Palvelulla on hintansa, vakkei itse tarvitsisi siitä maksaa

Tarkastuslautakunta on vuosikymmenen ajan toivonut Naantalin kaupungin tilinpäätökseen enemmän tunnuslukuja, jotka kuvaisivat paremmin kaupungin eri hallintokuntien taloudellisia tavoitteita ja tuloksia.

 On helppo olla  tarkastuslautakunnan kanssa samaa mieltä. Valtuutetut eivät pysty sanomaan onko esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen n. 60 miljoonan euron kulut liikaa tai liian vähän. Tai onko muuta kaupungin hallintoa hoidettu tehokkaasti. Kun Naantalia on verrattu muihin kuntiin,  kaupunki on  menestynyt hyvin ja  jopa kiitettävästi. Se ei kuitenkaan todista etteikö asioista voitaisi hoitaa vielä paremmin. Ainakin pikkasen paremmin.

Tulevien vuosien taloudelliset haasteet ovat sen verran suuret, että olisi hyvä, jos uudet ja uudelleen valittavat valtuutetut voisivat päästä paremmin kiinni taloudesta.

Tähän mennessä uusia tunnuslukuja ei ole saatu sillä perusteella, että kiistattomien tunnuslukujen löytäminen on perin hankalaa. Tosin nykyisetkään tunnusluvut vaikuta kovin yksiselitteisiltä. On syytä epäillä, etteivät tunnusluvut ole oikeitakaan.

Olen poiminut muutamia esimerkkejä. En pyri todistamaan, miten tehtäväaluetta on hoidettu, vaan ainoastaan sitä, miten vähäisiä tunnuslukuja voidaan tai pitäisikin tulkita.

 

1.       Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisen suun terveydenhuollosta ei ole montaa tehokkuuden mittaria.  Yksi tunnuslukua on se, että sillä käytettävissä n. 30 henkilötyövuotta. Hammaslääkäreitä on ilmeisesti n. 15. Hammashoitokäyntejä on ollut koronasta johtuen hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tunnusluku on n. 24.000 käyntiä. Kun muita ei ole, käytetäänpä niitä, vaikkei se aivan maaliin veisikään.

Kun työpäiviä on vuodessa 240 saadaan päiväkohtaiseksi tunnusluvuksi 100 hoitokäyntiä per päivä. 15 lääkärille se tekee 6-7 potilasta päivässä. Yhtä potilasta hoidetaan keskimäärin tunti ja vartti.

Sen lisäksi hoitoa pääsyä joudutaan odottamaan 21 vuorokautta. Odottavia 2100 vaikkei sitä mainita.

 

2.       Toinen esimerkki koskee sairaanhoitopiiriä. Sairaanhoitopiirin nettomenot olivat viime vuonna  n. 25 miljoonaa euroa. Se tekee 1258 euroa asukasta kohti.  Tilinpäätöksessä ei kerrottu käyntien tai hoitojaksojen määriä, mutta jos luvut ovat lähelle talousarviossa esitettyjä lukuja, käynti TYKSissä maksaa keskimäärin 750 euroa ja yksi hoitojakso keskimäärin 10.000 euroa per potilas. Jos nämä summat olisivat tilinpäätöksessä, tulisi kiusaus kysyä, mitä käynti tai hoitojakso omassa terveyskeskuksessamme maksaa. Sitä hintaa kysytään soteuudistuksen jälkeenkin terveyskeskukselta.

 

3.       Kolmas esimerkki on joukkoliikenteestä. Naantalin alueella Fölin linjoihin kertyi yhteensä 328 480 nousua, josta kaupungin sisäisillä linjoilla 89 054 nousua vuoden aikana. Taas kaksi tunnuslukua. Vuorokautiseksi liikenteeksi muutettuna se tarkoittaa 900 nousua Naantalin alueella, josta 244 nousua sisäisessä liikenteessä.

12 tunnin aikajaksolla, jollin bussit kulkevat, saadaan 75 matkustajaa tunnissa koko alueelle ja 20 nousua tunnissa Naantalin sisäisessä liikenteessä.

