Tavoiteorganisaatio kaukana tavoitteesta

Oheinen teksti on puheenvuorostani, joka pidin Naantalin valtuustossa tavoiteorganisaation lähetekeskustelussa 31.3.2014

Naantalin tavoiteorganisaatiotyö on jatkoa viime syksynä valmistuneelle Naantalin Palvelustrategialle. Kuntaliiton määritelmän mukaan Palvelustrategia on asiakirja, joka antaa vastauksia kuntalaisille, yrittäjille ja omalle organisaatiolle miten  kuntalaisten palvelut järjestetään kaupungissa 10 – 15 vuoden kuluttua.

Naantalin oma Palvelustrategia ei anna siihen vastauksia. Tavoitteet on asetettu vain tälle vaalikaudelle ja kehittämiskohteissa paino on tällä ja ensi vuodella.

Palvelustrategia nojaa Tulevaisuuden Naantali strategiaan joka umpeutui edellisellä vaalikaudella.  Uutta mainittua ohjelmaa ei vielä ole.

Käsittelyssä käyneestä ehdotuksesta ei ollut edes ohjelman pohjaksi.

Edellä kuvatun  ja liitetiedoissa olevan perusteella minulle on syntynyt käsitys, ettei näihin strategioihin, ohjelmiin ja organisaatiouudistuksiin suhtauduta kovin vakavasti. Pelkkien perustietojen kokoamiseen on kulunut vuosia.

En halua aliarvioida tai vähätellä niiden työtä, jotka ovat tosissaan pohtineet uutta organisaatiomallia. Totean kuitenkin, että hyväkin työ voi mennä hukkaan, jos lähtökohtaisesti tavoitteet ovat puutteelliset.

Naantalilla on takanaan ennen tuoretta viime vuoden tilinpäätöstä 18 miljoona euron alijäämä. Valtionosuusuudistus on viemässä arviolta 4 miljoonaa euroa vuodessa.  Yhteisöverokertymä riippuu verouudistuksista ja yritysten menestyksestä. Sataman tuotto on kiinni viennin kehityksestä. Kaavoitustuotot ja omaisuuden myyntituotot riippuu suhdanteista.

Taksat ja kiinteistövero on jo korotettu huippuunsa. Veroprosenttia voidaan vielä korottaa, mutta isokaan korotus ei kuittaa jo tiedossa olevia menetyksiä.

Näistä  uhkakuvista voisi odottaa, että täällä tänään näkyisivät  muutoksen tuulet. Eivät näy. Paremminkin näyttää siltä, että suurin  organisaatioiden kehitystä rajoittava tekijä Naantalissa on kaupunginvaltuusto. Näin ei todellakaan ole. Paineet tulevat aivan jostain muualta.

Otan esimerkin.

Tilalaitos tutkii osana uudistusta siivous- ja ateriapalveluiden ulkoistamista. 100 työntekijää pelkää nyt työpaikkansa puolesta selvityksen ajan.

Jotta Tilalaitos voisi edetä, sille pitäisi ensiksi kertoa, mitä sen palvelut saavat maksaa ja toisaalta paljonko eri hallintokunnat sen palveluita tulevaisuudessa tarvitsevat.

Tiedämme, ettei  julkisten tilojen siivouksen hinta Suomessa  ole 26 euroa neliötä vuodessa kuten Naantalissa vaan n. 18 euroa. Kilpailulaki estää Naantalin kaupungin tytäryhtiöitä ostamasta kaupungin palveluita ilman kilpailutusta.  Periaatteessa muidenkaan hallintokuntien ei pitäisi ostaa, jos hinta on kaukana normaalista.

Palvelustrategian perimmäinen ajatus on lisätä kustannustehokkuutta.

Ensisijaisesti siis haetaan kilpailukykyistä hintaa eikä vaihtoehtoista tuotantotapaa.

Hintapaine ei tule valtuustosta, vaan yleisistä kustannuspaineista ja etenkin muista hallintokunnista. Myös Sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen on laitettava kustannuksensa sellaiselle tasolle, että tiedämme toiminnan olevan paitsi hyvää myös tehokasta.  Kustannusten on oltava vertailun kestäviä muiden kuntien kanssa. 

Jos Tilalaitoksen hinnat ovat korkeat niin kuin ne ovat, muidenkin kustannukset näyttävät liian suurilta muihin verrattuna.  Kun Hallintokunnat eivät voi tinkiä muista kuin omista kustannuksista, on vaara, että alamme säästää potilaiden hoidosta kun pitäisi tinkiä kiinteistöjen kustannuksista.

Tavoiteorganisaation luominen ei siis voi olla yksin yhden hallintokunnan oma juttu.

Mielestäni Naantalin on asian kanssa tehty paljon turhaa työtä. Tässä on samoja piirteitä kuin kuntajakoselvityksessä. Tehdään työtä ja kirjoitetaan lausuntoja, vaikka tiedetään, etteipä sieltä tule juuri mitään valmista.

Minusta kaikki strategia- ja organisaatiotyö lähtee kaupunginjohtajasta. Hänellä ja talousjohdolla pitää olla  kokonaisnäkemys siitä, mihin maailma on menossa lähimmän 5-10 vuoden aikana. Hallintokuntien avustuksella he luovat vision, organisaation ja taloudellisen viitekehityksen toiminnalle. Sen jälkeen katsotaan onko nykyisestä päästävissä uuteen jossain kohtuullisessa ajassa. Ajasta voidaan joustaa, mutta tavoitteista ei tingitä.

Valtuuston tehtävä on lähinnä jakaa kiitoksia hyvin tehdystä työstä.

Haluan ottaa vielä yhden asia esille liittyen henkilöstön johtamiseen. Organisaatiouudistushan on puhtaasti henkilöresurssien uudelleen ohjausta. Tässä kaupungissa viedään – sekä yleistä strategia-ajattelua että johdon ja työntekijöiden kehittämistavoitteita heppoisasti eteenpäin.

Pidän kehityskeskusteluja aivan keskeisenä johtamisvälineenä. Naantalissa kehityskeskusteluihin osallistui viime vuonna n. puolet henkilökunnasta. Merkittävä osa piti keskustelua hyödyttömänä. En osaa kuvitella, että pientäkään organisaatiota voitaisiin muuttaa kuulematta hyvissä ajoin työntekijöitä.

Onko asia ymmärrettävä nyt niin, että kun ei käydä kehityskeskusteluja, ei myöskään tiedetä, miten kenellä on valmiuksia ottaa vastuuta uusista tehtävistä mahdollisten virkojen vapautumisen yhteydessä?

Arvoisa puheenjohtaja!

Naantalin kaupungin talouden tasapaino lepää yhä enemmän satunnaisten (kertaluonteisten) tuottojen varassa. Kaupungin on kaavoitettava uusia alueita, myytävä tontteja ja vanhaa omaisuutta tasapainon saavuttamiseksi.

 Veden hintaa ei ole enää varaa korottaa kuluttajan ja lapsiperheiden sietokyvyn ja yritysten kilpailukyvyn ja työpaikkojen säilymisen kannalta. Kiinteistöveron tuotto 6 miljoonaa euroa lähentelee jo yhteisöveron tuoton tasoa. Kaikki verot ja taksat yhteen laskettuna Naantali ei ole enää niin edullinen kaupunki asua ja elää kuin pelkästä matalasta kunnallisveroprosentista voisi päätellä.

On hyvä, että tavoiteorganisaatiosta keskustellaan ja siitä tehdään eräänlaisia sormiharjoituksia, mutta mielestäni uudistus ei voi edetä ilman taloudellisia reunaehtoja ja ilman yli nykyisen vaalikauden ylittäviä tavoitteita.

Sekä hallintokuntien että luottamuselinten uudistuksessa pitää olla kirkkaan mielessä toimintatapojen suoristaminen, vastuunjanon kirkastaminen, päätöstenteon nopeuttaminen, yksikkökustannusten alentaminen ja niiden saattaminen vertailukelpoiseksi muiden kuntien kanssa.