Naantalin kaupungin tarkasastuslautakunnan arviointikertomuksessa on annetu suuri huomio kaupungin henkilöstöpolitiikalle. Yli 1000 hengen organisaation tärkeimmän johtamisvälineen, kehityskeskustelujen mahdollisuudet oli hyödyntämättä ja oivaltamatta. Toisena vuotena perä jälkeen keskusteluja käytiin reilun joka toisen työntekijän kanssa. Heistä joka toinen piti niitä hyödyttömänä.
Kun ylin johtoporraskaan ei niitä käynyt, se tarkoittaa, että koko kaupungin strategiset ja taloudelliset tavoitteet eivät voineet koskaan saavuttaa koko henkilökuntaa.
Kun kuvaan liitetään vielä kokonaan ohjeistusta vailla olevat normaalit työsopimuslain tarkoittamat työntekijän ohjaamiskeinot, voi kärjistetysti sanoa, että Naantalissa on itse ohjautuva työorganisaatio.
Ilmaisu ei toki tee oikeutta suurelle osalle henkilökuntaa, joiden työ on tiukasti rytmitetty joka päivä aamun alusta loppuun. Mutta luvut antavat olettaa, että sielläkin joku luistaa vastuusta. Jos se joku on, se on esimies.
Itse ohjautuva tai ilman työnohjausta toimiva organisaatio helposti ajautuu tekemään kyllä töitä tosissaan, mutta kukaan ei arvioi tehtävien tärkeyttä tavoitteiden kannalta. Siitä seuraa usein se, että työpäivän rutiineihin tulee yllättäviä muutoksia. Epäoleellisten tehtävien lisäksi pitää selvitä pakollisistakin rutiineista. Tekijä uupuu, työilmapiiri heikkenee ja tekeminen hidastuu. Jos esimiehellä ei ole homma hanskassa, on porukan vaatimukseen resurssien lisäämisestä pakko alistua. Se on myös lepsulle johtajalle helpoin tie.
Naantalin kaupungissa eläkeiän saavuttaa n. 40 henkeä vuodessa. Vuoteen 2017 mennessä se tarkoittaa n. 7 miljoonan euroan palkkasummaa vuodessa, joka on uudelleen järjestettävissä. Viime vuonna eläköityi 35 vakituista työntekijää. Näiden tehtävistä puolet hoidettiin muutenkin kuin virkaa tai tointa auki julismatamatta. Varsin usein se tarkoitti tehtävien hoitamista määräaikaisella työsuhteella, mikä käytännössä ei vielä ole ratkaisu.
Rohkenen epäillä, että Naantalissa tuo 7 miljoonan euron mahdollisuus jää toteutumatta ellei siitä synny oikeaa, todellista ja tavoitteellista ohjelmaa tämän vuoden aikana. Käytännössähän se tarkoittaisi sitä, että henkilön esimies valmistelee omassa organisaatiossa vaihtoehtoja tehtävien hoitamiselle. Kehityskeskustelussa hänen pitäisi tunnustella ja valmentaa alaisiaan ottamaan vastaan uusia tehtäviä ja haasteita. Ei tietenkään samalla palkalla vaan kohtuullista korvausta vastaan.
Esimiehillä harvoilla kuitenkin on valtuuksia käydä noita keskusteluja. Siellä missä niitä valmiuksia on, niiden tulokset näkyvät jo nyt kehityksessä.
Selitys yleensä on, ettei eläkeiän lähestyvän tarvitse ilmoittaa, milloin hän aikoo jäädä eläkkeelle, jolloin tehtävien täyttämistäkään ei voi etukäteen suunnitella. Se on huono selitys, sillä ihminen voi äkillisesti sairastua vaikka huomenna ja silti tehtävät on jotenkin hoidettava.
Esimiehiin liittyy myös tilintarkastajien antama huomautus määrärahojen ylityksistä. Tehtäväalueilta ei tullut valtuustolle ylityspyyntöjä, vaikka kehitys oli ollut näkyvissä jo pitkän aikaa. Kunnallislaki edellyttää, että tilikauden aikana tiedossa olevat ylitykset on tuotava valtuustoon ennen tilikauden päättymistä. Viime vuonna talousarvioon tuli 2,2 miljoonan euron edestä muutoksia tilikauden aikana. Hyväksymättömiä ylityksiä oli n. 0,4 miljoonaa euroa, jotka valtuusto vahvisti kesäkuun kokouksessa.
Se ei ole lautakunnan tehtävä valvoa, että ylitykset tulevat valtuustolle. Tehtäväalueelle on määrätty henkilö, joka tilivelvollinen. Hänen on huolehdittava sekä määrärahojen oikeasta käytöstä että ylitystarpeen anomisesta etukäteen. Varojen käyttöön ilman lupaa pitää suhtautua yhtä vakavasti kuin miltä se kuulostaakin.
Tänä vuonna muutosten määrä on jo yli 3 miljoonaa euroa. Muutokset ovat mahdollisia ja lisämäärärahapyynnöt ymmärrettäviä. Ymmärrettäviä tai hyväksyttäviä ne eivät ole, jos niiden tarve on ollut tiedossa talousarviota valmisteltaessa. Naantali ei ollut varautunut Turun Maakaasu- ja Energiayhtiön pääoman merkitsemiseen, vaikka sellainen oli odotettavissa. Kaupuki on tehnyt myös jo useita maakauppoja tämän vuoden aikana, vaikka talousarviossa ei siihen ollut varattu määrärahoja.
