollon palveluiden  vaihtoehtoista tuotantotapaa on valmisteltu.  Oman toiminnan tehostamisen rinnalle tuli tarjous Turusta Arkea Oy:ltä. Valinta osittaisen ulkoistamisen, Arkean ja oman tuotannon välillä on tulossa käsittelyyn syksyllä.

Omasta mielestäni taloudelliset tavoitteet vaihtoehdoissa ovat vaatimattomat. Naantalin ympäristöhuollon kustannukset ovat reilusti yli maan keskiarvon. Jos tavoiteltaisiin  sitä tasoa, pitäisi kustannusten alentua  1 - 2 miljoonaa euroa vuodessa.  Pöydällä olevat vaihtoehdot sisältävät n.  0,5 miljoonan euron kulusäästöt vuodessa.  Ulkoistaminen kokonaan Arkealle naulitsisi muuta maata korkeamman kustannustason useiksi vuosiksi.  Toisaalta ei ole takeita siitä, että  ympäristövirasto kykenisi edes 0,5 miljoonan vuotuisiin säästöihin. Sote-uudistuksen takia kaupungin tarjoamien palvelujen tarvetta ja siten sopimusten laajuuttakin  on  vielä vaikea arvioida.

Sote-uudistuksessa menojen rahoitusta siirretään kunnilta valtiolle. Kunnallisveroa on tarkoitus alentaa 12 prosenttiyksikköä. Samalla kuntien oikeutta nostaa veroprosenttia rajattaisiin. Naantalin veroprosentiksi jäisi siten  6,5 prosenttia. 

Toki veroprosentin  leikkaus tuntuu hallinnon kannalta rajulta. Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton. Naantalissa yksi veroprosentti ja kiinteistöveroprosentit tuottavat euroja enemmän kuin maassa keskimäärin kuntalaisten korkeamman tulotason ja kiinteistöjen korkean verotusarvon ansiosta.Toisaalta verotuloilla katetaan menoja vähemmän kuin maassa keskimäärin. Kaupungilla on siis muita tuloja (satama, Naantalin Energia, vuokratuottoja, vesilaitos ja maankäyttötuotot ym). Tulojen menetys ei siis ole niin suuri, mitä 12 prosentin veronalennuksesta voisi päätellä.

Sote-uudistus ehkä korottaa Naantalin menoja, mutta nykyisellä sosiaalitoimen menokehitysvauhdilla puntit ovat pian tasan.

Naantalilla on ollut aikaa tehostaa ja sopeutua tulevaan. Saavutukset ovat olleet oikean suuntaisia, mutta vaikutukset varsin laihoja. Tuloksia on tullut lähinnä terveystoimessa ja sivistysvirastossa. Viime vuonna ympäristöviraston nettomenot kasvoivat ja talousarvion ylitykset olivat paikoin merkittäviä, vaikka tiedossa oli Nesteen 2,6 miljoonan euron satamatulon jäädytys. Vanhushuollossa pelkät menojen ylitykset olivat enemmän, mitä 0,5 prosenttiyksikön veronkorotus tuottaisi. Varojen käyttö on paikoin siis yhä varsin suurpiirteistä.

Kaupunginhallitus on edellyttänyt hallintokunnilta uusia mittareita, joilla ne osoittavat tehokkuutensa. Näitä mittareita on osoitettu kovin vähän.  On syytä huomata, että Naantalissa, missä veroprosentti, kiinteistövero, satama ja maankäyttötulot tuottavat keskimääräistä enemmän,  useimmat taksat kuten vesimaksut, liittymismaksut ja jätevesimaksut ovat silti maan korkeimpia.   Varsinais-Suomi on niin vauras, olosuhteet edulliset ja henkilökunta taitavaa, että täällä palvelujen painotetut kustannukset saisivat olla enintään maan keskiarvossa - mieluimmin sen alle - laadusta kuitenkaan tinkimättä.

Vastuu palveluiden laadusta ja kustannuksista tulee kuitenkin aina säilyttää naantalilaisten omissa käsissä, jos suinkin on mahdollista.