Yrittäjät tietävät, että kaiken toiminnan ydin on menojen hallitseminen. Vain niistä voit itse päättää, sillä tuloista päättävät asiakkaat. Kuntataloudessa tilanne on hieman toinen. Valtuustolla on valta päättää myös kunnan tuloista.
Naantalin pitkäaikainen vaikuttaja ja kokenut talousmies Mikko Rönnholm pohti 23.9. Turun Sanomissa uutta kunnallisveroa, kunnallista pääomatuloveroa. Aihe on pohdinnan arvoinen, sillä vanhat konstit kuntatalouden tulojen kasvattamisessa alkavat olla kuntalaisen sietorajalla. Yrittäjänä sanoisin, että pitäisikö kunnissakin alkaa pikku hiljaa hallita myös menoja.
Kunnallinen pääomavero on nimenä uusi. Minusta kunnissa on jo käytössä pääomavero, kesä-asuntoja ja vakituisia asuntoja koskeva kiinteistövero. Se eroaa Rönnholmin ideasta vain siinä, että sitä peritään pääomasta eikä pääomatulosta. Tulosta veron maksaminen on helpompaa, koska silloin on jo olemassa tulo, mistä se maksetaan. Kiinteistöveron ongelma on se, että se täytyy maksaa muista tuloista - riippumatta onko niitä vai ei.
Yhteisöverotuotoista, joihin kuntalaisen maksamat pääomatuloverotkin luetaan, tilitetään osa takaisin kunnille. Vaikka kunnissa ei tilikartassa ole omaa tulokohtaa pääomatuloveron tilityksille, verotuksen hedelmiä on kunnan talouden tukena. Onko kuntien ja valtion välinen jakosuhde oikea, siitä voidaan olla montaa mieltä.
Kunnallinen itsehallinto on tärkeä asia suomalaisille. En kuitenkaan ole varma, pitäisikö kuntien saada itse hoitaa aivan kaikkia nykyisiä tehtäviä.
Suurin pieniä kuntia näivettävä tekijä on sosiaali- ja terveydenhuollon alati kasvavat kustannukset. Sen varjolla voitaisiin melkein kunta kuin kunta liittää suurempaan yksikköön. Ei kuitenkaan ole mitään näyttöä siitä, että suurempi kuntakaan selviäisi tehtävästä yhtään helpommin. Erikoissairaanhoito ja sen kustannuskehitys ei ole pitkään aikaan enää ollut kuin muodollisesti kuntien hallinnassa.
Jos Suomessa noudatettaisiin yleistä Eurooppalaista tapaa, olisi kuntien terveyskeskuksetkin valtion ylläpitämiä. Terveydenhuoltopiirit olisivat usean sadantuhanneen asukkaan alueita, joille palvelut järjestettäisiin kokonaisuuden kannalta järkevästi. Joka kunnassa ei olisi omaa terveyskeskusta, mutta kuitenkin palvelut olisivat kohtuullisen matkan päässä ja apua olisi tarjolla jokaiselle, joka sitä tarvitsee.
Nyt terveydenhuollosta on tullut myllynkivi, joka vie mahdollisuudet kaikelta muulta kunnan kehittämiseltä.
Naantalin ja sen naapurikuntien liitoksesta on kulunut neljä vuotta. Kuntien henkilökunnan saama viiden vuoden irtisanomissuoja umpeutuu vuoden kuluttua. Ei tarvitse olla suurikaan ennustaja, jos arvioi uuden valtuuston joutuvan ottamaan kantaa piankin kaupungin organisaatioon ja henkilövahvuuteen.
Itse olen pitänyt yleensä rakennemuutoksessa pitkiä irtisanomissuojia kohtuuttomina. Yrityksissä fuusiot merkitsevät toiminnan tehostamista aivan kaikessa. Irtisanomiset eivät johdu johdosta tai fuusiosta, vaan tuotteiden kilpailukyvystä markkinoilla. Muutoksella turvataan sekä henkilökunnan että yrityksen säilymistä ja menestystä.
Eikö jo itse irtisanmissuoja kerro siitä, mitä kunnissa ja kuntaliitoksissa olisi oikeasti pitänyt tehdä. Jos tarvetta väen tuntuvalle vähentämiselle ei ole, kukaan ei ole vailla mitään irtisanomissuojaa. Kuntalaiset ovat maksaneet kalliisti kuntaliitossopimuksesta. Ensi vaalikaudelle veronkorotuksiin ei ole perusteita ennen kuin organisaatio on laihdutettu tehtäviensä tasolle.
