Naantalissa on kovan työn tuloksena hahmoteltu uutta tavoiteorganisaatiota. Hallintokuntien lausunnoissa on otettu vakavasti palvelustrategiassa asetetut kehittämistavoitteet. Organisaatioita on viritelty siihen suuntaan. Työ on kuitenkin edelleen pahasti kesken.
Oman lisänsä toi sunnuntaina julkaistu sote-uudistus. Puolet Naantalin budjettivallasta ja merkittävä osa henkilökunnasta siirtyy uuden kuntayhtymän palvelukseen. Aika näyttää miltä organisaatio ja etenkin uuden järjestelmän kustannukset näyttävät.
Tavoiteorganisaation nykyvaiheesta käydään lähetekeskustelu valtuustossa ensi maanantaina.
Viime vuoden tilinpäätöksessä henkilöstömenojen kasvuvauhti oli hitainta tällä vuosituhannella. Kulut olivat kuitenkin edelleen pari prosenttia suuremmat kuin edellisvuonna. Suomessa kuntien henkilöstömenot vähenivät saman verran viime vuonna.
Naantalin uudistusta vaivaa paitsi hidas edistyminen myös vaikeasti hahmotettavat tavoitteet. Jotta organisaatio voisi tavoitella tiettyä muutosta, pitää sen tietää, mitä siltä halutaan. Joillekin se on toki itsestään selvää: Jos kouluikäisten määrä vähenee tai vanhusten määrä kasvaa, tavoitteita osataan muuttaa ilman uudistustakin.
Itse näkisin kuitenkin, että joka hallintokunnan tulee tietää, mitkä ovat sen käytettävissä olevat taloudelliset resurssit ja miten ne muuttuvat tietyn ajan kuluessa. Hallintokunnat ovat saaneet itse kuvitella millainen organisaatio olisi tavoittelemisen arvoinen. Pahoin pelkään, että osa työstä on mennyt hukkaan.
Jotta uudistus voitaisiin saattaa maaliin onnistuneesti, on ensin määriteltävä suuret linjat. Miten talous muuttuu? Mitä rahoitetaan verotuloilla ja mitä satunnaisilla tuotoilla? Mikä on investointien tarve ja mikä on velkamäärä, missä rajoissa talouden raamien on pysyttävä.
Pitääkö osan hallintokunnista varautua jatkuvasti supistamaan toimintaansa ja onko joillakin varaa kasvattaa voimavaroja? Uudistuksille on oltava tiukka aikataulu ja sen toteutumista on seurattava tarkasti.
Yksi asia, mistä pitää hallintokuntien kanssa sopia, ovat kustannukset. On kaksi eri asiaa, paljonko on varaa käyttää ja paljonko on järkevää käyttää palvelun tuottamiseen.
Naantalissa on totuttu siihen, että raha ei ole ongelma. Palvelujen määrä ja laatu ovat olleet etusijalla, mikä on hyvä asia. Jatkossa kustannuksilla on aivan erityisen merkitys. Ei riitä, että kunnalla on varaa palveluihin. Sen on kyettävä tuottamaan palvelut kilpailukykyisillä kustannuksilla. Kustannuksista on kysymys meneillään olevissa kuntajakoselvityksissäkin. Naantali ei ole kustannuksiltaan niin kilpailukykyinen kuin alhaisesta veroprosentista voisi päätellä.
Palveluista on siis selvittävä pienemmillä kustannuksilla - laadusta tinkimättä.
Yleensä kun julkiselle organisaatiolle asetetaan sopeutumispaineita, ensimmäiseksi syntyy huuto, että palvelu aiotaan lakkauttaa. Jo sellaisen uhan esittäminen saa järkevät poliitikot perääntymään aikomuksissaan.
Mutta ei se niin ole. Tehoton organisaatio on hidas, epäjohdonmukainen ja kallis. Lisäksi taloudellinen tehottomuus vaarantaa sekä omien että muiden tuottamat palvelut. Resurssit on käytettävä oikein.
Naantalin tavoiteorganisaatio ilman talouden reunaehtoja ei siis ole mikään uudistus, vaan jonkinlainen sormiharjoitus.
Kun puhutaan palveluiden ulkoistamisesta, tarkoitetaan palvelujen tuottamista pienemmillä yksikkökustannuksilla. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että työnantajat ikävät tehtävät yritetään teettää jollakin toisella.
Ulkoistaminen ei voi eikä saa olla itsetarkoitus. Myös kunnan omalle organisaatiolla pitää antaa tilaisuus tavoitella kilpailukykyistä yksikköhintaa - määrätyn ajan kuluessa. Jos oma palvelu ei siihen pysty tai se ei halua sitä edes tavoitella, silloin ulkoistaminen on toinen vaihtoehto. Naantalin palveluiden sivukustannuksia (siivous, ateriapalvelu, kiinteistöjen huolto ym.) on saatava pienemmiksi joko itse toimia tehostamalla tai ulkoistamalla.
Naantalin taloudessa on runsaasti sekä uhkia että mahdollisuuksia lähimmän 5-10 vuoden aikana. Yhtä oikeaa kehityslinjaa ei ole. Kaupungin tuloista yhä suurempi osa on satunnaisia tuottoja tai maksutuloja, joiden määrä riippuu vallitsevasta suhdanteesta. Se tarkoittaa sitä, että myös organisaation tulee olla joustava. Käytettävissä olevat tulot ja palvelun tarve voivat vaihdella vuosittain paljonkin. Myös resurssien on muututtava kysynnän mukaan.
Kun talouden tosiasiat tunnustetaan ja laitetaan rinnan tavoiteorganisaation kanssa, jokainen ymmärtää kuinka tärkeää on säädellä sijaisten määrää ja miten välttämätöntä on jakaa vapautuvien virkojen tehtävät olemassa olevan joukon kesken. Tai on jätettävä virat kokonaan täyttämättä kun tehtäviä ei enää sillä hetkellä ole.
Ja kun näin toimitaan syntyy organisaatio, jota on koko ajan tavoiteltu.
Jos johtajilla ja esimiehillä ei ole tästä yhteistä näkemystä, eivät omat työntekijätkään sitä ymmärrä. Naantalin uudistuksesta puuttuu vielä henki ja tekemisen meininki. Nyt sitä tekevät enemmän luottamusmiehet kuin talon vahvat ammattijohtajat. Johtajien on jatkossa kannettava huolta ei vain omasta hallintokunnastaan vaan myös kokonaisuudesta.
Sitten on vielä luottamusmiesorganisaation uudistus. Sekin on tulossa, mutta se on aivan eri juttu.
Oman lisänsä toi sunnuntaina julkaistu sote-uudistus. Puolet Naantalin budjettivallasta ja merkittävä osa henkilökunnasta siirtyy uuden kuntayhtymän palvelukseen. Aika näyttää miltä organisaatio ja etenkin uuden järjestelmän kustannukset näyttävät.
Tavoiteorganisaation nykyvaiheesta käydään lähetekeskustelu valtuustossa ensi maanantaina.
Viime vuoden tilinpäätöksessä henkilöstömenojen kasvuvauhti oli hitainta tällä vuosituhannella. Kulut olivat kuitenkin edelleen pari prosenttia suuremmat kuin edellisvuonna. Suomessa kuntien henkilöstömenot vähenivät saman verran viime vuonna.
Naantalin uudistusta vaivaa paitsi hidas edistyminen myös vaikeasti hahmotettavat tavoitteet. Jotta organisaatio voisi tavoitella tiettyä muutosta, pitää sen tietää, mitä siltä halutaan. Joillekin se on toki itsestään selvää: Jos kouluikäisten määrä vähenee tai vanhusten määrä kasvaa, tavoitteita osataan muuttaa ilman uudistustakin.
Itse näkisin kuitenkin, että joka hallintokunnan tulee tietää, mitkä ovat sen käytettävissä olevat taloudelliset resurssit ja miten ne muuttuvat tietyn ajan kuluessa. Hallintokunnat ovat saaneet itse kuvitella millainen organisaatio olisi tavoittelemisen arvoinen. Pahoin pelkään, että osa työstä on mennyt hukkaan.
Jotta uudistus voitaisiin saattaa maaliin onnistuneesti, on ensin määriteltävä suuret linjat. Miten talous muuttuu? Mitä rahoitetaan verotuloilla ja mitä satunnaisilla tuotoilla? Mikä on investointien tarve ja mikä on velkamäärä, missä rajoissa talouden raamien on pysyttävä.
Pitääkö osan hallintokunnista varautua jatkuvasti supistamaan toimintaansa ja onko joillakin varaa kasvattaa voimavaroja? Uudistuksille on oltava tiukka aikataulu ja sen toteutumista on seurattava tarkasti.
Yksi asia, mistä pitää hallintokuntien kanssa sopia, ovat kustannukset. On kaksi eri asiaa, paljonko on varaa käyttää ja paljonko on järkevää käyttää palvelun tuottamiseen.
Naantalissa on totuttu siihen, että raha ei ole ongelma. Palvelujen määrä ja laatu ovat olleet etusijalla, mikä on hyvä asia. Jatkossa kustannuksilla on aivan erityisen merkitys. Ei riitä, että kunnalla on varaa palveluihin. Sen on kyettävä tuottamaan palvelut kilpailukykyisillä kustannuksilla. Kustannuksista on kysymys meneillään olevissa kuntajakoselvityksissäkin. Naantali ei ole kustannuksiltaan niin kilpailukykyinen kuin alhaisesta veroprosentista voisi päätellä.
Palveluista on siis selvittävä pienemmillä kustannuksilla - laadusta tinkimättä.
Yleensä kun julkiselle organisaatiolle asetetaan sopeutumispaineita, ensimmäiseksi syntyy huuto, että palvelu aiotaan lakkauttaa. Jo sellaisen uhan esittäminen saa järkevät poliitikot perääntymään aikomuksissaan.
Mutta ei se niin ole. Tehoton organisaatio on hidas, epäjohdonmukainen ja kallis. Lisäksi taloudellinen tehottomuus vaarantaa sekä omien että muiden tuottamat palvelut. Resurssit on käytettävä oikein.
Naantalin tavoiteorganisaatio ilman talouden reunaehtoja ei siis ole mikään uudistus, vaan jonkinlainen sormiharjoitus.
Kun puhutaan palveluiden ulkoistamisesta, tarkoitetaan palvelujen tuottamista pienemmillä yksikkökustannuksilla. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että työnantajat ikävät tehtävät yritetään teettää jollakin toisella.
Ulkoistaminen ei voi eikä saa olla itsetarkoitus. Myös kunnan omalle organisaatiolla pitää antaa tilaisuus tavoitella kilpailukykyistä yksikköhintaa - määrätyn ajan kuluessa. Jos oma palvelu ei siihen pysty tai se ei halua sitä edes tavoitella, silloin ulkoistaminen on toinen vaihtoehto. Naantalin palveluiden sivukustannuksia (siivous, ateriapalvelu, kiinteistöjen huolto ym.) on saatava pienemmiksi joko itse toimia tehostamalla tai ulkoistamalla.
Naantalin taloudessa on runsaasti sekä uhkia että mahdollisuuksia lähimmän 5-10 vuoden aikana. Yhtä oikeaa kehityslinjaa ei ole. Kaupungin tuloista yhä suurempi osa on satunnaisia tuottoja tai maksutuloja, joiden määrä riippuu vallitsevasta suhdanteesta. Se tarkoittaa sitä, että myös organisaation tulee olla joustava. Käytettävissä olevat tulot ja palvelun tarve voivat vaihdella vuosittain paljonkin. Myös resurssien on muututtava kysynnän mukaan.
Kun talouden tosiasiat tunnustetaan ja laitetaan rinnan tavoiteorganisaation kanssa, jokainen ymmärtää kuinka tärkeää on säädellä sijaisten määrää ja miten välttämätöntä on jakaa vapautuvien virkojen tehtävät olemassa olevan joukon kesken. Tai on jätettävä virat kokonaan täyttämättä kun tehtäviä ei enää sillä hetkellä ole.
Ja kun näin toimitaan syntyy organisaatio, jota on koko ajan tavoiteltu.
Jos johtajilla ja esimiehillä ei ole tästä yhteistä näkemystä, eivät omat työntekijätkään sitä ymmärrä. Naantalin uudistuksesta puuttuu vielä henki ja tekemisen meininki. Nyt sitä tekevät enemmän luottamusmiehet kuin talon vahvat ammattijohtajat. Johtajien on jatkossa kannettava huolta ei vain omasta hallintokunnastaan vaan myös kokonaisuudesta.
Sitten on vielä luottamusmiesorganisaation uudistus. Sekin on tulossa, mutta se on aivan eri juttu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti