Turun kaupungin viime vuoden tilinpäätös julkisettiin juuri. Tilinpäätös näyttää siltä, miltä sen halutaankin näyttävän. Tappio käännettiin voitoksi.
Turun Liikelaitoksen yhtiöittömisen ansiosta kaupungin työntekijämäärä näytti vähenevän, vaikka tosi asiassa se kasvoi 60 hengellä.
Vuosikate ei ollut lähellekään poistojen suuruinen eli talous ei ole tasapainossa. Jos satunnaisista tuotoista otetaan pois yhtiöittämisestä syntyneet myyntivoitot, joita ei tosiasiassa ole, olisi tulos -8,5 miljoonaa tai paljon enemmän.
Kaupungin verkkosivuilla on tilinpäätös näkyvissä. En käy siihen kiinni sen syvemmin. Ajattelin kirkasta itselleni ja muille, miksi yhtiöittäminen on niin hyvässä suosiossa Turussa ja muuallakin.
Mutta miksi kunnan kannattaa yhtiöittää vesi- ja jätevesilaitoksensa, sähkölaitoksensa tai kaukolämpölaitoksensa?
Otetaan esimerkiksi vuosikymmenten aikana kuntaan rakennettu sähköverkko. Se on rakennettu kuntalaisten rahoilla. Verkoston arvo kunnan taseessa on poistojen ansiosta hyvin pieni. Kunnalla on siis omaisuutta, jonka arvo on eri kuin sen todellinen arvo.
Kun sähkölaitoksesta tehdään Kunnan sähkölaitos Oy, myydään sähköverkko yhtiölle käyvästä arvosta, esimerkiksi 100 miljoonalla eurolla. Kunta kirjaa myyntivoitoksi sen vuoden tulokseen kauppahinnan ja kunnan taseessa olevan arvon välisen erotuksen. Tässä tapauksessa 90 miljoonaa euroa.
Kunta lainaa sähköyhtiölle sen tarvitseman kauppasumman 100 miljoonaa euroa kohtuullisella korolla. Kunnan suuri 500 miljoonan velka on enää nettomäärältää 400 miljoonaa. Konsernitaseessa sähköyhtiön ansiosta omaisuuden määrä on kasvanut 100 miljoonalla eurolla. Velkakin kasvoi, mutta se vastaa omaisuuden kasvun määrää. Kunnan tilinpäätöksessä taseesta poistuu koko sähköverkon kirjanpitoarvo, joka oli vain kymmenys myyntihinnasta.
Kunnan taloudellinen asema paranee järjestelystä merkittävästi. Kunta tekee 90 miljoonaa euroa paremman tilinpäätöksen. Syntynyt ylijäämä on puskuri tulevien vuosien tappioille ja nettovelkamäärä on keventynyt selvästi. Kunta on käytännössä kriisikunta, kun aikaisempien vuosien voitot eivät riitä kattamaan viimeisimmän tilikauden tappiota.
Mitä tapahtui sähkölaitoksen asiakkaille? Sähköyhtiön tuloksen on katettava sekä toiminnan kulut että investoinnin poistot. Poistoilla lyhennetään velkaa kaupungille. Tulot kerätään sähkön kuluttajilta eli suureksi osaksi kuntalaisilta.
Paljonko yhtiöittämisessä kunnan (kuntalaisten) omaisuuden määrä oikeasti kasvoi? Aivan oikein. Ei euronkaan arvosta. Paljonko kunnan taloudellinen asema yhtiöittämisestä parani? Ei euronkaan arvosta. Vain kuntakonsernin yhteenlaskettu velkamäärä kasvoi.
Tarkoituksella jätän käsittelemättä yhtiöittämisen muut vaikutukset. Se on sitten toinen juttu.
Turun Liikelaitoksen yhtiöittömisen ansiosta kaupungin työntekijämäärä näytti vähenevän, vaikka tosi asiassa se kasvoi 60 hengellä.
Vuosikate ei ollut lähellekään poistojen suuruinen eli talous ei ole tasapainossa. Jos satunnaisista tuotoista otetaan pois yhtiöittämisestä syntyneet myyntivoitot, joita ei tosiasiassa ole, olisi tulos -8,5 miljoonaa tai paljon enemmän.
Kaupungin verkkosivuilla on tilinpäätös näkyvissä. En käy siihen kiinni sen syvemmin. Ajattelin kirkasta itselleni ja muille, miksi yhtiöittäminen on niin hyvässä suosiossa Turussa ja muuallakin.
Mutta miksi kunnan kannattaa yhtiöittää vesi- ja jätevesilaitoksensa, sähkölaitoksensa tai kaukolämpölaitoksensa?
Otetaan esimerkiksi vuosikymmenten aikana kuntaan rakennettu sähköverkko. Se on rakennettu kuntalaisten rahoilla. Verkoston arvo kunnan taseessa on poistojen ansiosta hyvin pieni. Kunnalla on siis omaisuutta, jonka arvo on eri kuin sen todellinen arvo.
Kun sähkölaitoksesta tehdään Kunnan sähkölaitos Oy, myydään sähköverkko yhtiölle käyvästä arvosta, esimerkiksi 100 miljoonalla eurolla. Kunta kirjaa myyntivoitoksi sen vuoden tulokseen kauppahinnan ja kunnan taseessa olevan arvon välisen erotuksen. Tässä tapauksessa 90 miljoonaa euroa.
Kunta lainaa sähköyhtiölle sen tarvitseman kauppasumman 100 miljoonaa euroa kohtuullisella korolla. Kunnan suuri 500 miljoonan velka on enää nettomäärältää 400 miljoonaa. Konsernitaseessa sähköyhtiön ansiosta omaisuuden määrä on kasvanut 100 miljoonalla eurolla. Velkakin kasvoi, mutta se vastaa omaisuuden kasvun määrää. Kunnan tilinpäätöksessä taseesta poistuu koko sähköverkon kirjanpitoarvo, joka oli vain kymmenys myyntihinnasta.
Kunnan taloudellinen asema paranee järjestelystä merkittävästi. Kunta tekee 90 miljoonaa euroa paremman tilinpäätöksen. Syntynyt ylijäämä on puskuri tulevien vuosien tappioille ja nettovelkamäärä on keventynyt selvästi. Kunta on käytännössä kriisikunta, kun aikaisempien vuosien voitot eivät riitä kattamaan viimeisimmän tilikauden tappiota.
Mitä tapahtui sähkölaitoksen asiakkaille? Sähköyhtiön tuloksen on katettava sekä toiminnan kulut että investoinnin poistot. Poistoilla lyhennetään velkaa kaupungille. Tulot kerätään sähkön kuluttajilta eli suureksi osaksi kuntalaisilta.
Paljonko yhtiöittämisessä kunnan (kuntalaisten) omaisuuden määrä oikeasti kasvoi? Aivan oikein. Ei euronkaan arvosta. Paljonko kunnan taloudellinen asema yhtiöittämisestä parani? Ei euronkaan arvosta. Vain kuntakonsernin yhteenlaskettu velkamäärä kasvoi.
Tarkoituksella jätän käsittelemättä yhtiöittämisen muut vaikutukset. Se on sitten toinen juttu.
Kuvailemasi tilanne tehtiin, kun Naantalin Energia yhtiöitettiin ja todennäköisesti tehdään, kun satama yhtiöitetään.
VastaaPoistaNäin toimittiin. Sataman kans joudutaan lainmuutoksen takia toimimaan samalla tavalla. Kuntalaiset eivät ole sataman asiakkaita. Täytyy huolehtia, ettei heistä tehdä sataman velkojen maksajia.
VastaaPoista