Naantalin pitkäaikainen vaikuttaja ja kokenut talousmies Mikko Rönnholm pohti 23.9. Turun Sanomissa uutta kunnallisveroa, kunnallista pääomatuloveroa. Aihe on pohdinnan arvoinen, sillä vanhat konstit kuntatalouden tulojen kasvattamisessa alkavat olla kuntalaisen sietorajalla. Yrittäjänä sanoisin, että pitäisikö kunnissakin alkaa pikku hiljaa hallita myös menoja.
Kunnallinen pääomavero on nimenä uusi. Minusta kunnissa on jo käytössä pääomavero, kesä-asuntoja ja vakituisia asuntoja koskeva kiinteistövero. Se eroaa Rönnholmin ideasta vain siinä, että sitä peritään pääomasta eikä pääomatulosta. Tulosta veron maksaminen on helpompaa, koska silloin on jo olemassa tulo, mistä se maksetaan. Kiinteistöveron ongelma on se, että se täytyy maksaa muista tuloista - riippumatta onko niitä vai ei.
Yhteisöverotuotoista, joihin kuntalaisen maksamat pääomatuloverotkin luetaan, tilitetään osa takaisin kunnille. Vaikka kunnissa ei tilikartassa ole omaa tulokohtaa pääomatuloveron tilityksille, verotuksen hedelmiä on kunnan talouden tukena. Onko kuntien ja valtion välinen jakosuhde oikea, siitä voidaan olla montaa mieltä.
Kunnallinen itsehallinto on tärkeä asia suomalaisille. En kuitenkaan ole varma, pitäisikö kuntien saada itse hoitaa aivan kaikkia nykyisiä tehtäviä.
Suurin pieniä kuntia näivettävä tekijä on sosiaali- ja terveydenhuollon alati kasvavat kustannukset. Sen varjolla voitaisiin melkein kunta kuin kunta liittää suurempaan yksikköön. Ei kuitenkaan ole mitään näyttöä siitä, että suurempi kuntakaan selviäisi tehtävästä yhtään helpommin. Erikoissairaanhoito ja sen kustannuskehitys ei ole pitkään aikaan enää ollut kuin muodollisesti kuntien hallinnassa.
Jos Suomessa noudatettaisiin yleistä Eurooppalaista tapaa, olisi kuntien terveyskeskuksetkin valtion ylläpitämiä. Terveydenhuoltopiirit olisivat usean sadantuhanneen asukkaan alueita, joille palvelut järjestettäisiin kokonaisuuden kannalta järkevästi. Joka kunnassa ei olisi omaa terveyskeskusta, mutta kuitenkin palvelut olisivat kohtuullisen matkan päässä ja apua olisi tarjolla jokaiselle, joka sitä tarvitsee.
Nyt terveydenhuollosta on tullut myllynkivi, joka vie mahdollisuudet kaikelta muulta kunnan kehittämiseltä.
Naantalin ja sen naapurikuntien liitoksesta on kulunut neljä vuotta. Kuntien henkilökunnan saama viiden vuoden irtisanomissuoja umpeutuu vuoden kuluttua. Ei tarvitse olla suurikaan ennustaja, jos arvioi uuden valtuuston joutuvan ottamaan kantaa piankin kaupungin organisaatioon ja henkilövahvuuteen.
Itse olen pitänyt yleensä rakennemuutoksessa pitkiä irtisanomissuojia kohtuuttomina. Yrityksissä fuusiot merkitsevät toiminnan tehostamista aivan kaikessa. Irtisanomiset eivät johdu johdosta tai fuusiosta, vaan tuotteiden kilpailukyvystä markkinoilla. Muutoksella turvataan sekä henkilökunnan että yrityksen säilymistä ja menestystä.
Eikö jo itse irtisanmissuoja kerro siitä, mitä kunnissa ja kuntaliitoksissa olisi oikeasti pitänyt tehdä. Jos tarvetta väen tuntuvalle vähentämiselle ei ole, kukaan ei ole vailla mitään irtisanomissuojaa. Kuntalaiset ovat maksaneet kalliisti kuntaliitossopimuksesta. Ensi vaalikaudelle veronkorotuksiin ei ole perusteita ennen kuin organisaatio on laihdutettu tehtäviensä tasolle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti