Turun seudun kuntajakoselvityksessä on tutkittu kuntien taloudellista asemaa monelta suunnalta. Yksi mielenkiintoisimmista mittareista on terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevaikoidut kustannukset. Siinä ei katsota vain kuntien menoja per asukas vaan vertailussa ovat lisäksi ikärakenne, sukupuolirakenne, sairastuvuus ja sosioekonominen rakenne.
Kunnan asukasprofiilista on siis ensin luotu malli paljonko koko maan tietojen perusteella kunnan terveyden- ja vanhustenhuollon kustannukset per asukas pitäsi olla ja sitten katsottu, mitä ne todellisuudessa ovat.
Esimerkiksi Taivassalossa kunnan menot ovat 17 alueen kunnasta sijalla 15. eli 2559 euroa per asukas kun Naantalissa vastaava luku oli 1935 euroa. Indeksillä tarkasteltuna Taivassalo onkin vertailukunnan neljänneksi edullisin. Nousiainen käytti samaan aikaan 2034 euroa per asukas. Indeksi mitattuna kunta on vertailujoukon hännillä, sijalla 16. Kunta siis käyttää terveyden- ja vanhustenhuoltoon enemmän rahaa, mitä kuntalaisten ikä ja sairastavuus antaisivat olettaa.
Maskun menot ovat asukasta kohti laskettuna pienimmästä päästä, mutta indeksi kertoo kunnan käyttävän 7 prosenttia enemmän rahaa palveluihin kuin maassa keskimäärin kun Naantali yltää samaan aikaan 98 prosenttiin maan keskiarvosta.
Kunnan asukasprofiilista on siis ensin luotu malli paljonko koko maan tietojen perusteella kunnan terveyden- ja vanhustenhuollon kustannukset per asukas pitäsi olla ja sitten katsottu, mitä ne todellisuudessa ovat.
Esimerkiksi Taivassalossa kunnan menot ovat 17 alueen kunnasta sijalla 15. eli 2559 euroa per asukas kun Naantalissa vastaava luku oli 1935 euroa. Indeksillä tarkasteltuna Taivassalo onkin vertailukunnan neljänneksi edullisin. Nousiainen käytti samaan aikaan 2034 euroa per asukas. Indeksi mitattuna kunta on vertailujoukon hännillä, sijalla 16. Kunta siis käyttää terveyden- ja vanhustenhuoltoon enemmän rahaa, mitä kuntalaisten ikä ja sairastavuus antaisivat olettaa.
Maskun menot ovat asukasta kohti laskettuna pienimmästä päästä, mutta indeksi kertoo kunnan käyttävän 7 prosenttia enemmän rahaa palveluihin kuin maassa keskimäärin kun Naantali yltää samaan aikaan 98 prosenttiin maan keskiarvosta.
Maskun ja Naantalin kuntaliitosta varmasti selvitellään sillä vakavuudella, mitä selvitysmiehet ja laki edellyttää. Oma henkilökohtainen kantani kuitenkin on, että Maskun on joka tapauksessa ja ennen vuotta 2017 laitettava itse taloutensa kestävälle uralle. Kuntajakoselvityksessäkin esillä olleet ja vielä tulossa olevat tilastot antavat päättäjille tukea ryhtyä niin järeisiin toimenpiteisiin kuin talous edellyttää.
Ei ole järkeä siinä, että pahasti ylivelkaantunut kunta, joka on syönyt aiemmat ylijäämänsä ja nostanut veroprosenttinsa kattoon, jäisi odottamaan mahdollista kuntaliitosta.
Masku on ikärakenteeltaan nuorempi kunta kuin Naantali. Sen velkamäärä johtuu paljolti edellisen kuntaliitoksen perintönä saadusta taakasta, ylisuurista investoinneista kunnan kantokykyyn nähden ja tietysti lepsusta taloudenhoidosta.
Aivan mahdoton yhtälö Naantalin ja Maskun liittäminen ei ole, mutta paljon pitää vettä virrata Maskunojassa ennen kuin liitos voi toteutua. Nousiaisilla tuski on saumaa edes selvityksessä, niin kaukana kunta on Naantalista sekä henkisesti että maantieteellisesti. Sielläkin paras keino on pistää karttakeppi omasta kauluksesta sisään, ryhdistyä ja alkaa tekemään ikäviä päätöksiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti