Meyer Werftin tulo Pansion telakan omistajaksi on valanut uskoa paitsi telakkateollisuuden myös koko maakunnan alihankintaverkoston tulevaisuuteen. Saksalainen luottamus suomalaiseen osaamiseen on maakunnassa vahva. Telakan lisäksi Bayernin lääketehtaalla Turussa menee hyvin. Johtotähden valmistus Uudenkaupungin autotehtaalla on päässyt hyvään vauhtiin. Kun keskusteluun vielä liitetään rautakauppa Bauhausin ja elintarvikekauppaketjun Lidl:n markkinoiden valloitus, on juuri nyt saksalaisen elinkeinoelämän aktiivisuus suomalaisilla markkinoilla merkittävän suurta.
Suomalaisten mahdollisuudet hyödyntää telakan, autoteollisuuden ja lääketeollisuuden menestystä Suomessa eivät kuitenkaan ole itsestään selvät. Teollisuus on rajussa murroksessa tuotantotapojen ja toimintamenetelmien osalta. Uuttaa tekniikkaa otetaan käyttöön, tehtäviä nivelletään ja hienosäädetään entistä tarkemmin, osaamiselta ja sitoutumiselta vaaditaan entistä enemmän. Kansainvälisyys on käsin kosketeltavaa.
Jo korealaisten omistuksessa telakan työväestä merkittävä osa tuli ulkomailta. Me emme Suomessa selviä kilpailusta sillä, että pohdimme kuinka paljon meidän tulee säädellä ulkomaalaisten työväen tuloa Suomeen. Kilpailuun vastataan vain kehittämällä koulutusjärjestelmää ja asenteita sellaiseksi, että ne vastaavat teollisuuden ja alihankkijoiden tarpeita.
Telakka- ja konepajateollisuuden ongelmat alkavat näkyä pikkuhiljaa. Maakunnan alihankintaverkoston pitäisi olla iskukunnossa jo nyt pystyäkseen voittamaan uuden, vasta esisopimusasteella olevan risteilijän osaurakoita. Yritysten taseet ja luottoluokitukset pitää olla kunnossa. Urakoita ei voiteta niinkään hinnalla, vaan laadulla ja toimintavarmuudella.
Edessä siintäviä mahdollisuuksia huolestuttaakin juuri nyt nuorten, pian uravalinnan edessä olevien kiinnostuksen kohteet. Konepajateollisuus ei ole enää vanhakantaista hitsarin hommaa suttaisissa halleissa. Mielenkiinto alaa kohtaan on nuorten keskuudessa suorastaan romahtanut. Peliteollisuus ja internetin salat vetävät nuoria enemmän kuin perinteiset käden taitoa vaativat alat. Myös lukio ja korkeakoulut vetävät paremmin kuin ammatillinen koulutus.
Jos ammattikoulun aloittavalle vaikeinta on herääminen aamulla tai opinnot joudutaan aloittamaan lukemaan opettelemalla, on siitä vielä pitkä matka töihin telakalle.Harva tulee kuitenkaan ajatelleeksi, että konepajateollisuuskin hyödyntää yhä enenevissä määrin tietotekniikan uusimpia saavutuksia. Uusilta tekijöitä vaaditaan kielitaitoa, tietotekniikan hallintaa ja soveltamiskykyä. Se vaatii luovuuttaa, uskallusta, sitkeyttä ja uutteruutta.
Meyer Werftin telakan menestyksestä ei koidu iloa, elleivät suomalaiset työtekijät ja yritykset pääse kiinni työhön ja osaurakoihin. Nyt kannattaisi lyödä viisaat päät yhteen ja miettiä miten parhaiten nuorten mielenkiinto, ammatillinen koulutus ja alihankintayritysten tarpeet pystyttäisiin solmimaan yhteen niin, että telakan menestystarinasta tulisi ennen muuta varsinaissuomalaisten osaajien ja yritysten menestytarina. Se on varmaa, ettei ratkaisu ole se, että tehdään niin kuin aina ennenkin.
Meyer Werftin työt eivät todellakaan suomalaisia odota.
Suomalaisten mahdollisuudet hyödyntää telakan, autoteollisuuden ja lääketeollisuuden menestystä Suomessa eivät kuitenkaan ole itsestään selvät. Teollisuus on rajussa murroksessa tuotantotapojen ja toimintamenetelmien osalta. Uuttaa tekniikkaa otetaan käyttöön, tehtäviä nivelletään ja hienosäädetään entistä tarkemmin, osaamiselta ja sitoutumiselta vaaditaan entistä enemmän. Kansainvälisyys on käsin kosketeltavaa.
Jo korealaisten omistuksessa telakan työväestä merkittävä osa tuli ulkomailta. Me emme Suomessa selviä kilpailusta sillä, että pohdimme kuinka paljon meidän tulee säädellä ulkomaalaisten työväen tuloa Suomeen. Kilpailuun vastataan vain kehittämällä koulutusjärjestelmää ja asenteita sellaiseksi, että ne vastaavat teollisuuden ja alihankkijoiden tarpeita.
Telakka- ja konepajateollisuuden ongelmat alkavat näkyä pikkuhiljaa. Maakunnan alihankintaverkoston pitäisi olla iskukunnossa jo nyt pystyäkseen voittamaan uuden, vasta esisopimusasteella olevan risteilijän osaurakoita. Yritysten taseet ja luottoluokitukset pitää olla kunnossa. Urakoita ei voiteta niinkään hinnalla, vaan laadulla ja toimintavarmuudella.
Edessä siintäviä mahdollisuuksia huolestuttaakin juuri nyt nuorten, pian uravalinnan edessä olevien kiinnostuksen kohteet. Konepajateollisuus ei ole enää vanhakantaista hitsarin hommaa suttaisissa halleissa. Mielenkiinto alaa kohtaan on nuorten keskuudessa suorastaan romahtanut. Peliteollisuus ja internetin salat vetävät nuoria enemmän kuin perinteiset käden taitoa vaativat alat. Myös lukio ja korkeakoulut vetävät paremmin kuin ammatillinen koulutus.
Jos ammattikoulun aloittavalle vaikeinta on herääminen aamulla tai opinnot joudutaan aloittamaan lukemaan opettelemalla, on siitä vielä pitkä matka töihin telakalle.Harva tulee kuitenkaan ajatelleeksi, että konepajateollisuuskin hyödyntää yhä enenevissä määrin tietotekniikan uusimpia saavutuksia. Uusilta tekijöitä vaaditaan kielitaitoa, tietotekniikan hallintaa ja soveltamiskykyä. Se vaatii luovuuttaa, uskallusta, sitkeyttä ja uutteruutta.
Meyer Werftin telakan menestyksestä ei koidu iloa, elleivät suomalaiset työtekijät ja yritykset pääse kiinni työhön ja osaurakoihin. Nyt kannattaisi lyödä viisaat päät yhteen ja miettiä miten parhaiten nuorten mielenkiinto, ammatillinen koulutus ja alihankintayritysten tarpeet pystyttäisiin solmimaan yhteen niin, että telakan menestystarinasta tulisi ennen muuta varsinaissuomalaisten osaajien ja yritysten menestytarina. Se on varmaa, ettei ratkaisu ole se, että tehdään niin kuin aina ennenkin.
Meyer Werftin työt eivät todellakaan suomalaisia odota.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti