Tarkastuslautakunta on vuosikymmenen ajan toivonut Naantalin kaupungin tilinpäätökseen enemmän tunnuslukuja, jotka kuvaisivat paremmin kaupungin eri hallintokuntien taloudellisia tavoitteita ja tuloksia.
On helppo olla tarkastuslautakunnan kanssa samaa mieltä. Valtuutetut eivät pysty
sanomaan onko esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen n. 60 miljoonan euron
kulut liikaa tai liian vähän. Tai onko muuta kaupungin hallintoa hoidettu
tehokkaasti. Kun Naantalia on verrattu muihin
kuntiin, kaupunki on menestynyt hyvin ja jopa kiitettävästi. Se ei kuitenkaan todista
etteikö asioista voitaisi hoitaa vielä paremmin. Ainakin pikkasen paremmin.
Tulevien vuosien taloudelliset haasteet ovat sen verran
suuret, että olisi hyvä, jos uudet ja uudelleen valittavat valtuutetut voisivat
päästä paremmin kiinni taloudesta.
Tähän mennessä uusia tunnuslukuja ei ole saatu sillä
perusteella, että kiistattomien tunnuslukujen löytäminen on perin hankalaa. Tosin
nykyisetkään tunnusluvut vaikuta kovin yksiselitteisiltä. On syytä epäillä, etteivät
tunnusluvut ole oikeitakaan.
Olen poiminut muutamia esimerkkejä. En pyri todistamaan,
miten tehtäväaluetta on hoidettu, vaan ainoastaan sitä, miten vähäisiä
tunnuslukuja voidaan tai pitäisikin tulkita.
1.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisen suun
terveydenhuollosta ei ole montaa tehokkuuden mittaria. Yksi tunnuslukua on se, että sillä käytettävissä
n. 30 henkilötyövuotta. Hammaslääkäreitä on ilmeisesti n. 15.
Hammashoitokäyntejä on ollut koronasta johtuen hieman vähemmän kuin edellisenä
vuonna. Tunnusluku on n. 24.000 käyntiä. Kun muita ei ole, käytetäänpä niitä,
vaikkei se aivan maaliin veisikään.
Kun työpäiviä on vuodessa 240 saadaan
päiväkohtaiseksi tunnusluvuksi 100 hoitokäyntiä per päivä. 15 lääkärille se
tekee 6-7 potilasta päivässä. Yhtä potilasta hoidetaan keskimäärin tunti ja
vartti.
Sen lisäksi hoitoa pääsyä joudutaan
odottamaan 21 vuorokautta. Odottavia 2100 vaikkei sitä mainita.
2.
Toinen esimerkki koskee sairaanhoitopiiriä. Sairaanhoitopiirin
nettomenot olivat viime vuonna n. 25
miljoonaa euroa. Se tekee 1258 euroa asukasta kohti. Tilinpäätöksessä ei kerrottu käyntien tai
hoitojaksojen määriä, mutta jos luvut ovat lähelle talousarviossa esitettyjä
lukuja, käynti TYKSissä maksaa keskimäärin 750 euroa ja yksi hoitojakso
keskimäärin 10.000 euroa per potilas. Jos nämä summat olisivat
tilinpäätöksessä, tulisi kiusaus kysyä, mitä käynti tai hoitojakso omassa
terveyskeskuksessamme maksaa. Sitä hintaa kysytään soteuudistuksen jälkeenkin
terveyskeskukselta.
3.
Kolmas esimerkki on joukkoliikenteestä.
Naantalin alueella Fölin linjoihin kertyi yhteensä 328 480 nousua, josta
kaupungin sisäisillä linjoilla 89 054 nousua vuoden aikana. Taas kaksi
tunnuslukua. Vuorokautiseksi liikenteeksi muutettuna se tarkoittaa 900 nousua
Naantalin alueella, josta 244 nousua sisäisessä liikenteessä.
12 tunnin aikajaksolla, jollin bussit
kulkevat, saadaan 75 matkustajaa tunnissa koko alueelle ja 20 nousua tunnissa Naantalin
sisäisessä liikenteessä.
Näillä tilinpäätöksen tietojen perusteella
bussia käyttää päivittäin siis max. 900 henkeä. Todellinen luku lienee lähellä
500, sillä sama henkilö tekee yleensä edestakaisen matkan päivän aikana.
Naantalin sisäisessä liikenteessä
henkilömäärä on 100-200 henkeä laskutavasta riippuen. 19.400 asukkaan kaupungissa matkustajamäärä
on kustannuksiin nähden varsin vähän.
Tosin epäilen ettei tilinpäätöksessä meille
annetut tunnusluvut pidä paikkaansa. Liikenteestä kertyneet tulot ovat 936.000 euroa eli 10,44 euroa per nousu. Fölin lipun hinta on
kuitenkin vain 5 euroa. Tarkastuslautakunnan toive tunnusluvuista tarkoittanee
myös joukkoliikennettä.
4.
On
tilinpäätöksessä hyviäkin tunnuslukuja. Edellä olevat esimerkit olivat ehkä kaikista
helpoiten poimittavia.
Yksi parhaista ja monista tunnusluvuista on hoito- ja vanhuspalveluiden tehtäväalueen
toimintakertomus. Siellä on yksityiskohtaisesti mm. vuodeosastojen
kuormitusporsentit ja yli 75-vuotiaita koskeva palvelurakenne, josta on käyty
tunnepitoista keskustelua lehdissä ja sosiaalisessa mediassa. Toimittajana
tiedän kuinka monelta hyvältä jutulta on lähtenyt pohja pois kun faktat on
tarkastettu. Nyt olisi faktaa tarjolla. Pelkään pahoin, että keskustelu on jo
aiheuttanut syvää ahdistusta meidän vanhuksissamme. Aurinkosäätiön tunnusluvut vielä
puuttuivat hoito- ja vanhuspalveluiden toimintakertomuksesta.
Toimintakertomus kokonaisuutena antaa
oikean kuvan kaupungin toiminnasta ja taloudellisesta asemasta, mutta kovin
vähän valtuustolle eväitä tarttua menorakenteisiin. Käytössä olevat tunnusluvut
ovat viranhaltijoiden itse valitsemia tunnuslukuja ja ne tukevat sitä
mielikuvaa, mikä meille halutaankin antaa. Ei niitä, joita pitkän aikavälin päätöksenteon
perustaksi tarvittaisiin. Jokaisella palvelulla on hinta, vaikka asiakas ei
sitä maksaisikaan. Sekä asiakkaan että kuntalaisen on syytä tietää, mikä on
palvelun oikea hinta. Siitä on hyvä jokaisen arvioida on hinta kohtuullinen.
Minusta olisi syytä vihdoin toteuttaa
tarkastuslautakunnan esittämä toive paremmista toiminnan tehokkuutta kuvaavista
mittareista ja koota luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista työryhmä, jotka
yhdessä pohtii, mitä tunnuslukuja tarvittaan, miten todentaa ja palkita
tehokkaat ryhmät ja yksiköt tai miten puuttua vähemmän tehokkaisiin
toimintatapoihin. Kaikki tietysti rakentavassa hengessä.
Silläkin uhalla, että yksiselitteisten
mittareiden löytäminen saattaa olla haastavaa.
