Turun seudulle väkeä lisää 75.000 henkeä?

Hitaasta väestökehityksestä kärsivällä Turun seudulla ei ole mitään hätää, jos Varsinais-Suomen kuntien yhteisesti hyväksymä rakennemalli saatetaan maaliin 20 vuodessa tavoitteiden mukaisesti.  Mallin mukaan Turun ydinkuntien väkimäärä kasvaa n. 61.400  hengellä ja koko maakunnan 80.000 hengellä vuoteen 2035 mennessä. (Varsinais-Suomen kaupan palveluverkkoselvitys 2013)

Turun seudun kehitys on osa suurta rakennemuutosta. Väkiluvun kasvu, uudet  työpaikat ja  yritysten investoinnit keskittyvät kuntajakoselvitysten mukaan  alueelle Uusimaa –Tampere - Turku seuraavien vuosikymmenten aikana.

Naantalissa rakennemalliin sisältyvä lähes 10.000 asukkaan eli 500 asukkaan vuotuinen kasvutavoite on siirtymässä mitoituksesi keskeisiin rakentamista ohjaaviin kaavoihin. Luvuissa on asuntoväljyyden kasvutarve mukana.
Karkeasti arvioiden Naantaliin pitäisi rakentaa 200 uutta kerrostaloa vastaava asuntomäärä suunnittelukauden aikana.

Jokainen voi itse arvioida montako pelkästään kerrostaloa kehitys edellyttää Turulta, Liedolta, Raisiolta tai Kaarinalta omakotialueista puhumattakaan.

On vaara, että Turun ydinkunnat, Tampere ja pääkaupunkiseutu rohkaistuvat rakennemallista investoimaan rajusti – kuten on Tampereella tapahtunut - mm. liikenneratkaisuihin, kunnallistekniikkaan ja uusien asuntoalueiden kehittämiseen. Sellainen tarkoittaisi myös suurten kaupunkien velkaantumisen kiihtymistä eikä lievenemistä.

Turun raitiotien suunnitelmien kannattavuuslaskelmat tukeutuvat pitkälle rakennemallin mukaiseen  väestöennusteeseen. Ei riitä, että rata ehkä saadaan joskus rakennetuksi. Kustannukset pitää olla sellaiset, että asukkailla on myös varaa nousta kyytiin.

Tilastokeskus on rakennemallia huomattavasti maltillisemmalla kannalla. Se arvioi Turun seudun väkimäärän kasvuksi 61.000 sijasta 37.000 henkeä vuosina 2011 – 2036. Se arvioi myös Turun seudun kasvun muita alueita heikommaksi.

Mielikuva Turun, Pirkanmaan ja pääkaupunkiseudun voimakkaasta kasvusta onkin saatu kuntien itse piirtämistä, Paras-hankkeen velvoittamina luoduista rakennemalleista. Unelmia pitää olla ja tavoitteita pitää asetella. Ei kuitenkaan riitä, että osalla menee hyvin. Meidän täytyy pitää huolta koko maakunnan kehityksestä.

Suuruuden ekonomia toimii vain, jos oikeat taloudelliset laskelmat niin osoittavat. Muu on suuruuden hulluutta.