Yritysten ei kannattaisi lomauttaa, irtsanoa eikä päästää ketään eläkkeelle. Yritykset maksavat palkan lisäksi myös sosiaaliturvan. Kylmästi kärjistäen myös kaikki työssä käyvät maksavat työllään työttömyyden kustannuksia.
Vaikka yksi yritys pystyykin sopeuttamaan toimintaansa, kaikki yritykset yhdessä rahoittavat kaikesta sosiaaliturvan kustannuksista yli puolet. Yritykset maksavat työttömyyseläkkeistä yli kaksi kolmasosaa ja tapaturmasta aiheutuvat eläkkeet kokonaan.
Vaikka yksi yritys pystyykin sopeuttamaan toimintaansa, kaikki yritykset yhdessä rahoittavat kaikesta sosiaaliturvan kustannuksista yli puolet. Yritykset maksavat työttömyyseläkkeistä yli kaksi kolmasosaa ja tapaturmasta aiheutuvat eläkkeet kokonaan.
Vanhuuseläkkeitä maksettiin vuonna 2013 yhteensä 21 miljardia, josta työnantajan osuus oli 18,5 miljardia. Varhennettuja vanhuuseläkkeitä maksettiin 19,7 miljardia, josta työnantajan kassasta rahoitettiin 17,5 miljardia euroja. Valtion osuudeksi rahoituksesti tuli vain 4 miljardia. Kuntien osuus oli tasan 0.
Yli sadan hengen yrityksille nuoren ihmisen eläköityminen on valtava kustannus. Jos alle 30-vuotias sairastuu pysyvästi ja joutuu tai pääsee eläkkeelle, työnantaja maksaa hänen eläkkeensä 64 ikävuoteen asti. Lisäksi yritys maksaa se yhdellä kertaa heti eläkepäätöksen jälkeen. Summa on helposti pari miljonaa euroa.
Yli sadan hengen yrityksille nuoren ihmisen eläköityminen on valtava kustannus. Jos alle 30-vuotias sairastuu pysyvästi ja joutuu tai pääsee eläkkeelle, työnantaja maksaa hänen eläkkeensä 64 ikävuoteen asti. Lisäksi yritys maksaa se yhdellä kertaa heti eläkepäätöksen jälkeen. Summa on helposti pari miljonaa euroa.
Terveyden ja sairauden perusteella maksettavan toimeentuloturvan suorat tuet olivat 2,4 miljardia euroa. Sen työnantajat rahoittivat kokonaan. Valtion rahoitusosuus oli vain 0,35 miljardia. Sairausajan palkkoja työnantajat maksoivat 1,4 miljardia euroa.
Perusterveydenhuollon kokonaismenot olivat 12,7 miljardia euroa. Siitä valtion harteilla oli 4,3, kuntien 6,3 ja työnantajan harteilla 0,9 miljardia. Vakuutetut itse maksoivat siitä liki 1,3 miljardia euroa.
Työ- ja opiskelijaterveydenhuollon kulut olivat 786 miljoonaa euroa, johon valtio osallistui 12 miljoonalla eurolla.
Oheiset luvut olen koonnut sitä varten, jotta keskustelu valtion velkaantumisesta ja kulujen leikkauksista kohdistuisi oikeisiin asioihin.
Eläkkeindeksiä muuttamalla tai työttömyyskorvauksen tasoa laskemalla ei valtion taloutta saada tasapainoon.
Työttömyydestä johtuvat toimeentuloturvan menot olivat n. 4,6 miljardia euroa. Siitä työnantajat ja vakuutetut maksoivat 1,5 miljardia. Valtion ja kuntien osuus yhteensä oli 2 miljardia euroa.
Ansiopäivärahaa maksettiin 2,3 miljardia. Siitä valtio kattoi 0,9 miljardia.
Vaikka kuinka rajuja leikkauksia tehtäisiin etuuksiin, niillä olisi vain nippelivaikutukset kuntien ja valtion taloudelliseen asemaan. Ongelmat ja myös isot kustannukset ovat jossain muualla.
Julkinen talous on kasvanut sellaisiin mittasuhteisiin, että meidän on joko harkittava sen supistamista tai tämän maan suurentamista. Kumpaan suuntaan lähdetään?
Samalla organisaatiolla hoidettaisiin puolet suurempaa väkimäärää.
Sitä on veikea uskoa, sillä nykyisestä hallinnosta on vaikea saada ulos minkäänlaista palvelua. Poliisi tulee myöhässä, oikeuden päätös kestää, terveyskeskuksessa pitää jonottaa ja rakennuslupa viipyy, viipyy ja viipyy.
Samalla organisaatiolla hoidettaisiin puolet suurempaa väkimäärää.
Sitä on veikea uskoa, sillä nykyisestä hallinnosta on vaikea saada ulos minkäänlaista palvelua. Poliisi tulee myöhässä, oikeuden päätös kestää, terveyskeskuksessa pitää jonottaa ja rakennuslupa viipyy, viipyy ja viipyy.
Oikeasti. Näistä asioista on keskusteltu riittävästi. Nyt pitää ryhtyä töihin. Töille ja tehtäville on asetettava tavoitteet, kustannuksille katto ja johtajat vastuuseen tavoitteiden saavuttamisesta. Asioiden on muututtava.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti