Kommentti RS Asiasta puhuen palstalle

Naantalin elinkeinoasiamiehestä ja palveluiden kustannuksista

Rannikkoseudussa 27.11. Samuli Santalahti perusteli Naantalin ensi vuoden talousarvioon sisältyvää uutta elinkeinoasiamiehen tointa. Olen hänen kanssaan pitkälle samaa mieltä. Olin kuitenkin valtuustossa se henkilö, joka suhtautui virkaan kriittisesti. Olen käynyt asiasta keskustelua myös sosiaalisessa mediassa, mihin Samuli viittasi. Pari kommenttia tällä palstalla lienee siis paikallaan.

Ymmärrän uuden kaupunginjohtajan vahvat ja eteenpäin suuntatuvat toimet elinkeinopolitiikassa. En vastustanut valtuustossa viran perustamista, vaan kyseenalaistin ne suuret odotukset, mitä käytetyissä puheenvuoroissa vakanssiin tuntui liittyvän. Sanoin myös, että naantalilaiset yrittäjät eivät tarvitse niinkään neuvoja kaupungintalon sisältä vaan lisää maksavia asiakkaita.

Naantalin Elinkeino-ohjelmassa sanotaan, että Naantalin elinkeinopolitiikasta vastaa kaupunginjohtaja. Myös viran hakuilmoituksessa painotettiin vastuuta tästä asiasta. Hän on siis meidän ylin elinkeinoasiamiehemme kaupungissa, ja odotukset siitä ovat varsin suuret.

Viran tai toimen perustaminen ei mielestäni kuitenkaan ole ristiriidassa asian kanssa.

Tunnen vuosien takaa naantalilaisten palveluyritysten tuskan taistella suurten ostoskeskusten vetovoimaa vastaan. On panostettava markkinointiin ja erityisesti  matkailusesongin ulkopuolella. On myös syytä tarkastella Turun seudun kuntien yhteisestä elinkeinotoiminnasta saatuja hyötyjä tehtyihin panostuksiin nähden.

Vilhelm Junnila kyseenalaisti näkemykseni (RS 27.11.) Naantalin palveluiden keskimääräistä kalliimmasta kustannusrakenteesta. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hänen mielestään syystä muita suuremmat, sillä ne ovat myös laadultaan korkeatasoiset, ja ne ovat saaneet siitä myös tunnustusta.

Olen samaa mieltä - paitsi siitä, että sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannukset olisivat muuta maata korkeammat. Toimi käy kyllä  esimerkistä siitä, että hyvä taso voidaan ja pitää saavuttaa kilpailukykyiseen hintaan. Se pitää asettaa muidenkin hallintokuntien tavoitteeksi. Kokonaisuutena Naantali on kustannuksiltaan korkeampi kuin Raisio, Masku, Kustavi tai Taivassalo, paikoin kalleinta valtakunnassa.

Satama, kiinteistövero, yhteisövero ja muita korkeammat keskimääräiset ansiotulot ovat tuottaneet matalallakin veroprosentilla varoja Naantalille vuosikymmenten ajan enemmän, mitä monissa muissa kunnissa.

Jos käyttää Saloa esimerkkinä, jokainen ymmärtää, etteivät Salon menot kasvaneet hyvinä vuosina siksi, että palveluiden kysyntä kasvoi, vaan siksi, että Nokian ansiosta kaupungin kassaan tuli rahaa enemmän kuin osattiin odottaa.

Menojen kasvattaminen on helppoa, mutta kuten koko maan julkisen talouden epätasapainosta voi päätellä, vähentäminen on lähes ylivoimaista.

Naantalin talous on ensi vuonna tasapainossa. Haasteita kuitenkin riittää. Mitä paremmin olemme selvillä kustannustemme tasosta ja kilpailukyvystä, sitä helpompaa on kohdistaa tehostamistoimet oikeaan paikkaan.

Ystävällisesti

Juha Haapakoski

Valtuutettu kok

Naantali