Talousarvio ei ohjaakaan kaupungin kehitystä, vaan päätökset ja lisämäärärahat talousarviota. Tilinpäätös voi sitten taas olla aivan jotain muuta, mihin on varauduttu.
http://aleksis.naantali.fi/poytakirjat/kokous/20142163-4-10116.PDF
Kun ylin johtoporraskaan ei niitä käynyt, se tarkoittaa, että koko kaupungin strategiset ja taloudelliset tavoitteet eivät voineet koskaan saavuttaa koko henkilökuntaa.
Kun kuvaan liitetään vielä kokonaan ohjeistusta vailla olevat normaalit työsopimuslain tarkoittamat työntekijän ohjaamiskeinot, voi kärjistetysti sanoa, että Naantalissa on itse ohjautuva työorganisaatio.
Ilmaisu ei toki tee oikeutta suurelle osalle henkilökuntaa, joiden työ on tiukasti rytmitetty joka päivä aamun alusta loppuun. Mutta luvut antavat olettaa, että sielläkin joku luistaa vastuusta. Jos se joku on, se on esimies.
Itse ohjautuva tai ilman työnohjausta toimiva organisaatio helposti ajautuu tekemään kyllä töitä tosissaan, mutta kukaan ei arvioi tehtävien tärkeyttä tavoitteiden kannalta. Siitä seuraa usein se, että työpäivän rutiineihin tulee yllättäviä muutoksia. Epäoleellisten tehtävien lisäksi pitää selvitä pakollisistakin rutiineista. Tekijä uupuu, työilmapiiri heikkenee ja tekeminen hidastuu. Jos esimiehellä ei ole homma hanskassa, on porukan vaatimukseen resurssien lisäämisestä pakko alistua. Se on myös lepsulle johtajalle helpoin tie.
Naantalin kaupungissa eläkeiän saavuttaa n. 40 henkeä vuodessa. Vuoteen 2017 mennessä se tarkoittaa n. 7 miljoonan euroan palkkasummaa vuodessa, joka on uudelleen järjestettävissä. Viime vuonna eläköityi 35 vakituista työntekijää. Näiden tehtävistä puolet hoidettiin muutenkin kuin virkaa tai tointa auki julismatamatta. Varsin usein se tarkoitti tehtävien hoitamista määräaikaisella työsuhteella, mikä käytännössä ei vielä ole ratkaisu.
Rohkenen epäillä, että Naantalissa tuo 7 miljoonan euron mahdollisuus jää toteutumatta ellei siitä synny oikeaa, todellista ja tavoitteellista ohjelmaa tämän vuoden aikana. Käytännössähän se tarkoittaisi sitä, että henkilön esimies valmistelee omassa organisaatiossa vaihtoehtoja tehtävien hoitamiselle. Kehityskeskustelussa hänen pitäisi tunnustella ja valmentaa alaisiaan ottamaan vastaan uusia tehtäviä ja haasteita. Ei tietenkään samalla palkalla vaan kohtuullista korvausta vastaan.
Esimiehillä harvoilla kuitenkin on valtuuksia käydä noita keskusteluja. Siellä missä niitä valmiuksia on, niiden tulokset näkyvät jo nyt kehityksessä.
Selitys yleensä on, ettei eläkeiän lähestyvän tarvitse ilmoittaa, milloin hän aikoo jäädä eläkkeelle, jolloin tehtävien täyttämistäkään ei voi etukäteen suunnitella. Se on huono selitys, sillä ihminen voi äkillisesti sairastua vaikka huomenna ja silti tehtävät on jotenkin hoidettava.
Esimiehiin liittyy myös tilintarkastajien antama huomautus määrärahojen ylityksistä. Tehtäväalueilta ei tullut valtuustolle ylityspyyntöjä, vaikka kehitys oli ollut näkyvissä jo pitkän aikaa. Kunnallislaki edellyttää, että tilikauden aikana tiedossa olevat ylitykset on tuotava valtuustoon ennen tilikauden päättymistä. Viime vuonna talousarvioon tuli 2,2 miljoonan euron edestä muutoksia tilikauden aikana. Hyväksymättömiä ylityksiä oli n. 0,4 miljoonaa euroa, jotka valtuusto vahvisti kesäkuun kokouksessa.
Se ei ole lautakunnan tehtävä valvoa, että ylitykset tulevat valtuustolle. Tehtäväalueelle on määrätty henkilö, joka tilivelvollinen. Hänen on huolehdittava sekä määrärahojen oikeasta käytöstä että ylitystarpeen anomisesta etukäteen. Varojen käyttöön ilman lupaa pitää suhtautua yhtä vakavasti kuin miltä se kuulostaakin.
Tänä vuonna muutosten määrä on jo yli 3 miljoonaa euroa. Muutokset ovat mahdollisia ja lisämäärärahapyynnöt ymmärrettäviä. Ymmärrettäviä tai hyväksyttäviä ne eivät ole, jos niiden tarve on ollut tiedossa talousarviota valmisteltaessa. Naantali ei ollut varautunut Turun Maakaasu- ja Energiayhtiön pääoman merkitsemiseen, vaikka sellainen oli odotettavissa. Kaupuki on tehnyt myös jo useita maakauppoja tämän vuoden aikana, vaikka talousarviossa ei siihen ollut varattu määrärahoja.
Talousarvio ei ohjaakaan kaupungin kehitystä, vaan päätökset ja lisämäärärahat talousarviota. Tilinpäätös voi sitten taas olla aivan jotain muuta, mihin on varauduttu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti