Tiukkoja aikoja

Naantalin viime vuoden tilinpäätös on asettumassa talousarviota tehdessä  annettuun

ennusteeseen ilmeisen  hyvin. Positiivista on investointien jääminen

selvästi alle arvion ja pienemmäksi kuin vuosipoistot, mikä helpottaa

velanhoitoa. Lainakanta jää hieman alle 50 Me euroa kun se vuosi

sitten tilinpäätöksessä oli 42 Me. Viime vuoden alijäämä asettuu  6-7 Me:n tasolle.

Kuluvan vuoden verotuloennuste on  Naantalissa liian toiveikas.  Vaikka

talousarviossa sitä vielä pudotettiin 0,5 Me euroa, ollaan

nykytiedoilla siitäkin perässä miljoonan euron verran.  Yritysten tulosjulkistuksista reilu puolet on ylittänyt odotukset. Fortumin viime

vuoden tulos jäi kuitenkin kolmannekseen edellisestä vuodesta, mikä synkistää

etenkin vuoden 2014-15 yhteisöverotuloennustetta Naantalissa. Nesteen tulos oli

aiempaa parempi, mikä korjaa hieman menetystä.

Naantalin väkiluvun lasku viime vuonna oli  86 henkeä (-0,5%). Jos

vero- ja valtionosuuksien tulotilitys totetuu viime vuoden väestölukujen

perusteella, on kertymään odotettavissa lisää pettymystä jo tänä vuonna.

Vaikutus tuntuu joka tapauksessa vuonna 2014. Väestömuutoksen + tai -

näkyy jatkossa suoraan kassassa joka vuosi tällä vaalikaudella.

Väestönkasvu tuskin kiihtyy ennen kuin suhdanne näyttää nykyistä

paremmalta.

Menopuolella henkilöstömenot olivat viime vuonna ehkä n.

 53,4 Me. Tämän vuoden arvio on 54,3 Me (+1,7%). Vuonna 2012

henkilöstömenot kasvoivat 5% vuoden 2011 tilinpäätöksestä.

Budjetin heikoin lenkki ovat juuri henkilöstömenot. Miten henkilöstömenoissa voidaan päästä budjettilukuihin? Se ei tule ilman toimenpiteitä. Mitä ne ovat?  Itse en tiedä, että kovin merkkttäviin erityistoimiin oltaisiin ryhtymässä.

Verotulokertymä on näillä tiedoilla 1,5 Me miinuksella kun vuoden ensimmäinen kuukausi on takana. Mahdolliset  muutokset tilityksissä olisivat kaikki heikennyksiä

Naantalin kannalta.

Etenkin sivistystoimessa pitää ennusteet oppilas-

päivähotikäisten lasten määrissä johtaa  resurssien pienentymiseen.

Parasta olisi, että hallintokunta tietäisi itse, mistä ja miten se

parhaiten otetaan.

Kaikissa hallintokunnissa virkojen vapautumiset ja eläköitymiset

tulisi nähdä mahdollisuutena loiventaa yhteistä alamäkeä ja nopeuttaa käännöstä

parempaan. Tehtäviä- ja toimenkuvien muutoksiin pitäisi valmistautua

kaikissa henkilöstöryhmien palavereissa ja kehityskeskusteluissa.

Minusta tilannetta ei oteta täysin vakavasti vaan uskotaa, että nyt lyhyestä notkahduksesta vain kysymys.

Minä asettaisin hallintokunnille  selkeitä ja yleisluonteisia

tavoitteita budjettimenojen alittamiseksi. Esimerkiksi, jos kaikki pystyisivät vähentämään menoja prosentin, olisi tiedossa oleva verotulovaje saatu kiinni. hallintokunnat voisivat jo kevään aikana kertoa yltävätkö ne tavoitteeseen. Jos näin ei siihen päästäisi, ottaisi hallitus vastuun mistä tingitään.

Koko nelivuotiskausi menee sopeutumiseen. Tärkeintä olisi, että kaikki tinkivät ja kaikesta mahdollisesta tingitään - mutta ei kuntalaisten kustannuksella.