Kuntavaalien alla turkulaisten ehdokkaiden (Massinen, Turkulainen 5.9.) sanavalikoimiin näyttää pesiytyneen naapurikuntien asukkaiden ajattelu- ja harkintakykyä vähätteleviä termejä kuten parasiitit, lyhytnäköiset tai rusinanpoimijat. Tuollaisille valinnoille ei ole sijaa rakentavassa ja yhteistä tulevaisuutta hakevassa keskustelussa, kielikuvat eivät ole asiallisia eivätkä perustu tosiasioihin.
Pitkään kuntapolitiikassa mukana olevat tietävät, ettei Turku ole antanut naapureilleen koskaan mitään ilmaiseksi. Yhteistyö on toki todellista ja se perustuu yhteiseen tahtoon, mutta myös tarkasti lasketuihin kustannusten jakoperusteisiin. Ne taas perustuvat palveluiden käyttöön, asukasmäärään tai muihin erityispiirteisiin. Tuiki harvoin jos koskaan Turku suurimpana olisi ottanut isällisen tai veljellisen asenteen ja ottanut suhteessa muita suuremman kustannusvastuun hankkeessa. Päin vastoin esimerkiksi yhteisessä vesijohtoverkostossa virtaavasta puhtaasta vedestä Raisio ja Naantali maksavat Turkua korkeampaan veden hintaa, koska oletetaan, että alueella teollisuuden vedenkulutus kasvaa tuntuvasti tulevien vuosikymmenien aikana.
On muutamia seikkoja, joilla halutaan muuttaa yleistä käsitystä Turun ylivertaisesta osuudesta seutukunnan palveluista. Niitä ovat uimahalli ja kirjasto ja teatteri eli kulttuuripalvelut yleisesti. Raision, uimahallia, kuntien omia kirjastoja tai Naantalin Musiikkijuhlien kaltaisella kulttuuritarjonnalla ei ole niille kuuluva arvoa keskustelussa.
Jotta Turun kaupunki voisi vapaaehtoisilla kuntaliitoksilla saavuttaa kaikki ne taloudelliset ja henkiset edut, mitä suuruudesta väitetään olevan, pitäisi edut olla pöydällä selkeästi näkyvissä.
Etuja ei ole, mistä nostaa. Sen sijaan, että vähätellään niitä, jotka uskaltavat kyseenalaistaa ja vaatia lukuja nähtäväksi, turkulaiset voisivat ottaa kunnian siitä, että naapurit ovat menestyneet - omin avuin.
Mikään yhtestytö ei onnistu ilman luottamusta. Siitä on Turun kuntapolitiikassakin on huutava pula. Kuntapolitiikan pitäisi olla avointa, rakentavaa ja innostavaa. Turku ei ole onnistunut naapureittensa kanssa miltään osin mainituista. Silti yhteistyössä on kuitenkin päästy myös eteenpäin. Mahdollisuuksia on kuitenkin paljon käyttämättä.
Yksi suuri kysymys on puhtaasti taloudellinen. Mistä Turun 1,2 miljardin euron velat ovat peräisin? Viime tilinpäätöksessään se ilmoitti velkamääräkseen vain puolet tuosta määrästä? Ja taas ennusteet pettivät. Velkaa otetaan lisää joka vuosi. Ja paljon.
Pitkään kuntapolitiikassa mukana olevat tietävät, ettei Turku ole antanut naapureilleen koskaan mitään ilmaiseksi. Yhteistyö on toki todellista ja se perustuu yhteiseen tahtoon, mutta myös tarkasti lasketuihin kustannusten jakoperusteisiin. Ne taas perustuvat palveluiden käyttöön, asukasmäärään tai muihin erityispiirteisiin. Tuiki harvoin jos koskaan Turku suurimpana olisi ottanut isällisen tai veljellisen asenteen ja ottanut suhteessa muita suuremman kustannusvastuun hankkeessa. Päin vastoin esimerkiksi yhteisessä vesijohtoverkostossa virtaavasta puhtaasta vedestä Raisio ja Naantali maksavat Turkua korkeampaan veden hintaa, koska oletetaan, että alueella teollisuuden vedenkulutus kasvaa tuntuvasti tulevien vuosikymmenien aikana.
On muutamia seikkoja, joilla halutaan muuttaa yleistä käsitystä Turun ylivertaisesta osuudesta seutukunnan palveluista. Niitä ovat uimahalli ja kirjasto ja teatteri eli kulttuuripalvelut yleisesti. Raision, uimahallia, kuntien omia kirjastoja tai Naantalin Musiikkijuhlien kaltaisella kulttuuritarjonnalla ei ole niille kuuluva arvoa keskustelussa.
Jotta Turun kaupunki voisi vapaaehtoisilla kuntaliitoksilla saavuttaa kaikki ne taloudelliset ja henkiset edut, mitä suuruudesta väitetään olevan, pitäisi edut olla pöydällä selkeästi näkyvissä.
Etuja ei ole, mistä nostaa. Sen sijaan, että vähätellään niitä, jotka uskaltavat kyseenalaistaa ja vaatia lukuja nähtäväksi, turkulaiset voisivat ottaa kunnian siitä, että naapurit ovat menestyneet - omin avuin.
Mikään yhtestytö ei onnistu ilman luottamusta. Siitä on Turun kuntapolitiikassakin on huutava pula. Kuntapolitiikan pitäisi olla avointa, rakentavaa ja innostavaa. Turku ei ole onnistunut naapureittensa kanssa miltään osin mainituista. Silti yhteistyössä on kuitenkin päästy myös eteenpäin. Mahdollisuuksia on kuitenkin paljon käyttämättä.
Yksi suuri kysymys on puhtaasti taloudellinen. Mistä Turun 1,2 miljardin euron velat ovat peräisin? Viime tilinpäätöksessään se ilmoitti velkamääräkseen vain puolet tuosta määrästä? Ja taas ennusteet pettivät. Velkaa otetaan lisää joka vuosi. Ja paljon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti