Sidonnaisuudet julkisiksi

 Uuden kuntalain mukaan kunnan luottamushenkilön ja

viranhaltijan on tehtävä sidonnaisuusilmoitus johtotehtävistään sekä

luottamustoimistaan elinkeinotoimintaa harjoittavissa yrityksissä ja

muissa yhteisöissä, merkittävästä varallisuudestaan sekä muistakin

sidonnaisuuksista, joilla voi olla merkitystä luottamus- ja

virkatehtävien hoitamisessa.

Velvollisuus ilmoittaa sidonnaisuuksista koskee kunnanhallituksen ja

maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja tehtäviä

hoitavan toimielimen jäseniä, valtuuston ja lautakunnan puheenjohtajaa

ja varapuheenjohtajia, kunnanjohtajaa, pormestaria ja

apulaispormestaria sekä kunnanhallituksen ja lautakunnan esittelijää.

Ilmoitus on tehtävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun henkilö on

tehtäväänsä valittu. Henkilön on myös ilmoitettava viivytyksettä

sidonnaisuuksissa tapahtuneet muutokset.

Sidonnaisuusilmoitus tehdään kunkin kunnan tarkastuslautakunnalle, joka valvoo ilmoitusvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuuston tiedoksi. Tarkastuslautakunta voi tarvittaessa kehottaa

ilmoitusvelvollista tekemään uuden ilmoituksen tai täydentämään jo

tehtyä ilmoitusta.

Kunnan on pidettävä sidonnaisuuksista rekisteriä yleisessä

tietoverkossa, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta

johdu. Ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvan luottamustoimen tai

tehtävän päättyessä henkilöä koskevat tiedot on poistettava

rekisteristä ja tietoverkosta.

Säännöstä sovelletaan ensi valtuustokauden  alusta eli 1.6.2017 alkaen.

Laki on tullut voimaan vuonna 2015. Mikään ei estä luottamushenkilöitä ja kuntavaaliehdokkaita julkistamasta sidonnaisuuksiaan jo nyt vapaaehtoiselta pohjalta omilla tai puolueen verkosivuilla ja vaali-ilmoituksissaan.

Kaarinan kaupunki on toiminut etuajassa. Sen kotisivuilta löytyy linkki sidonnaisuusrekisteriin, josta löytyvät useimpien luottamushenkilöiden sidonnaisuudet vaikka he kaikki eivät ole ilmoitusvelvollisuuden piirissä ja laki velvoittaa julkistamaan tiedot vasta kuntavaalin jälkeen.

Rekisterin perustaminen on vielä monissa kunnissa kesken. Myös tulkinnalle “merkittävästä omaisuudesta ja muista sidonnaisuuksista” etsitään yhteistä linjaa.

Sidonnaisuuksien ilmoitusvelvollisuuden tarkoituksena on lisätä avoimuutta ja vahvistaa kuntalaisten luottamusta päätöksentekoa kohtaan etenkin kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyvässä päätöksenteossa.

Kunnat mukaan yhteysalusten kustannuksiin

Saariston yhteysalusliikenne on tulossa maksulliseksi huhtikuun alusta.
Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan valtion kustantama yhteysalusliikenne vähenee julkisen talouden tiukentuessa. Liikennekaari-kärkihankkeessa väylille halutaan uusia yksityisiä palveluntarjoajia, joita ministeriön mukaan ei synny saaristoliikenteeseen, jos yhteysalusliikenne on ilmaista.
Yhteysalusliikenteessä kaikilta matkustajilta peritään jatkossa kohtuullinen maksu, jonka suuruus määritellään ministeriön valmistelemissa asetuksissa. Maksut ovat tulossa voimaan huhtikuun alussa ja kokeilu jatkuu vuoden 2018 loppuun.
Varsinais-Suomessa kaikki tahot maakuntahallituksesta elinkeinojen harjoittajiin ovat tyrmänneet uudistuksen jyrkin sanakääntein. Jo kokeilu ja pelkkä keskustelu maksulliseksi muuttuvasta liikenteestä on aiheuttanut taloudellisia tappioita saariston yrityksille.
Vastustuksesta huolimatta on suuri pelko, että maksullisuus toteutuu jossakin määrin, vaikka taksat maltillistuisivat. Pelkkä vastustaminen ei siis yksin riitä. On mietittävä vaihtoehtoisia keinoja korvata saariston asukkaille ja yrityksille koituva vahinko.
Suuret kaupungit kuten Turku, Tampere ja pääkaupunkiseutu ovat käynnistäneet tai käynnistämässä mittavia liikenneratkaisuja, joita kunnat itse rahoittavat kokonaan tai suureksi osaksi. Metro, raitiotiet, tunnin juna ja Tampereen alikulkutunneli esimerkiksi. Näissä puhutaan miljardeista euroista.
Meille tuttu ja hyvin toimiva Föli maksaa Turun kaupungille 17 miljoonaa euroa vuodessa. Jokaista matkaa tuetaan 2-3 eurolla suuntaansa. Naantali ja muut Fölin pienet kunnat maksavat 5-6 miljoonaa euroa vuodessa  matkalipputulojen päälle. Saariston yhteysalusliikenteen vuotuiset kustannukset ovat 17,5 miljoonaa euroa ja uusilla maksuilla tavoitellaan 4 miljoonan euron tuottoa.
Saaristosta kulkevien ja omaa autoa käyttävien mutta julkisten taksojen mukaan työmatkakorvavausta saavien korvaus aleni kun bussilipun hinta laski puoleen Fölissä aloittessa. Bussia käyttävien osuus työmatkaliikenteessä on kuitenkin yhä häviävän pieni osa. Kaikki työmatkalaiset ja kunnallisveroa maksavat osallistuvat Fölillä matkustavien matkojen kattamiseen. Föli ei siis ole taloudellinen  vaan poliittinen ratkaisu - mitä sitäkään ei pidä vähätellä.
Saaristossa lautat ja yhteysalukset ovat sopeutuneet kysynnän mukaisiin aikatauluihn ja asukkaat taipuneet niihin.  Kaupungeissa sen sijaan vuoroja ja kalustoa lisätään ja ilmaislippuja jataan siinä toivoassa, että matkustajien määrä kasvaa - taloudellisesti vaikeista ajoista huolimatta.
Fölille ja saariston yhteysalusliikenteelle voidaan asettaa yksi yhteinen vaatimus. Molempien aikataulut ja yhteydet tulee ylläpitää toiminnallisesti että taloudellisesti järkevästi. Saariston liikenneyhteyksien rahoituksessa kuntien mukana olo on poliityinen päätös ja  Fölin tavoin se on mahdollista ja toivottavaa, jos ministeriön päätä ei saada käännetyksi.