Näillä tilinpäätöksen tietojen perusteella bussia käyttää päivittäin siis max. 900 henkeä. Todellinen luku lienee lähellä 500, sillä sama henkilö tekee yleensä edestakaisen matkan päivän aikana.

Naantalin sisäisessä liikenteessä henkilömäärä on 100-200 henkeä laskutavasta riippuen.  19.400 asukkaan kaupungissa matkustajamäärä on kustannuksiin nähden varsin vähän.

Tosin epäilen ettei tilinpäätöksessä meille annetut tunnusluvut pidä paikkaansa. Liikenteestä kertyneet  tulot ovat  936.000 euroa eli 10,44  euroa per nousu. Fölin lipun hinta on kuitenkin vain 5 euroa. Tarkastuslautakunnan toive tunnusluvuista tarkoittanee myös joukkoliikennettä.

 

 

4.        On tilinpäätöksessä hyviäkin tunnuslukuja. Edellä olevat esimerkit olivat ehkä kaikista helpoiten poimittavia.

Yksi parhaista ja monista tunnusluvuista  on hoito- ja vanhuspalveluiden tehtäväalueen toimintakertomus. Siellä on yksityiskohtaisesti mm. vuodeosastojen kuormitusporsentit ja yli 75-vuotiaita koskeva palvelurakenne, josta on käyty tunnepitoista keskustelua lehdissä ja sosiaalisessa mediassa. Toimittajana tiedän kuinka monelta hyvältä jutulta on lähtenyt pohja pois kun faktat on tarkastettu. Nyt olisi faktaa tarjolla. Pelkään pahoin, että keskustelu on jo aiheuttanut syvää ahdistusta meidän vanhuksissamme. Aurinkosäätiön tunnusluvut vielä puuttuivat hoito- ja vanhuspalveluiden toimintakertomuksesta.

 

Toimintakertomus kokonaisuutena antaa oikean kuvan kaupungin toiminnasta ja taloudellisesta asemasta, mutta kovin vähän valtuustolle eväitä tarttua menorakenteisiin. Käytössä olevat tunnusluvut ovat viranhaltijoiden itse valitsemia tunnuslukuja ja ne tukevat sitä mielikuvaa, mikä meille halutaankin antaa.  Ei niitä, joita pitkän aikavälin päätöksenteon perustaksi tarvittaisiin. Jokaisella palvelulla on hinta, vaikka asiakas ei sitä maksaisikaan. Sekä asiakkaan että kuntalaisen on syytä tietää, mikä on palvelun oikea hinta. Siitä on hyvä jokaisen arvioida on hinta kohtuullinen.

Minusta olisi syytä vihdoin toteuttaa tarkastuslautakunnan esittämä toive paremmista toiminnan tehokkuutta kuvaavista mittareista ja koota luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista työryhmä, jotka yhdessä pohtii, mitä tunnuslukuja tarvittaan,  miten todentaa   ja palkita tehokkaat ryhmät ja yksiköt tai miten puuttua vähemmän tehokkaisiin toimintatapoihin. Kaikki tietysti rakentavassa hengessä.

 Silläkin uhalla, että yksiselitteisten mittareiden löytäminen saattaa olla haastavaa.

 

 

Naantalin taloudessa on ammottava aukko

Kuntavaalien alla Naantalissakin keskustelu käy kuumana ja sen sävy on muuttunut aiempaa kielteisemmäksi. Omaa puoluetta tai omaa tekemistä on yksinkertaista korostaa vierittämällä syitä toisten harteille. Naantalissa on kuitenkin tehty paljon oikein ja siitä ansiot kuuluvat aivan kaikille.

Se hyvä on Naantalin hyvin hoidettu talous. Hyvin siinä mielessä, että rahaa on ollut riittävästi vahvastikin kasvaneiden menojen kattamiseen. Ja nuo menot kasvavat myös tulevalla valtuustokaudella ellei kasvua pystytä hillitsemään.

Tuoreen taloussuunnitelman mukaan toimintamenot kasvavat vuoden 2019 tilinpäätöksestä 16,6 miljoonaa euroa vuoteen 2024 mennessä. Henkilöstömenot kasvavat 8,2 miljoonaa ja ostopalvelut 7,7 miljoonaa euroa.

Vuodesta 2019 verotulojen tason on noustava tavalla tai toisella 11,5 miljoonaa euroa. Luku ei ota huomioon Nesteen jalostamon alasajon eikä korona-ajan vaikutusta. Naantalin nykyinen veroprosentti 19 tuottaa n. 80 me eli yksi veroprosentti antaa vain 4,2 miljoonaa euroa.

Kiinteistöveroprosentti on jo korkeampi kuin naapurikunnissa. Myös vedestä peritään enemmän kuin maassa keskimäärin ja osa tuotosta käytetään muuhun kuin vesihuoltoon, vaikka sellainen ei saisi olla mahdollista.

Kuntavaaliehdokkaan on siis syytä varautua astumaan koko kuntakonsernista vastuuta kantavaan ylimpään päättävään elimeen, jonka alaisuudessa on 1200 työntekijää ja 150 miljoonan euron menotalous. Ei riitä, että sanotaan, mitä kaikkia palveluita Naantalissa pitää olla. Pitää olla myös valmiutta vastata miten ne hoidetaan.

Ei ole viisasta vaalien alla sanoa, että Naantalin kaupungin henkilöstömenojen kasvua ja ostopalveluiden käyttöä on rajattava kovalla kädellä ensi vaalikaudella, mutta siihen jokaisen valituksi tulevan on varauduttava.

Jo valtuuston hyväksymään taloussuunnitelmaan sisään ajettu kolmen-neljän prosenttiyksikön veroporosentin nosto ei yksinkertaisesti ole mahdollista.

Juha Haapakoski Kokoomus, Naantali

Myötähäpeän tunnetta Naantalin valtuustossa

Me naantalilaiset pidämme tärkeimpinä asioina hyvää asuinympäristöä, hyviä palveluita sekä          luonnon läheisyyttä. Kuntaliiton kuntalaiskyselyn perusteella uskomme myös Naantalin vetovoimaan.

Mitä parempana kuntalainen pitää kunnan talouden hoitoa, sitä paremmin hän arvioi oman kuntansa pärjäävän kuvitteellisessa kilpailussa. Kyselyn tuloksia esiteltiin maanantaina valtuuston kokouksen edellä. 

 Naantalin kaupungin taloudellinen asema on yksi maan parhaita, ellei peräti paras.    Veroprosentti on alle maan keskiarvon. Velkamäärä on kohtuullinen. Väki kyllä ikääntyy, mutta onneksi myös asukasmäärän kasvu on lähtenyt nousuun.

Valtakunnan kärkisija tulee hetkellä, jolloin edessä on paljon tuota asemaa vaarantavia haasteita. Jos me valtuutetut, viranhaltijat ja kaikki kaupungin työntekijät voimme ottaa kunnian saavutuksesta, voidaan kysyä, miten me yhdessä ja erikseen selätämme edessä olevat haasteet kuten Nesteen tuotannon alasajon aiheuttaman työn ja tulon menetyksen, sote-uudistuksen verotulomenetyksen tai koronan matkailulle ja yrityksille yleensä tuomat haasteet.

Naantali on siitä hyvässä asemassa, että kohtuullisesta veroprosentista huolimatta, prosentti  tuottaa tuloja enemmän kuin maassa keskimäärin. Kiinteistöveroprosentti on maan keskiarvossa, mutta sen tulo on keskimääräistä suurempi. Siitä voidaan päätellä, että  asukkaat ovat hyvätuloisia ja asuvat keskimääräistä arvokkaammissa asunnoissa. Huonoa on se, että kummankin korottaminen heikentäisi kaupungin vetovoimaa asuinpaikkakuntana,  kun juuri nyt uusia asukkaita ja lapsiperheitä tarvitaan enemmän kuin aikoihin.

