Budjetti on sitova asiakirja

Ohessa puheeni Naantalin valtuustossa 10.6. tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen liittyen.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut!

Vanha tarkastuslautakunta on saanut  työnsä valmiiksi ja antanut arvionsa viime vuodesta.

Laamanni Leo Laaksosen johdolla lautakunta on luonut itselleen käytännössä kokonaan uuden toimintakulttuurin viime valtuustokauden aikana. Sille on ominaista järjestelmällinen päätöksenteon valmistelun ja toteutuksen seuranta läpi tilikauden. Perusteellisen työn tuloksena syntyy asiantuntevia havaintoja ja rakentavia parannusehdotuksia hallituksen, valtuuston ja henkilökunnan työ tueksi. Paras kiitos työstä on se, että tehtyihin ehdotuksiin suhtaudutaan vakavasti ja havaitut epäkohdat korjataan, kuten on tapahtunutkin.

Uuden lautakunnan puolesta esitän Leo Laaksoselle ja hänen johtamalleen vanhalle tarkastuslautakunnalle parhaat kiitokset hyvin hoidetusta työstä.  Viitoittamallanne tiellä on hyvä jatkaa.

Haluan kiittää myös kaupungin pitkäaikaista tilintarkastajayhteisöä Oy Audiator Ab:tä  ja erityisesti päävastuullisena  tilitarkastajana toiminutta JHTT, KHT Sari Isakssonia.  Hän on ollut paitsi tunnollinen tehtävässään myös erinomainen tuki lautakunnalle. Yhteistyö tilintarkastusyhteisön ja lautakunnan välillä on ollut poikkeuksellisen hyvää ja saumatonta.

Toivotan sekä Audiator Oy:lle  sekä  Sarille Isakssonille  Onnea ja menestystä uusissa haasteissa ja  tehtävissä.

Kun nyt uusi lautakunta osin uusin voimin ja uuden tilintarkastusyhteisön KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy:n  sekä uuden vastuullisten tilintarkastajan Karl Erik Forsbergin kanssa jatkaa tästä eteenpäin, on selvää, että joudumme aloittamaan tietyllä tavalla alusta. Sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen yhteensovittaminen ja toteuttaminen  yli 1275 työntekijän ja 130 miljoonan euron vuosibudjetin kaupungissa on haastava tehtävä.

Tarkastuslautakunnan tehtävä on valtuuston asettamien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden tarkastelu ja arviointi. Siis toteutuvatko valtuuston päätökset ja ovatko ne toteutettu tarkoituksenmukaisella tavalla.

Naantalin kolme viimeistä tilinpäätöstä on yhteensä n. 12 miljoonaa euroa miinuksella. Kuluvan vuoden ennuste näyttää viiden kuukauden jälkeen nollatuloksen sijasta pientä alijäämää. Vuodelle 2014  haasteita on jo enemmän. Nykyinen  talousraami vaatii jo useamman miljoona euron  sopeuttamistarvetta.

Vuoden 2012 alijäämän syveneminen budjetoidusta johtui keskeisesti verotuloennusteen pettämisestä, toteutumatta jääneistä käyttöomaisuuden myyntituotoista ja maankäyttösopimuskorvauksista sekä sataman tulokertymästä.

Hallintokunnat pysyivät valtuuston antamassa menokehyksessä varsin hyvin. Valitettavasti vain siihenkään ei olisi ollut varaa.

Kuluvan vuoden aikana henkilöstömenojen osalta kulukuri on pitänyt edelleen varsin hyvin. Huhtikuun lukujen perusteella palkkamenot on  pystytty pitämään edellisen vuoden tasolla. Jos vuoden lopussa ollaan yhä samassa tilanteessa, tehtäisiin melkoista historiaa. Henkilöstömenoissa ei ole 1990-luvun lamavuosien jälkeen ylletty kertaakaan nolla kasvuun saati, että menot olisivat pienentyneet edellisestä vuodesta.

Kuluvan vuoden ja ensi vuoden verotuloennuste ja epävarman suhdanteen jatkuminen laittavat hallintokunnat tiukille. Toivottavasti kaikki ymmärtävät miten välttämätöntä on sopeuttaa menoja tuloihin eikä päinvastoin. Sitä on tehtävä mieluimmin liikaa ja liian aikaisin kuin naapurin Raision tapaan liian vähän ja liian myöhään.

Naantalin taloudenpito poikkeaa edukseen myös Turkuun nähden siinä, että lakisääteisiä palveluja tuottavat sosiaali- ja terveystoimi että sivistystoimi ovat pysyneet  varsin hyvin budjetissa kun  taas toisessa naapurissa Turussa niiden menovaraus tiedetään liian pieneksi jo talousarviota vahvistettaessa.

Naantalia on tunnettu hyvästä taloudestaan. Sen tilinpäätökset ovat koko 2000 luvun alun olleet  ylijäämäisiä alhaisesta veroprosentista huolimatta.  Myös aikaisempiten vuosien ylijäämät ovat yhä merkittäviä, mutta ne eivät nyt auta kun 8 päivän maksuvalmiuskin on lainarahan varassa.

Hyvä maine ei kuitenkaan syntynyt siksi, että menotalous olisi ollut erityisen tiukkaa vaan siksi, että menojen odottamattomasta kasvusta huolimatta tulot kasvoivat vieläkin enemmän.

Taloudenpidossa on koettiin positiivisia hetkiä kun yleisen palkkatason  nousun mukana myös ansiotulovero tuotti yli odotusten. Yritysten tulosten paraneminen on tuonut yhteisöveroa ja naantalilaiset ovat maksaneet osingoistaan ja optioistaan pääomaveroa enemmän kuin on ennustettu. Tavaraliikenteen kasvun mukana myös satama tehnyt hyvää tulosta.

 Ihmisillä on ollut rahaa rakentaa unelmakoteja Naantalissa. Kalliit tontit ovat menneet kaupaksi ja uusien asuntoalueiden kaavoitus on tuonut tuloja vähintään sen mitä on arvioitu.

 Silloin Naantali toteutti hyvän taloudenpidon tunnusmerkistöä siinä, että se arvioi tulonsa alakanttiin.  Menoja ei arvioitu yläkanttiin, mutta niitä kyllä lisättiin tilikauden aikana kiitettävästi kun tuloennuste antoi siihen mahdollisuuden.

Mikä niistä ajoista on muuttunut? Kaikki on muuttunut. Naantalin talousarvio on levännyt ja lepää yhä sellaisten tulojen varassa, joita kertyy vain hyvien suhdanteiden aikana. Se aika ei ole nyt eikä ole tiedossa milloin se aika palaa.

Kaupunginvaltuuston asettama taloudellinen tavoite tälle vuodelle on yhä se yksi ja sama.  Talouden tasapainon saavuttaminen. Talousarvio on  valtuuston ja hallintokuntien välinen sitova sopimus. Se sitoo myös heitä, jotka ovat asemansa puolesta  tilivelvollisia.  Sopimus niin kauan, kuin jotain muuta on päätetty.

Näinä vaikeina ja haastavina aikoina vuoden päähän ulottuva talousarvio on liian pitkä aika taloudellisten tavoitteiden määrittelyyn.  Tarkastuslautakunta edellyttää tarkempaa talouden tarkastelua ja raportointia kuukausittain hallintokunnissa. Monissa kunnissa tehdään virallinen välitilinpäätös kesäkuun lopussa. Sitä seuraa syyskuun alussa ehdotus taloutta tasapainottavista toimista loppu vuodelle.

 Se korvaa käytännössä lisätalousarviot, joiden sisältö ei todellisuudessa ole valtuuston määräysvallassa.

Ainakaan tilikauden päättymisen jälkeen lisätalousarvioehdotuksia ei pitäisi enää valtuustolle tuoda, sillä tulot ja menot eivät ole enää arvioita ja niistä ei ole apua enää päättyneen tilikauden suunnittelussa.

Hallintokunnilla on edessään joka tapauksessa  uusi aikakausi. Niiden on pystyttävä  - ei vain hillitsemään menojen kasvua kuten tähän asti – vaan myös pienentämään ja leikkaamaan menoja – palvelun laadusta ja määrästä tinkimättä.

Uskon, että valtuuston vahva yhteinen tahto on, että Naantalin talous pidetään tasapainossa. Tässä salissa on jo tänään lausuttu keinoja, millä reunaehdoilla se tehdään. Veroprosenttia ei pidä enää korottaa tällä vaalikaudella. Se on selkeä tavoite ylitse yhden tilikauden. Toinen tavoite on, että kaupungin velkamäärä ei enää kasvateta. Alkuun on siis käytettävä muita keinoja talouden tasapainottamiseksi.

Veronkorotukset ja lisävelanotto pitää säästää keinoina tuleville vuosille.

Vanha tarkastuslautakunta esittää, että hallintokunnat varautuvat ajoissa eläköitymisestä tai muuten vapautuvien virkojen ja toimien tehtävien uudelleen jakamisesta. Paine henkilöstömenoja kohtaan kasvaa sitä mukaan kuin suhdannekuva synkistyy.  Naantalissa vapautuu arviolta 35-40 virkaa tai tointa vuodessa. Jos niistä puolet saataisiin järjestymään tehtävät uudelleen jakamalla, syntyisi siitä 0,8 – 1 miljoonan vuotuiset säästöt tai 2 prosentin palkankorotusvaran menoja kasvattamatta.

 Henkilöstömenojen hallinnassa ja hillinnässä vastuu on ammattijohtajilla. Hyväksi todetut kehityskeskustelut on syytä viedä läpi koko organisaatiossa niin tavoitteiden asettelun kuin niiden toteutumisenkin seurannan osalta.

Naantali ei ole vielä yhtä tukalassa asemassa kuin naapurinsa Raisio, jonka kesken tilikauden yrittää saada  säästöjä kasaan sillä viho viimeisellä konstilla,  henkilökuntaansa lomauttamalla.

Sitä vaihtoehtoa ei Naantalikaan voi jättää pois laskuista, jos organisaatioihin ei haluta, uskalleta tai osata puuttua.

Naantalissa oli viime vuonna 19.400 sairaspoissaolopäivää. Se tarkoitti 80 henkilötyövuoden menetystä, 2,8 miljoonan euron palkkakustannusta ja 2,5 miljoonan euron ylimääräistä sijaisten palkkakustannusta. Sairaspoissaolot on paitsi rahakysymys, mutta se on myös henkilökunnan hyvinvointikysymys. Oikein mitoitetut organisaatiot, henkilön taitojen ja toiveiden mukaiset toimenkuvat ja  työpaikan  hyvä yhteishenki vaikuttaa  jaksamiseen, motivaatioon ja sairaspoissaolojen määrään. Tutkimukset kertovat henkilökunnan viihtyvän hyvin, mutta sairaspoissaolojen  suuri määrä ei tue tutkimuksen tuloksia.

Myös viime vuoden  henkilöstökertomuksessa on mielenkiintoinen tilastomerkintä. Naantalin palveluksessa olevalla  1275 hengen työntekijämäärällä syntyi vain 1000 henkilötyövuoden suuruinen työpanos?  Henkilöstökertomus ja kaupungin toimintakertomus antavat eri luvun kaupungin vakituisen henkilökunnan määrästä (1111).

Yksi huomion arvoinen seikka on myös se, että lähes joka viides kaupungin työntekijä  eli 275 henkeä tekee kaupungille töitä määräaikaisessa työsuhteessa.

Naantali on siirtynyt tämän vaalikauden alussa sähköiseen päätösasiakirjojen hallintaan. Monet ovat vielä hämillään järjestelmästä ja kokevat tietojen löytymisen hankalaksi. Olen saanut kaupungilta  muutaman pitkän ja perusteellisen vastauksen siihen, miksi kaikki valmistelussa olevat asiakirjat liitteineen eivät ole yhtä aikaa kaikkien valtuutettujen saatavilla. Myös ei-julkisten asioiden perustelut ovat olleet yhtä pitkiä.

Naantali on sitoutunut hyvään hallintoon, mikä tarkoittaa avointa tiedottamista keskeneräisistäkin asioista. Vaikka kaikkea ei tarvitse tiedottaa, pitäisi kaikki se aineisto mihin valtuutetulla on oikeus,  olla kuitenkin valtuutetun saatavilla niin varhain kuin mahdollista. Sähköinen asiointi on tuonut tullessaan seikkoja, joihin ei ole ehkä osattu varautua. Kun rajanvetoa mietitään, suosittelen, että etsitään enemmän syitä miksi asiasta voidaan tiedottaa kuin olla tiedottamatta. Salaiseksi tai Ei julkiseksi merkityistä asioista pitää tiedottaa heti kun perusteltu syy on poistunut.

Kansalaiset mittaavat päätöksenteon uskottavuutta sillä, miten avoimesti ja miten asioista tiedotetaan. Avoin tiedottaminen viestii rohkeutta ja ammattitaitoa, tietojen salailu ja viivyttely epävarmuudesta ja päättäjien heikkoa itsetuntoa. Kumpaa me haluamme viestittää?

Arvoisa puheenjohtaja

Naantalin itsenäisyyden ylle on heitetty uhkakuvia kuntarakenneuudistuksen ja sote-uudistuksen yhteydessä. Todelliset uhkatekijät ovat kuitenkin – anteeksi vain tässä salissa ja tässä rakennuksessa, jos annamme ylivallan yleisesti julkista taloutta vaivaalle tehottomuudelle ja päättämättömyydelle. Vain tasapainossa oleva talous antaa uskottavan ja järkevän perustan puolustaa Saaristo-Naantalin itsenäisyyttä ja palvelujen järjestämisvastuun säilymistä.

Tarkastuslautakunnan arviointikertomus on kattava kuvaus kaupungin viime vuoden taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta.  Suosittelen, että siihen syvennytään huolellisesti ja esitetyt havainnot otetaan huomioon Naantalin parempaa huomista suunniteltaessa.

Kannatan Leo Laaksosen johtaman tarkastuslautakunnan viimeisen arviointikertomuksen hyväksymistä ja tili- ja vastuuvapauden myöntämistä tarkastuslautakunnan ehdottamalla tavalla.