Keskustelu voisi olla hedelmällisempää, jos faktat olisivat kaikilla samat.

Arviointikertomuksen esittelypuheenvuoro Naantalin valtuustossa 22.5.2017

Tarkastuslautakunnan neljäs ja kuluvan valtuustokauden viimeinen arviointikertomus oli ehkä helpompi kirjoittaa ja koota kuin edelliset.

Lautakunta on edellisten vuosien tapaan kuullut viranhaltioita, tutustunut tehtäväalueisiin ja laitoksiin sekä seurannut kaupunginhallituksen ja lautakuntien päätöksiä.

Itse olen kaikella tavalla erittäin tyytyväinen lautakunnan työhön ja tuloksiin. Etenkin jäsenten ahkeruuteen, asioihin perehtyneisyyteen sekä ongelmitta saavutettuun yksimielisyyteen asioiden laajoista huolimatta.

Viran- ja toimenhaltijat ovat kertoneet ja antaneet kaiken tarvittavan tiedon hyvin auliisti. Se on ollut kaiken työn perusta. Tarkastuslautakunnan sihteerillä, Riikka Söderlundilla on ilmiömäinen taito kirjata ja luoda perusteellisia muistioita vierailukohteista.

Esitän hänelle sekä muille viran- ja toimenhaltijoille ja kaikille lautakunnan jäsenille suuret kiitokset avusta ja hyvästä yhteistyöstä. Ja aivan erityisesti kiitän lautakunnan varapuheenjohtajaa, valtuutettu  Lauri Lainetta, jonka panos arviointikertomuksen luonnostelussa ja aiheiden valinnassa on ollut hyvin merkittävä ja suuri tuki puheenjohtajalle.

Tarkastuslautakunta on jokaista arviointikertomusta laatiessaan pitänyt mielessä sen, että kaupunginvaltuusto käyttää ylintä päätösvaltaa Naantalissa. Se on isäntä talossa. Talousarviossa valtuusto antaa toimialoille rahat ja resurssit. Se on ainoa asiakirja, joka on viran- ja toimenhaltijoita sitova.

Tilinpäätös puolestaan on viran- ja toimenhaltijoiden raportti siitä, miten  valtuuston linjaukset on täytetty ja määrärahoja on käytetty.

Tarkastuslautakunnan tehtäväksi on annettu helpottaa valtuuston mahdollisuuksia arvioida miten hyvin tavoitteet on saavutettu ja onko tehtävissä onnistuttu.

Kokonaisuutena kaupungin taloutta ja valtuuston tekemiä päätöksiä on toteutettu ja noudatettu mallikkaasti. Meillä on sekä kaupungin että kaupunkikonsernin taloudellinen asema terve ja vahva. Niillä on hyvä ottaa tulevia suuriakin haasteita vastaan. Naantali kaupungin taloudellinen asema on yksi maan parhaimpia.

Jos tarkastellaan koko vaalikautta, sen aikana on käyty läpi monet kuntaliitosselvitykset,  on tehty ja uhattu valtionosuusleikkauksilla, on valmisteltu sote-uudistusta ja toteutettu kaupungin omia strategioita ja ohjelmia. Aikaa ja työpanoksia siihen on käytetty paljon.

Vuoden 2016 arviointikertomukseen on ehkä eniten vaikuttanut kaupunginjohtaja Jouni Mutasen johdolla luotu ja toimeenpantu Naantalin uusi Strategia, joka näyttäytyy nyt käsittelyssä olevassa tilinpäätöksessä ensimmäistä kertaa täydessä laajuudessaan sekä tavoitteiden asettelun, tehtyjen toimenpiteiden että niiden saavutettujen tulosten osalta.

Jokainen toimiala ja tehtäväalue on talousarviossa asettanut strategiset tavoitteet talousarviovuodelle ja jokainen toimiala ja tehtäväalue on itse kirjannut onko tavoitteet saavutettu vai ei.

Uuden strategian toteuttaminen käytännössä ei ole mikään pikku juttu. Mitä syvemmälle tehtäväalueilla mennään, sitä enemmän on lain ja asetuksen edellyttämiä rutiinitehtäviä. Lisäksi on iso joukko totuttuja toimintatapoja, joiden muuttamiseen ei ole ulkoisia paineita. Ei kuitenkaan ole yhtään tehtäväaluetta, joka voisi välttää digitalisaation vaikutuksia. Kysymys on vain ajasta ja asenteesta otetaanko tekniikan edut käyttöön ennemmin vai myöhemmin.

 Jos aikaisemmin toimintasuunnitelmaan ehkä riitti vuosiluvun vaihtaminen ja vanhan taulukon päivittäminen, uuden strategian mukaan kerran saavutettu tavoite ei voi olla sama tavoite seuraavalle vuodelle. Meille poliitikoille tärkeiden selitysten tilalle vaaditaan uudenlaisia selkeitä tunnuslukuja ja vertailutietoa muihin kuntiin tai markkinoihin nähden tai molempiin. Tilintarkastajat ovat jo tovin toivoneet tiiviimpää raportointia selkeämmillä tunnusluvuilla.  Se  ei vielä viime vuonna oleellisesti muuttunut edellisestä sivumäärän osalta.

Strategian tärkein tavoite ei ehkä kuitenkaan ole se, että toimialat pyrkisivät näyttämään valtuustolle mitkä kaikki tavoitteet ovat toteutuneet – jota sitäkin toimintakertomuksessa oli havaittavissa - vaan se, mitä ei ole saavutettu ja miten ne aiotaan saavuttaa. Esimerkiksi henkilöstökertomuksessa tai sivistystoimen toimintakertomuksessa juuri näin on menetelty.

Strategiatyön ansiosta tarkastuslautakunnan on kuitenkin ollut aiempaa helpompaa arvioida toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista sekä toiminnan tarkoituksenmukaisuutta. Arviointikertomuksessa esitetyt huomiot onkin tarkoitettu lähinnä tukemaan tulevien toimintasuunnitelmien ja talousarvioiden tavoitteiden asettelua.

Erinäisiä huomioita arviointikertomuksesta

Viime vuoden keväällä ilmenneet ongelmat tilinpäätöksen valmistumisen kanssa pystyttiin selvittämään vuoden aikana. Nyt toimintakertomus ja konserninkin tilinpäätös syntyivät kuntalain asettamissa rajoissa. Ohjelmien päivityksiä ei ehditty vielä kaikkia tehdä. Selvää kuitenkin on, että kirjanpidon ja taloushallinnon ohjelmat tulee saattaa nykyvaatimusten tasolle. Sama toteamus koskee koko kaupungin tietohallintoa. Kuten arviointikertomuksesta käy selville uuden tekniikan madollisuuksien hyödyntäminen ja tietohallinnon tavoitteet on nostettu uudelle tasolle. Matkaa kurottavana on kuitenkin paljon.

Uudessa kuntalaissa on ja oli useita määräaikoja, jotka täyttyivät vuoden 2016 aikana tai  ja tulevat voimaan 1.6.2017 tai myöhemmin. Osa määräajoista on selvästi ylitetty ja osia yritetään saattaa voimaan  täpärästi kiireellä.

 Jatkossa olisi hyvä kiinnittää erikseen huomiota siihen, että tiedossa olevat lain edellyttämät muutokset ja määräajat kirjataan jo toiminnan tavoitteeksi kyseisen vuoden toimintasuunnitelmaan. Vaikka tapahtuneilla määräaikojen ylityksillä ei ole suurta käytännön merkitystä, kaupunki kuitenkin viranomaisena valvoo kuntalaisten lainkuuliaisuutta mm. lupa-asioissa, on kunnan omakin toiminta oltava sen mukaista.

  

Vuodelle  2016 asetetut tavoitteet ja toimenpiteet sekä vastuuhenkilöt ja saavutukset on raportoitu tilinpäätöksessä siten, että kaupunkitason tavoitteiden toteutuminen ja tila ovat helposti ymmärrettävissä ja lukija itsensä arvioitavissa.

Toimintakatteella mitattuna toimielimistä kaikki muut saavuttivat taloudelliset tavoitteensa paitsi sosiaali- ja terveyslautakunta. Sosiaalitoimi ylitti reilusti budjettinsa myös vuonna 2015.   Vuoden 2016 talousarvion alkuperäinen tavoite ylittyi 1,1 miljoonalla eurolla.

Sosiaalitoimella on toistuvasti sekä vaikeuksia arvioida tulevaa palvelutarvetta ja pysyä itse asettamissaan taloudellisissa tavoitteissa. Tarkastuslautakunta suosittelee kriittistä kustannusten tarkastelua ostopalveluiden ja oman tuotannon osalta niissä tapauksissa, missä Naantali maksamat hinnat tai toteutuneet kustannukset ovat Tilastokeskuksen tai Kuntamaisema-raportin tuloksissa vertailukuntien kallein tai korkeimpia.

Ateria-, siivous- ja kiinteistönhoitopalvelulle asetettiin uusia kustannustavoitteita. Kuten henkilöstökertomuksesta käy ilmi neuvottelut olivat henkilökunnalle vaikeat ja aiheuttivat mm. sairaspoissaoloja. Tavoitteiden asettelusta seurasi kuitenkin myös hyvää. Tiimityö on parantanut ja uudet tavoitteet lisänneet työmotivaatiota.

Elinkeino-ohjelmassa todetaan, että Palvelustrategian edellyttämiä palveluiden vaihtoehtoisia tuotantotapoja on tutkittava monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti. Vaihtoehdoiksi kuitenkin jäivä vain liikkeenluovutus Turun kaupungin omistamalle Arkea Oy:lle tai tehtävien hoitaminen omana työnä ja ehkä saariston palveluita osittain ulkoistamalla. Menettely ei siten ollut Palvelustrategian tavoitteiden mukaista.

Vuodelle 2017 asetettu 400.000 euron suuruinen menojen säästötavoite on sinänsä oikean suuntainen. Tavoitteen asettamisen jälkeen kaupunki on kuitenkin menettänyt sekä asiakkaita että tuloja. Pelkkä menojen tarkastelu ei johda toivottuun tulokseen.

Kaupunki on menettänyt ateriapalvelujen tuottamisen Naantalin Aurinkosäätiölle. Siivous- ja kiinteistöhuollon palvelut on menetetty jo aikaisemmin.

Ateria- ja siivouspalvelut sekä kiinteistöjen huoltopalvelut ovat kuitenkin näyttämässä suuntaa, miten omaa palvelua voidaan haastaa. Tukipalveluille voidaan asettaa tiukempia tavoitteita.

 Kaupunki ja Neste Oy hävisivät kiistansa Nesteen julkisoikeudellisista maksuista välimiesoikeudessa. Välimiesmenettelyssä otettiin kantaa lähinnävain julkisoikeudellisiin maksuihin. Sataman yhtiöittämisen myötä ja uuden lain seurauksena kaikki Naantalin Satama Oy:n maksut muuttuivat yksityisoikeudellisiksi 1.1.2015. Naantalin Satama Oy:n tulee huolehtia saatavistaan oikeudenkäynnin ajalta. Tärkeää on myös huolehtiä siitä, että kaikkia sataman asiakkaita kohdellaan tasavertaisesti ja yleisesti hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti myös jatkossa.

Naantalin kaupungin tilinpäätös on tuloksen osalta selkeästi parempi, mitä vuoden 2016 talousarviossa varauduttiin. Se on myös oleellisesti parempi, mitä vielä vuoden 2017 talousarviota vahvistettaessa ennustettiin. Tarkastuslautakunta pitää toteutunutta valtionosuuksien ja verotulokertymän eroa ennusteeseen nähden merkittävänä. Valtionosuudet ovat jopa kasvaneet eivätkä alentuneet kuten taloussuunnitelmaan on kirjattu.

Myös veroprosentin korotuspäätöksen yhteydessä valtuustolle annettiin pessimistisempi kuva, mitä se oli todellisuudessa.

Naantalin kaupungin taloutta on hoidettu kokonaisuutena erittäin hyvin.

Myös toiminnan riskienhallinta on kehittynyt myönteisesti. Toimialojen riskien itsearvioinnissa ei löytynyt yhtään osa-aluetta, joka olisi ollut kunnossa.

Tilinpäätökseen sisältyy edellisten vuosien ylijäämä on 47 miljoonaa euroa. Ylijäämäinen vuosikate on hyvän talouden tunnusmerkki. Kun kuntatalouden tavoitteena kuitenkin on tulojen ja menojen tasapaino, ylijäämä kuvaa tietyllä tavalla myös tuloa yli todellisen tai ainakin arvioidun tarpeen.

Naantalin omaan pääomaan verrattuna edellisten vuosien ylijäämä on jo valtakunnallisestikin poikkeuksellisen suuri. On syytä pohtia, antaako se kuitenkaan enää oikeaa kuvaa kaupungin talouden tilasta.

Varsinkin kun kaupungin maksuvalmius on poikkeuksellisen heikko.

Vesilaitos

Vesilaitoksen osalta voisi kai todeta, että keskustelu asiasta voisi olla hedelmällisempi, jos  faktat olisivat kaikilla samat.

Vesilaitoksesta muodostettiin taseyksikkö vuonna 2012. Sitä perustettaessa taseesta tehtiin ylijäämäinen, joka on nyt +7,5 miljoonaa euroa (Tp2016 s.229). Se  ei siis ole alijäämäinen eikä liittymismaksulla, joka kirjataan velaksi kateta edellisten vuosien alijäämiä, kuten valtuustolle on aiemmin esitelty.

Jos vesilaitos on tuottanut alijäämää ennen, ne tappiot  sisältyvät kaupungin 47 miljoonan euron ylijäämään. Toki taseyksikköä voidaan korjata, jos sitä perustettaessa on tehty virhe tai virheitä.

Tarkastuslautakunta ei esitä eikä ole aiemminkaan edellyttänyt, että liittymismaksut tulisi kirjata toisin kuin valtuusto on päättänyt. Tarkastuslautakunta on edellyttänyt vain tunnuslukuja.

Uuden vesihuoltolain 20c§ mukaan vesihuoltolaitoksen tulee julkaista Ely-keskuksen tietoverkossa ja tilinpäätöksen yhteydessä vesihuollon hintatasoa, tehokkuutta, laatua ja kannattavuutta kuvaavat tunnusluvut 31.12.2016 mennessä. Naantalin vesihuoltolaitos ei ole toimittanut vaadittuja lukuja eikä ne siten ole olleet tilintarkastajien tai tarkastuslautakunnan käytettävissä.

Vesihuoltolaki ei sano, että vesilaistoksen talous pitää olla tasapainossa. Se sanoo, että sen pitää olla tasapainossa pitkällä aikavälillä.  Se sanoo myös, että pääomalle saa maksaa vain kohtuullista tuottoa.

Minun käsitykseni mukaan laki tarkoittaa, ettei asukkailta kerätä rahaa etukäteen investointeihin, vaan ne rahoitetaan vieraalla pääomalla. Rahat asukkailta kerätään pitkällä aikavälillä eli lähinnä putkiston käyttöiän aikana, joka voi olla 30 tai jopa 50 vuotta.

Arvoisa puheenjohtaja!

Kokonaisuutena Naantalin kaupunkikonserni on kuitenkin hyvin hoidettu ja selvästi keskimääräistä paremmassa kunnossa moiniin muihin kaupunkiin verrattuna. Konsernin velkamäärä on alentunut, kustannusrakenne keventynyt ja tunnusluvut parantuneet.

Tytäryhtiöt saavuttivat taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet. Yhtiöitä on hoidettu ammattitaitoisesti.

Myös kaupunki ja kaupunkikonserni saavuttivat kokonaisuutena taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet niin hyvin kuin olosuhteisiin nähden voidaan edellyttää.

Kaupunginjohtaja Jouni Mutasen asettanut tavoitteeksi toiminnan tehostamisen siten, että asukkailta perittävien maksujen ja verojen painotaakkaa voitaisiin keventää. Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan kaupungilla on hyvät edellytykset sekä turvata palveluiden korkea laatu ja määrä että alentaa kuntalaisiin kohdistuvaa maksutaakkaa näköpiirissä olevista suurista muutoksista huolimatta.

Tarkastuslautakuntaa yhtyy tilintarkastajien muistioissa ja tilintarkastuskertomuksen havaintoihin ja lausuntoon ja ehdottaa tili- ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille.

Sidonnaisuudet julkisiksi

 Uuden kuntalain mukaan kunnan luottamushenkilön ja

viranhaltijan on tehtävä sidonnaisuusilmoitus johtotehtävistään sekä

luottamustoimistaan elinkeinotoimintaa harjoittavissa yrityksissä ja

muissa yhteisöissä, merkittävästä varallisuudestaan sekä muistakin

sidonnaisuuksista, joilla voi olla merkitystä luottamus- ja

virkatehtävien hoitamisessa.

Velvollisuus ilmoittaa sidonnaisuuksista koskee kunnanhallituksen ja

maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja tehtäviä

hoitavan toimielimen jäseniä, valtuuston ja lautakunnan puheenjohtajaa

ja varapuheenjohtajia, kunnanjohtajaa, pormestaria ja

apulaispormestaria sekä kunnanhallituksen ja lautakunnan esittelijää.

Ilmoitus on tehtävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun henkilö on

tehtäväänsä valittu. Henkilön on myös ilmoitettava viivytyksettä

sidonnaisuuksissa tapahtuneet muutokset.

Sidonnaisuusilmoitus tehdään kunkin kunnan tarkastuslautakunnalle, joka valvoo ilmoitusvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuuston tiedoksi. Tarkastuslautakunta voi tarvittaessa kehottaa

ilmoitusvelvollista tekemään uuden ilmoituksen tai täydentämään jo

tehtyä ilmoitusta.

Kunnan on pidettävä sidonnaisuuksista rekisteriä yleisessä

tietoverkossa, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta

johdu. Ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvan luottamustoimen tai

tehtävän päättyessä henkilöä koskevat tiedot on poistettava

rekisteristä ja tietoverkosta.

Säännöstä sovelletaan ensi valtuustokauden  alusta eli 1.6.2017 alkaen.

Laki on tullut voimaan vuonna 2015. Mikään ei estä luottamushenkilöitä ja kuntavaaliehdokkaita julkistamasta sidonnaisuuksiaan jo nyt vapaaehtoiselta pohjalta omilla tai puolueen verkosivuilla ja vaali-ilmoituksissaan.

Kaarinan kaupunki on toiminut etuajassa. Sen kotisivuilta löytyy linkki sidonnaisuusrekisteriin, josta löytyvät useimpien luottamushenkilöiden sidonnaisuudet vaikka he kaikki eivät ole ilmoitusvelvollisuuden piirissä ja laki velvoittaa julkistamaan tiedot vasta kuntavaalin jälkeen.

Rekisterin perustaminen on vielä monissa kunnissa kesken. Myös tulkinnalle “merkittävästä omaisuudesta ja muista sidonnaisuuksista” etsitään yhteistä linjaa.

Sidonnaisuuksien ilmoitusvelvollisuuden tarkoituksena on lisätä avoimuutta ja vahvistaa kuntalaisten luottamusta päätöksentekoa kohtaan etenkin kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyvässä päätöksenteossa.

Kunnat mukaan yhteysalusten kustannuksiin

Saariston yhteysalusliikenne on tulossa maksulliseksi huhtikuun alusta.
Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan valtion kustantama yhteysalusliikenne vähenee julkisen talouden tiukentuessa. Liikennekaari-kärkihankkeessa väylille halutaan uusia yksityisiä palveluntarjoajia, joita ministeriön mukaan ei synny saaristoliikenteeseen, jos yhteysalusliikenne on ilmaista.
Yhteysalusliikenteessä kaikilta matkustajilta peritään jatkossa kohtuullinen maksu, jonka suuruus määritellään ministeriön valmistelemissa asetuksissa. Maksut ovat tulossa voimaan huhtikuun alussa ja kokeilu jatkuu vuoden 2018 loppuun.
Varsinais-Suomessa kaikki tahot maakuntahallituksesta elinkeinojen harjoittajiin ovat tyrmänneet uudistuksen jyrkin sanakääntein. Jo kokeilu ja pelkkä keskustelu maksulliseksi muuttuvasta liikenteestä on aiheuttanut taloudellisia tappioita saariston yrityksille.
Vastustuksesta huolimatta on suuri pelko, että maksullisuus toteutuu jossakin määrin, vaikka taksat maltillistuisivat. Pelkkä vastustaminen ei siis yksin riitä. On mietittävä vaihtoehtoisia keinoja korvata saariston asukkaille ja yrityksille koituva vahinko.
Suuret kaupungit kuten Turku, Tampere ja pääkaupunkiseutu ovat käynnistäneet tai käynnistämässä mittavia liikenneratkaisuja, joita kunnat itse rahoittavat kokonaan tai suureksi osaksi. Metro, raitiotiet, tunnin juna ja Tampereen alikulkutunneli esimerkiksi. Näissä puhutaan miljardeista euroista.
Meille tuttu ja hyvin toimiva Föli maksaa Turun kaupungille 17 miljoonaa euroa vuodessa. Jokaista matkaa tuetaan 2-3 eurolla suuntaansa. Naantali ja muut Fölin pienet kunnat maksavat 5-6 miljoonaa euroa vuodessa  matkalipputulojen päälle. Saariston yhteysalusliikenteen vuotuiset kustannukset ovat 17,5 miljoonaa euroa ja uusilla maksuilla tavoitellaan 4 miljoonan euron tuottoa.
Saaristosta kulkevien ja omaa autoa käyttävien mutta julkisten taksojen mukaan työmatkakorvavausta saavien korvaus aleni kun bussilipun hinta laski puoleen Fölissä aloittessa. Bussia käyttävien osuus työmatkaliikenteessä on kuitenkin yhä häviävän pieni osa. Kaikki työmatkalaiset ja kunnallisveroa maksavat osallistuvat Fölillä matkustavien matkojen kattamiseen. Föli ei siis ole taloudellinen  vaan poliittinen ratkaisu - mitä sitäkään ei pidä vähätellä.
Saaristossa lautat ja yhteysalukset ovat sopeutuneet kysynnän mukaisiin aikatauluihn ja asukkaat taipuneet niihin.  Kaupungeissa sen sijaan vuoroja ja kalustoa lisätään ja ilmaislippuja jataan siinä toivoassa, että matkustajien määrä kasvaa - taloudellisesti vaikeista ajoista huolimatta.
Fölille ja saariston yhteysalusliikenteelle voidaan asettaa yksi yhteinen vaatimus. Molempien aikataulut ja yhteydet tulee ylläpitää toiminnallisesti että taloudellisesti järkevästi. Saariston liikenneyhteyksien rahoituksessa kuntien mukana olo on poliityinen päätös ja  Fölin tavoin se on mahdollista ja toivottavaa, jos ministeriön päätä ei saada käännetyksi.