Jos kulupuolta tarkastellaan, voidaan pitää saavutuksena sitä, että 1100 henkilön organisaation menojen kasvu on pysytty pitämään kohtuullisena viime vuosina. Kuinka tehokas näin suuri organisaatio sitten on, siihen ei ole olemassa yksiselitteisiä mittareita.  Kaupunki ei ole ollut liioin innokas ottamaan uusia kannustavia (tulos)palkkausjärjestelmiä   käyttöön eikä kuulemani mukaan myöskään soveltamaan työsopimuslain tarkoittamia  ohjaavia (kirjallinen huomautus tai varoitus) toimia. Henkilöstöresurssien määrätietoinen kohdistaminen ja ohjaus ovat paras keino hillitä menojen kasvua niin, että myös työilmapiiri säilyy hyvänä.

Työilmapiirin säilyttäminen on osin myös luottamushenkilöiden vastuulla. On pakko myöntää, että kuluneen vaalikauden aikana olen tuntenut valtuustossa myötähäpeää eräistä puheenvuoroista. Itse miellän valtuutetun esimieheksi, jonka kuuluisi antaa ohjaava palaute (johtajillekin) kahden kesken ja tunnustus julkisesti.

Politiikassa on sallittua kärjekäs kielen käyttö. Jos kuitenkin julkisesti lausuu toisesta (totuuksiakin) loukkaamistarkoituksessa, kysymys yleensä on kunnianloukkauksesta.

Toivon, etteivät niin salissa kuin sen ulkopuolella käydyt asiattomat keskustelut ole olleet edes pienenä syynä hyviä tuloksia saavuttaneen ja korkealle arvostamani kaupunginjohtaja   Jouni Mutasen irtisanoutumiseen tehtävistään. Tuore kuntatutkimus on hyvä tunnustus myös hänen työlleen naantalilaisten hyväksi.

                                                 Juha Haapakoski

                                                 Valtuutettu (kok.)

                         

                         

                         

Sähkölaskusta on syytä huolestua

5.1.2021 

Tuoreen selvityksen mukaan ihmisten mitta alkaa olla täysi energian hinnankorotuksille. Huoli korotuksista on suurempi kuin Koronan mukanaan tuomat rajoitukset tai ilmastonmuutos. Myös kuluttajan halu maksaa korkeampaa hintaa ympäristöä säästävästä energiasta on laimentunut. Sähkölasku on siis jo nyt liian suuri, vaikka takana on monta leutoa talvea ja energiankulutus on ollut tavanomaista pienempää. Millaiselta lasku tuntuukaan, jos edessä on normaali tai sitä kylmempi talvi. Kuluttajan huoli on aiheellinen.

 

Tilanteesta syyttävä sormi osoittaa energiayhtiöitä. Toki yhtiöiden linjat poikkeavat toisistaan, mutta siirtohintojen korotusten takana on viranomainen.  Energiavirasto on asettanut määräajan sähkön toimitusvarmuutta parantaville investoinneille -  riippumatta yhtiön koosta tai sen taloudellisesta asemasta. Yhtiöiden on sen lisäksi selvittävä muista verkostoinvestoinneista, kuten Naantalin Energian asuntomessualueen ja Luonnonmaan perhetalon kaavasta koituvista velvoitteista.

 

Vastapainoksi vaatimuksilleen Energiavirasto on asettanut maksimin tuotolle, mitä yhtiöt saavat kerätä yli viraston laskemien kustannusten. Osa on ylittänyt ja osa on alittanut (mm. Naantalin Energia) tämän sallitun tuoton rajan ensimmäisen nelivuotisjakson aikana. Juuri tuo sallitun tuoton suuruus matalan koron aikana on herättänyt arvostelua.

