Sairaanhoitopiirin strategia lähti valtuustosta toisen kerran uuteen valmisteluun. Nyt päätös muotoiltiin niin, ettei strategiasta tarvitse enää keskustella. Sen sijaan käytännön toimet tulevat entistä suurempaan tarkasteluun jatkossa.
Turun Sanomat julkaisi tänään (30.4.2014) artikkelin asiasta. Olli-Pekka Lehtosen mielestä strategilla olisi esitetyssä muodossa saatu 10 miljoonan euron säästöt.
Oma käsitykseni kuitenkin on, että suurin syy strategian hylkäämisessä oli, ettei johtajalla sen enempää kuin hallituksellakaan ollut esittää kustannusvaikutuksia. Itse päätösesityksen perusteluissa todetaan, ettei kustannuksia pystytä vielä erittelemään.
Sairaanhoitopiirin liikevaihto 600 miljoonaa euroa on yhtä suuri kuin Raision Yhtymällä. Mietin miten mahtaisi yhtymässä käydä, jos hallintoneuvostolle tai yhtiökokukselle esiteltäisiin toista kertaa strategiaa, jonka kustannusvaikutuksia ei osattaisi kertoa. Mielestäni on sama minkä konsernin johdosta on kysymys. 600 miljoonan liikevaihtoa ei hallita kädet taskussa.
Olen hieman ilkikurinen pelkistäessäni sairaanhoitopiirin talousongelmaa. Ensinnäkin strategiassa esitetty ajatus vuodeosastokirurgian keskittämisestä Turkuun ja vastaavasti päiväkirurgian siirtämisestä aluesairaaloille, toimii vain teoriassa. Vuodeoastokirurgia on puolet aluesairaaloiden toimenpiteistä. Jokainen toimenpide tuottaa keskimäärin neljän päivän hoitojakson sairaalalle. Vaikka aluesairaaloiden kirurgisista toimenpiteistä lähtisi puolet Turkuun, lähtisi sairaalan kapasiteetista enemmän kuin kaksi kolmasosaa. Aluesairaaloista ei jäisi jäljelle kyllin toimivia yksiköitä, vaikka sairaalat saisivat saman verran päiväkirurgisia toimia kuin vuodeosastoilta lähtisi. Kun tästä ei strategiassa annettu toiminnallisia eikä taloudellisia lukuja, oli koko ajatus tukevasti ilmassa ja hyvän uskon varassa. Ainoa luku mitä tiedetään on se, että keskussairaalassa kaikki toimenpiteet maksavat kaksi kertaa niin paljon kuin aluesairaaloissa.
Muutama sana sairaanhoitopiirin talousongelmista. Sairaanhoitopiiri on kriisikuntayhtymä. Sen velkamäärän, edellisten vuosien ylijäämän ja kolmen viimeisen tilinpäätöksen perusteella se olisi kriisikunta. Ensi vuonna myös kuntayhtymät määritellään virallisestikin samoilla kriteereillä ja niiltä edellytetään samoja toimenpiteitä kuin kunnilta.
No, vuoden 2012 jälkeen viime vuosi meni yllättävän hyvin. Vielä marraskuussa valtuusto antoi piirille 8 miljoonan ylitysoikeuden menoissa. Tappioksi arvioitiin 12 miljoonaa euroa. Toteutunut olikin vain 4 miljoonaa euroa eli hälytys oli väärä. Tämän vuoden tavoite on 3 miljoonan ylijäämää. Sopeuttamistarve on virallisesti 10 miljoonaa euroa. Valtuustossa tuli tieto, että tulipalosta saatu korvaus on n. 5 miljoonaa euroa arvioitu suurempi, joten sopeuttamistarve pienee ehkä puoleen.
10 miljoonaa on iso luku. Mutta jos sitä katsotaan jälleen konsernin näkökulmasta se edustaa vain seitsemän vuorokauden menoa vastaavaa summaa. Yhden viikon menoja vastaavan summan tinkiminen 51 viikosta ei kuulosta kovin ylivoimaiselta tehtävältä.
Tehtävä on vielä helpompi kun otetaan huomioon, että kuntien antama oikeus nostaa palvelun hintaa 3,8 prosenttia vuosittain lisää sairaanhoitopiirin tuloja n. 20 miljoonalla eurolla vuodessa.
Jotta kritiikkini olisi kyllin monipuolinen otan vielä esiin yhden asia. Sairaanhoitopiirin vertaa ja laskee palvelujensa kilpailukyä kustannuksian per asukas suhteessa muihin sairaanhoitopiireihin. Maakunnan sairastavuus ei kuitenkaan ole sama joka sairaanhoitopiirissa. Varsinais-Suomessa sairastavuus on vain 60 prosenttia maan keskiarvosta. Joidenkin kriteereiden mukaan sairaanhoitopiirimme olisi tehokas, jos sen menot olisivat 60 prosenttia muiden sairaanhoitopiirin menoista ja silloinkin suoritus olisi vain sama kuin muissa piireissä. Minusta tämä maakunta on niin hyvä, että se voisi ihan hyvin olla myös kustannuksissa tehokkaampi kuin toiset.
