"Tragedioiden" suma

Naantalin valtuustolla on pian edessään todellinen strategioiden (tragedia) suma. Palvelustragedia ottaa ensi askeleita toteutuksen tielle syyskuun valtuuston kokouksessa ja kokouksen jälkeen valtuusto aloittaa keskustelun uudistettavasta Naantalin strategiasta. Lausunnolla on myös Naantalin elinkeinopoliittinen ohjelma. Palvelustrategiaa seuraa henkilöstöstrategia. Eivätkä ohjelmat siihen vielä lopu.

Osa-aikaeläkkeelle aikovalla atk-päälliköllä ollut kiirettä.

Tässä kohtaa minun on tunnustettava, että kärsin toimittajan "ammattitaudista". En jaksa innostua  ohjelmista - etenkään julkisen sektorin, jos niissä ei heti ensi lauseissa  ole selvästi paljastettu, mitä uutta ohjelma tuo tai mitä oleellista muutosta sillä tavoitellaan. Jos näitä ei ole osattu alkuun laittaa oletan, että loppukin on enemmän tai vähemmän olemassa olevien asioiden todentamista ja  ohjelma on tehty vain itse ohjelman takia.

Palvelustrategia oli aloitettu jo ennen omaa luottamusmieuraani, joten en ole ollut kaikissa alkukeskusteluissa mukana.  Ehkä sen vuoksi ohjelma ei ole avautunut  minulle täysin. Toisaalta lopputuloksen pitäisi antaa avoin ja selkeä kuva siitä, mikä kaupungin palvelujen tarjonnassa muuttuu ohjelman avulla riippumatta lukijan perehtyneisyydestä päätöksentekoon. Tekisi mieli  kysyä eri tahoilta, miten hyvin niiden mielestä strategia vastaa heidän kysymyksiinsä tavoitteista ja aikatauluista.  Kuinka tärkeänä työkaluna  johtavat virkamiehet, työntekijät, yrittäjät ja luottamusmiehet ohjelmaa pitävät? Yrittäjien kannalla on erityisesti merkitystä, sillä yksityistäminen onnistuu vain, jos vastaavan alan yrityksiä on tai on syntymässä.

Kuntaliiton määritelmän mukaan kunnan palvelustrategia on n. 10 vuoden kattava strateginen linjaus siitä, miten kunta tulevaisuudessa järjestää vastuullaan olevat palvelut. Siinä priorisoidaan palvelut ja määritellään, mitä palveluja tuotetaan omana työnä, mitä yhteistyössä muiden kuntien kanssa, ostamalla ulkoa tai muulla tavoin. Palvelustrategialla tulee tuottaa informaatiota pitkän aikavälin kehittämis- ja investointipäätösten tueksi.

Palvelustrategian tulee pitää myös sisällään omistajapoliittiset linjaukset ja palvelujen päätöksentekojärjestelmä silloin kun omana työnä tuotettu palvelu järjestetään joko kokonaan tai osittain uudella tavalla. Palvelustrategian tulee sisältää esitykset toimenpiteistä, jolla varmistetaan konserniajattelun toteutuminen ja alueellinen yhteistyö.

Palvelustrategia edellyttää yhteisesti hyväksyttyä poliittista näkemystä. Palvelustrategia vastaa kysymyksiin, mitä palveluja tuotetaan ja kuka niitä tuottaa sekä antaa markkinoille selkeän impulssin palveluista, joita kaupunki tulee tulevaisuudessa ostamaan.

Lisäksi kuntaliiton mukaan strategia on valtuuston hyväksymä työväline, missä esitetään konkreettisesti, miten kunnan järjestämisvastuulla olevat palvelut tuotetaan kuntalaisille. Strategia siis  ottaa kantaa yksilöidysti myös palvelujen järjestämistapoihin ja henkilöstömäärän muutoksiin. Naantalin palvelustrategia ei ole Kuntaliiton näkemyksen mukainen - ehkä sen ei tarvitsekaan olla.

Palvelustrategian tulee tuottaa informaatiota paitsi päättäjille ja henkilökunnalle myös yrityksille, jotka mahdolisesti joskus jotain paveluja tarjoavat. Kun suunnitellaan esim. ateriapalveluiden ulkoistamista, strategian täytyy pitää sisällään  oleelliset lähtötiedot, joiden perusteella yritykset pystyvät  laskemaan, millaista palvelua kaupunki odottaa saavansa - siis montako palvelupistettä, ruokailijoiden määrä päivittäin, kaupungin omistuksessa oleva keittiöarsenaali, ja olisiko se palvelun tuottajan vuokrattavissa.

Sama koskee teknisen viraston alaisuudessa olevia kiinteistöjä, toimipisteitä, kalustoa ym. jos sen tuottamia paveluita on tarkoitus joskus yksityistää.

 Naantalin ohjelmavalmistelussa hypätään tavoitteista sopimisen sijasta suoraan toteutuksen tielle, säästöjä tavoitellen. Lisäksi useimmat esitetyistä hankkeista ovat sellaisia, joita hallintokunnan kuuluukin kehittää. Vasta myöhemmin ratkeaa, ovatko palvelut toteutettavissa muuna kuin kaupungin omana työnä.

On tavallaan helpompi laittaa arat asiat lautakunnan valmisteluun kuin päättää suoraan, että tähän suuntaan mennään. Kuitenkin Kuntaliitto laskee, että kunnan pitäisi päättää palvelujen periaatteellisesta yksityistämisestä pitkällä aikavälillä kuin yrittää runnoa ne läpi heti.

Epäilen, että suuri osa hallintokuntien valmisteluun tulevista kehittämishankkeista ei johda käytännön tuloksiin, koska hallintokunta itse joutuu vastaamaan mm. siihen yksityistetäänkö vai ei. Jos strategiassa olisi ratkaistu, että yksityistetään, hallintokunta voisi katsoa katsoa vain miten se eläköitymisten ja virkojen vapautumisen vuoksi ja milloinkokonaisedun kannalta se olisi viisainta toteuttaa.

Esimerkiksi tuore hallituksen esitys kohtihoidon tuen jakamisesta ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisesta tuo muutoksia Naantaliinkin. Antaako palvelustrategia eväät hallintokunnalle, miten muutoksia lähdetään toteuttamaan vai tehdäänkö siten kuin ennenkin?

Lautakunnat ovat tehneet oman työnsä jo viime vuoden syksyllä. Kaupunginjohtajan sairasloma on toki ollut yksi syy strategian viivästymiselle. Minusta nykyisestä esityksestä maistuu läpi virkamiesten nihkeys koko palvelustrategiaa kohtaan.  Se on huono ennuste koko strategian toteuttamisen kannalta. Toivottavasti olen väärässä.

Kaupunginjohtajan tehtävien hoitaminen on joka tapauksessa syytä ratkaista alku syksystä pysyvästi riippumatta siitä tuleeko Timo Kvist töihin vai ei. Yleishallinnossa on vapautumassa monta virkaa kokonaan tai osittain. Siitä voi rakentaa paketti, jossa kaupunginjohtajan tehtävät on hoidossa pysyvästi.