 

Kuluneesta viidestä vuodesta kolme on ollut tavallista lämpimämpiä, jolloin myös sähkön kulutus – ja siirron tulovirta on ollut ennakoitua pienempää. Moni yhtiö on nostanut siirtohintaa useita kertoja, Naantalin Energia kuitenkin vain kerran viimeisen neljän vuoden aikana. Paineet hinnannostoon on varsinkin alueilla, missä kuluttajien määrä vähenee ja siirtolinjoja on paljon ilmajohtona. Kova talvi tuntuisi kuluttajan kukkarossa, mutta auttaisi pieniä yhtiöitä. Suuria tai useita korotuksia tehneet yhtiöt voisivat joutua myös palauttamaan siirtomaksua kuluttajalla maksimituoton ylittymisen takia - kuten on jo tapahtunutkin.

 

Vastuu järjestelmän toimivuudesta ja oikeudenmukaisuudesta on kuitenkin pitkälle juuri Energiavirastolla. Virastolla on keinoja hillitä yhtiöiden hinnankorotuspaineita esimerkiksi jatkamalla investointien määräaikaa, mikä sallisi myös maksimituoton alentamisen – ainakin periaatteessa. Kaikki yhtiöt eivät pysty toteuttamaan kaikkia investointeja kahdeksan vuoden määräajassa, joten tavoitteessa joudutaan joustamaan ainakin niiden yhtiöiden osalta. Liki puolet toimintavarmuutta lisäävistä investoinneista on kuitenkin jo toteutunut eli toimintavarmuus on jo parantunut.

 

Jos eduskunta on huolestunut kuluttajan suuresta sähkölaskusta, se voisi alentaa kuluttajan laskussa olevaa suurta sähköveron määrää kuten teollisuudelle tehtiin.

 

Hyvää alkanutta vuotta 2021!

 

Juha Haapakoski

Naantalin Energian hallituksen puheenjohtaja

 

Peuran metsästys – työ vai harrastus

Peuran jahtikausi on pari viikkoa vaille valmis. Varsinais-Suomessa tavoitellaan ennätyssuurta, yli 20.000 peuran saalismäärää. Vertailun vuoksi hirvisaalis on n. 2000 hirveä. Neljän vuoden kuluessa Varsinais-Suomessa on kaadettu n. 60.000 peuraa, mikä on pääluvultaan sama kuin koko hirvisaalis valtakunnassa vuodessa.

Metsästys on parhaimmillaan harrastus, johon jokainen osallistuu käytettävissä olevan ajan, säätilan ja seuran hankkimien lupien sallimissa rajoissa.  Seurojen tilanne vaihtelee, mutta olettaisin, että maakunnassa joka seurassa ja seurueessa peuralupia on henkeä kohti enemmän, mitä normaali kotitalous pystyy lihaa kuluttamaan vuoden aikana.

Kun harrastuksesta on tullut laji, joka velvoittaa enemmän ja tuottaa saalista enemmän kuin on tarve, lähestytään rajaan, jossa metsästyksestä tulee paljon aikaa ja vaivaa vaativaa raskasta työtä.

Sosiaalisessa mediassa käydään voimakkain äänenpainoin keskustelua peurakannasta ja syistä sen rajuun kasvuun. En ryhdy väittelemään enkä puolustamaan eri näkemyksiä, mutta se on tosi, että peurakanta on päässyt liian suureksi ja pelkästään sen kasvun pysäyttäminen edellyttää tätä ja ehkä vielä suurempaakin työmäärää, josta kirjoitan.

Kannan kasvu on saatava pysäytettyä ja kantaa leikattua. Liikennevahingot ja vielä suuremmat vahingot maatalouden harjoittajille sitä suorastaan vaativat. Metsästäjä ei voi eikä haluakaan vedota vain harrastukseensa, vaan on valmis talkoisiin niin monena syksynä ja talvena kuin kannan hoito edellyttää.

En mielelläni puhu omasta saaliista, mutta kun aloitin peurajahtia nykyisessä seurassa reilu kymmenen vuotta sitten, saalis oli 2-4 peuraa kaudessa. Kuluvalla kaudella saaliiksi olen saanut 20 peuraa. Kun sosiaalisessa mediassa kysyin yli 5000 metsästäjältä paljonko he käyttävät aikaa keskimäärin yhden peuran metsästämiseen niin, että saalis on myös nyljetty, paloiteltu ja pakastettu. Yleinen vastaus oli kahdeksan tuntia ennen laukausta ja 8-10 tuntia työtä laukauksen jälkeen. Toiset ovat käyneet lukuisia iltoja odottamassa saalista ilman tulosta. Toiset ovat onnistuneet tunnin parin odotuksella.

Itse olen saanut saaliini päiväjahdeissa porukan kanssa ja iltakytikseltä. Saaliit eivät toki ole tulleet kaikki itselleni, vaan peuran on ottanut jäsenistä se, jolla on ollut lupia käyttämättä. Toki itselle on tullut riistaa niin, että lapset, lastenlapset ja ystävätkin ovat päässee siitä osalliseksi.

Iltoihin on mahtunut myös tyhjiä reissuja, ammutun eläimen etsimistä pimeässä ilman lumijälkiä ja raskaan saaliin vetämistä pitkiä matkoja yksin pois metsästä. 70 kiloisen eläimen punnertaminen auton peräkonttiin vaatii paitsi raakaa voimaa myös kekseliäisyyttä.

Viime talvet ovat olleet joko lumettomia, jollin eläintä ei pimeässä näe tai sitten niin kylmiä, ettei paikallaan kopissa kauan tarkene istua. Pakkasella äänet kantavat kauas. Kopissa niitä syntyy väkisin, jos hiemankin liikahdat. Tuolin, lattian tai ikkunapenkin napsahdus, vaatteiden kahina tai yskähdys tarkoittaa, ettei peura uskalla lähestyä tuntiin kahteen.

Paljon puhutaan peuran ruokinnasta ja sen vaikutusta ylisuureen kantaan. Toki kaikella on vaikutusta, mutta niin kuin taimikoita suosivalla metsänhoidolla on osansa hirvikannan runsastumisessa niin myös peitekasvien viljelyllä ja syysviljojen kylvön yleistymisellä on iso merkitys peurojen ja kauriiden selviytymisessä. Metsästäjät tietävät sen jo siitä, ettei porkkanakasoilla ja viljakaukoloilla ole vetovoimaa niin kauan kuin pellot ovat vihreitä. Ja sitä ne ovat melkein läpi talven.

Oma seurani Yläneellä on tammikuun loppuun mennessä käyttänyt yli 270 lupaa. Kun yhdellä luvalla saa ampua kaksi vasaa tai yhden aikuisen, peuroja on kaatunut liki 400. Kun koiralla metsästys on päättynyt, jää miesajon ja iltakytikselle vielä käytettäväksi lisälupien kanssa yli 50 kappaletta.

Kukaan ei lähde enää tässä vaiheessa jahtiin siksi, ettei saalista olisi jo tullut kyllin omiksi tarpeiksi. Nyt metsästetään velvollisuudesta, jotta kanta saadaan kuriin ja laskuun. Viljelijöitä nykyinen tilanne käy sääliksi. Kukaan ei tarkkaan tiedä, kuinka paljon tiloilla uhrataan varoja ja työtunteja eläinten haittojen estämiseen.

Vaikka yksi peura vain juoksee maata peittävän valkoisen harson yli, syntyy siihen reikiä, joista kasvi työntää vartensa läpi valoa kohti. Kun sitten leveitä harsoja yritetään kerätä pois, kasvusto pitää kiinni ja repii harson lähes käyttökelvottomaksi. Olen nähnyt myös, miten vattumaan ympärille pystytetty sähköpaimenella varustettu kallis aita on ollut peuralle vain hidaste. Aidan vierestä ilman vauhtia se ponnistaa kevyesti aidan toiselle puolelle. Pois se tulee vatsa täynnä samalla tavalla.

Kyllä se vain on niin, ettei metsästäjä voi ajatella vain itseään. Jahtiin on mentävä velvollisuudesta jahtikavereita ja metsästysmaita vuokranneita kohtaan liikenteen ongelmia unohtamatta.