Turun Sanomat julkaisi tänään (30.4.2014) artikkelin asiasta. Olli-Pekka Lehtosen mielestä strategilla olisi esitetyssä muodossa saatu 10 miljoonan euron säästöt.
Oma käsitykseni kuitenkin on, että suurin syy strategian hylkäämisessä oli, ettei johtajalla sen enempää kuin hallituksellakaan ollut esittää kustannusvaikutuksia. Itse päätösesityksen perusteluissa todetaan, ettei kustannuksia pystytä vielä erittelemään.
Sairaanhoitopiirin liikevaihto 600 miljoonaa euroa on yhtä suuri kuin Raision Yhtymällä. Mietin miten mahtaisi yhtymässä käydä, jos hallintoneuvostolle tai yhtiökokukselle esiteltäisiin toista kertaa strategiaa, jonka kustannusvaikutuksia ei osattaisi kertoa. Mielestäni on sama minkä konsernin johdosta on kysymys. 600 miljoonan liikevaihtoa ei hallita kädet taskussa.
Olen hieman ilkikurinen pelkistäessäni sairaanhoitopiirin talousongelmaa. Ensinnäkin strategiassa esitetty ajatus vuodeosastokirurgian keskittämisestä Turkuun ja vastaavasti päiväkirurgian siirtämisestä aluesairaaloille, toimii vain teoriassa. Vuodeoastokirurgia on puolet aluesairaaloiden toimenpiteistä. Jokainen toimenpide tuottaa keskimäärin neljän päivän hoitojakson sairaalalle. Vaikka aluesairaaloiden kirurgisista toimenpiteistä lähtisi puolet Turkuun, lähtisi sairaalan kapasiteetista enemmän kuin kaksi kolmasosaa. Aluesairaaloista ei jäisi jäljelle kyllin toimivia yksiköitä, vaikka sairaalat saisivat saman verran päiväkirurgisia toimia kuin vuodeosastoilta lähtisi. Kun tästä ei strategiassa annettu toiminnallisia eikä taloudellisia lukuja, oli koko ajatus tukevasti ilmassa ja hyvän uskon varassa. Ainoa luku mitä tiedetään on se, että keskussairaalassa kaikki toimenpiteet maksavat kaksi kertaa niin paljon kuin aluesairaaloissa.
Muutama sana sairaanhoitopiirin talousongelmista. Sairaanhoitopiiri on kriisikuntayhtymä. Sen velkamäärän, edellisten vuosien ylijäämän ja kolmen viimeisen tilinpäätöksen perusteella se olisi kriisikunta. Ensi vuonna myös kuntayhtymät määritellään virallisestikin samoilla kriteereillä ja niiltä edellytetään samoja toimenpiteitä kuin kunnilta.
No, vuoden 2012 jälkeen viime vuosi meni yllättävän hyvin. Vielä marraskuussa valtuusto antoi piirille 8 miljoonan ylitysoikeuden menoissa. Tappioksi arvioitiin 12 miljoonaa euroa. Toteutunut olikin vain 4 miljoonaa euroa eli hälytys oli väärä. Tämän vuoden tavoite on 3 miljoonan ylijäämää. Sopeuttamistarve on virallisesti 10 miljoonaa euroa. Valtuustossa tuli tieto, että tulipalosta saatu korvaus on n. 5 miljoonaa euroa arvioitu suurempi, joten sopeuttamistarve pienee ehkä puoleen.
10 miljoonaa on iso luku. Mutta jos sitä katsotaan jälleen konsernin näkökulmasta se edustaa vain seitsemän vuorokauden menoa vastaavaa summaa. Yhden viikon menoja vastaavan summan tinkiminen 51 viikosta ei kuulosta kovin ylivoimaiselta tehtävältä.
Tehtävä on vielä helpompi kun otetaan huomioon, että kuntien antama oikeus nostaa palvelun hintaa 3,8 prosenttia vuosittain lisää sairaanhoitopiirin tuloja n. 20 miljoonalla eurolla vuodessa.
Jotta kritiikkini olisi kyllin monipuolinen otan vielä esiin yhden asia. Sairaanhoitopiirin vertaa ja laskee palvelujensa kilpailukyä kustannuksian per asukas suhteessa muihin sairaanhoitopiireihin. Maakunnan sairastavuus ei kuitenkaan ole sama joka sairaanhoitopiirissa. Varsinais-Suomessa sairastavuus on vain 60 prosenttia maan keskiarvosta. Joidenkin kriteereiden mukaan sairaanhoitopiirimme olisi tehokas, jos sen menot olisivat 60 prosenttia muiden sairaanhoitopiirin menoista ja silloinkin suoritus olisi vain sama kuin muissa piireissä. Minusta tämä maakunta on niin hyvä, että se voisi ihan hyvin olla myös kustannuksissa tehokkaampi kuin toiset.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti