Kuntalain mukaan kunnan ylintä päätösvaltaa käyttää kaupunginvaltuusto. Kun laki näin sanoo, se tarkoittaa myös sitä. Valtuusto siis johtaa kuntaa ja vastaa etenkin sen talouden kestävyydestä.
Kun katsoo maata ja sen kuntien tilaa, ei välty ajautukselta, että niitä on ohjattu kuin laivaa ilman peräsintä.
Toki maassa on tapahtunut paljon sellaista, mihin valtuusto ei ole voinut vaikuttaa. Silti kuntien johtamisjärjestelmissä on jotain pielessä.
Rannikkoseutu kirjoitti tänään (27.11.) Raision talousarviokokouksesta. Jos lukee ykisittäisten valtuutettujen käyttämiä puheenvuoroja, ei niistä tunnistanut, että valtuutetut itse juuri olivat ohjaksissa. Arvostelua, epäilyä, inttämistä ja vähättelyä. Raision kaupungin talous sakkaa samasta syystä kuin Naantalissa. Kaupungin johtaminen ei ole kenenkään käsissä. Anteeksi vain.
Naantalin tilanne ei ole paljon parempi. Kaupunginjohtaja Timo Kvist sairastui hetkellä, jolloin kuluvan vuoden heikko tilanne oli paljastanut koko laajudessaan. Budjetti petti pahemmin kuin koskaan viime laman jälkeen. Kun kaupungissa oli pitänyt etsiä uutta suuntaa, yhteistä näkemystä ja tehdä isoja periaatteellisia muutoksia, ryhdyttiinkin etsimään johtajalle sijaista. Juuri talousarvion takia ja sairasloman pitkän keston takia Naantalissa ei edetty virallisen kaavion mukaan, vaan tehtävään istutettiin Naantalin kaupungin organisaation hyvin tunteva yhteyspäällikkö Martti Sipponen.
Ensi vuoden budjetti on enää valtuuston vahvistusta vaille. Päällisin puolin ehdotus vaikuttaa hyvältä. Kallu on tehnyt yhdessä hallintokuntien kanssa hyvää työtä. Ongelmat eivät kuitenkaan ole ohi. Päinvastoin. Kaikki on vielä edessä.
Jos ylin päätösvalta kunnassa on valtuustolla niin, mikä se talousarvioehdotus oikein on? Missä siinä näkyy valtuuston tahtotila?
Minusta valtuusto alkaisi johtaa kaupunkia, jos se esimerkiksi päättäisi, että nyt tehty veroprosentin korotus riittää tulevaksi nelivuotiskaudeksi. Näinhän Kallu arvioi esitellessään veroprosentin korotusta, mutta valtuusto ei niin päättänyt. Olisi kannattanut.
Valtuusto ei näet koskaan voi olla täysin selvillä talousarvion luvuista. Olen katsonut 30 vuotta valtuustotyöskentelyä sivusta ja todennut aina saman kunnasta riippumatta. Valtuutetut tuntevat olonsa tosi vaivautuneeksi kun joutuvat päättämään asioista, joista eivät juuri mitään tiedä. Mutta ei heidän tarvitsekaan tietää.
Valtuuston pitää määritellä vain suuret linjat. Toki siinäkin on haastetta. Organisaatioita, johdetaan periaatteilla, tavoitteilla ja reunaehdoilla. Rajojen sisällä ammattilaisten organisaatio saa toimia vapaasti.
Yksi suuri ja merkittävä linja olisi se, ettei valtuustolle tuoda veroprosentin tai kiinteistöveron korotusta kahteen tai kolmeen vuoteen. Silloin organisaatio tietää, että nykyiseen tulotasoon on sopeuduttava. Miten se sen tekee, on ammattilaisten oma asia. Toki ehdotukset on tultava valtuustolle ja valtuuston katsottava, ettei sopeutumista aloiteta siitä, että kuntalaiset joutuvat ensimmäisenä kärsimään.
Toinen periaatteellinen päätös voisi olla se, että kaupungin käyttömenot eivät saa kasvaa 1,5 prosenttia enempää vuodessa. Sekin vaatisi organisaatiota sopeutumaan. Ei ole valtuuston tehtävä päättää joka vuosi, paljonko tarvitaan varoja kiinteistöjen ylläpitoon. Tärkeämpää on, etteivät mitkään menot enää hillittömästi kasva.
Kaupungin taloudessa on mittasuhdeongelma. 137 miljoonan euron suuruinen kulurakenne vaatii lisää rahaa, joka vuosi paljon enemmän kuin yhden veroprosenttiyksikön korotus voi antaa. Yleensä menot ovat kasvaneet 5 prosenttia vuodessa, mikä nykytasolla tarkoittaa 7 miljoonaa euroa vuodessa. Veroprosenttiyksikön korotus antaa vain 3 miljoonaa euroa.
Kaupunginvaltuuston on pakko puuttua menojen tasoon ja nopeasti. Tulotasoa ei voida enää sopeuttaa menoihin. Esimerkiksi vesitaksojen raju korotus ensi vuodelle iskee kipeimmin nuoriin perheisiin, joilla tulot ovat alimmillaan, velat ja lapsiluku korkeimmillaan. Ei heitä voida laittaa maksamaan enempää jatkuvilla taksojenkaan korotuksilla.
Naantali on tähän asti pitänyt kiinni siitä, että palvelut toimivat hyvin. Nyt on katsottava, että ne toimivat hyvin käytettävissä olevilla varoilla.
Ammattilaisten organisaatio on hyvä tekemään ja myös hyvä sopeutumaan. Talon sisällä tiedetään paljon paremmin kuin valtuustossa, missä on järkeistämisen paikka. Miksi ei heidän anneta sitä itse tehdä. Luulenpa, että valtuusto on itse suurin este siihen, että organisaatio on kasvanut liian suureksi.
Jos joku on sitä mieltä, ettei siihen ole vielä kiirettä, silloin on parasta aloittaa se heti. Silloin kun on jo kiire, ratkaisut ovat paljon suurempia, paljon vaikeampia ja myös paljon kaliimpia - veronmaksajan kannalta.
Naantalin päätöksentekoon ei oikein luoteta. Valitukset kaavoista ja päätöksistä kertovat enemmän heikosta uskosta ja luottamuksesta päättäjiin kuin suunnitelman puutteista. Luottamusta ei kuitenkaan saada takaisin muuten kuin ansaitsemalla.
Jos yrityksessä ylintä päätösvaltaa käyttävät eivät kanna vastuutaan, heidän tilallaan on pian pesänselvittäjä ja tuomari. Jos valtuustot eivät tartu ohjaksiin ja vie venettä syvemmille vesille, niiden tilalle tulevat suurkunnat ja selvitysmiehet.
Monessa kunnassa vaihtoehtoja ei ole. Naantalissa ja Raisiossa niihin vain ei ole tartuttu.
Kun katsoo maata ja sen kuntien tilaa, ei välty ajautukselta, että niitä on ohjattu kuin laivaa ilman peräsintä.
Toki maassa on tapahtunut paljon sellaista, mihin valtuusto ei ole voinut vaikuttaa. Silti kuntien johtamisjärjestelmissä on jotain pielessä.
Rannikkoseutu kirjoitti tänään (27.11.) Raision talousarviokokouksesta. Jos lukee ykisittäisten valtuutettujen käyttämiä puheenvuoroja, ei niistä tunnistanut, että valtuutetut itse juuri olivat ohjaksissa. Arvostelua, epäilyä, inttämistä ja vähättelyä. Raision kaupungin talous sakkaa samasta syystä kuin Naantalissa. Kaupungin johtaminen ei ole kenenkään käsissä. Anteeksi vain.
Naantalin tilanne ei ole paljon parempi. Kaupunginjohtaja Timo Kvist sairastui hetkellä, jolloin kuluvan vuoden heikko tilanne oli paljastanut koko laajudessaan. Budjetti petti pahemmin kuin koskaan viime laman jälkeen. Kun kaupungissa oli pitänyt etsiä uutta suuntaa, yhteistä näkemystä ja tehdä isoja periaatteellisia muutoksia, ryhdyttiinkin etsimään johtajalle sijaista. Juuri talousarvion takia ja sairasloman pitkän keston takia Naantalissa ei edetty virallisen kaavion mukaan, vaan tehtävään istutettiin Naantalin kaupungin organisaation hyvin tunteva yhteyspäällikkö Martti Sipponen.
Ensi vuoden budjetti on enää valtuuston vahvistusta vaille. Päällisin puolin ehdotus vaikuttaa hyvältä. Kallu on tehnyt yhdessä hallintokuntien kanssa hyvää työtä. Ongelmat eivät kuitenkaan ole ohi. Päinvastoin. Kaikki on vielä edessä.
Jos ylin päätösvalta kunnassa on valtuustolla niin, mikä se talousarvioehdotus oikein on? Missä siinä näkyy valtuuston tahtotila?
Minusta valtuusto alkaisi johtaa kaupunkia, jos se esimerkiksi päättäisi, että nyt tehty veroprosentin korotus riittää tulevaksi nelivuotiskaudeksi. Näinhän Kallu arvioi esitellessään veroprosentin korotusta, mutta valtuusto ei niin päättänyt. Olisi kannattanut.
Valtuusto ei näet koskaan voi olla täysin selvillä talousarvion luvuista. Olen katsonut 30 vuotta valtuustotyöskentelyä sivusta ja todennut aina saman kunnasta riippumatta. Valtuutetut tuntevat olonsa tosi vaivautuneeksi kun joutuvat päättämään asioista, joista eivät juuri mitään tiedä. Mutta ei heidän tarvitsekaan tietää.
Valtuuston pitää määritellä vain suuret linjat. Toki siinäkin on haastetta. Organisaatioita, johdetaan periaatteilla, tavoitteilla ja reunaehdoilla. Rajojen sisällä ammattilaisten organisaatio saa toimia vapaasti.
Yksi suuri ja merkittävä linja olisi se, ettei valtuustolle tuoda veroprosentin tai kiinteistöveron korotusta kahteen tai kolmeen vuoteen. Silloin organisaatio tietää, että nykyiseen tulotasoon on sopeuduttava. Miten se sen tekee, on ammattilaisten oma asia. Toki ehdotukset on tultava valtuustolle ja valtuuston katsottava, ettei sopeutumista aloiteta siitä, että kuntalaiset joutuvat ensimmäisenä kärsimään.
Toinen periaatteellinen päätös voisi olla se, että kaupungin käyttömenot eivät saa kasvaa 1,5 prosenttia enempää vuodessa. Sekin vaatisi organisaatiota sopeutumaan. Ei ole valtuuston tehtävä päättää joka vuosi, paljonko tarvitaan varoja kiinteistöjen ylläpitoon. Tärkeämpää on, etteivät mitkään menot enää hillittömästi kasva.
Kaupungin taloudessa on mittasuhdeongelma. 137 miljoonan euron suuruinen kulurakenne vaatii lisää rahaa, joka vuosi paljon enemmän kuin yhden veroprosenttiyksikön korotus voi antaa. Yleensä menot ovat kasvaneet 5 prosenttia vuodessa, mikä nykytasolla tarkoittaa 7 miljoonaa euroa vuodessa. Veroprosenttiyksikön korotus antaa vain 3 miljoonaa euroa.
Kaupunginvaltuuston on pakko puuttua menojen tasoon ja nopeasti. Tulotasoa ei voida enää sopeuttaa menoihin. Esimerkiksi vesitaksojen raju korotus ensi vuodelle iskee kipeimmin nuoriin perheisiin, joilla tulot ovat alimmillaan, velat ja lapsiluku korkeimmillaan. Ei heitä voida laittaa maksamaan enempää jatkuvilla taksojenkaan korotuksilla.
Naantali on tähän asti pitänyt kiinni siitä, että palvelut toimivat hyvin. Nyt on katsottava, että ne toimivat hyvin käytettävissä olevilla varoilla.
Ammattilaisten organisaatio on hyvä tekemään ja myös hyvä sopeutumaan. Talon sisällä tiedetään paljon paremmin kuin valtuustossa, missä on järkeistämisen paikka. Miksi ei heidän anneta sitä itse tehdä. Luulenpa, että valtuusto on itse suurin este siihen, että organisaatio on kasvanut liian suureksi.
Jos joku on sitä mieltä, ettei siihen ole vielä kiirettä, silloin on parasta aloittaa se heti. Silloin kun on jo kiire, ratkaisut ovat paljon suurempia, paljon vaikeampia ja myös paljon kaliimpia - veronmaksajan kannalta.
Naantalin päätöksentekoon ei oikein luoteta. Valitukset kaavoista ja päätöksistä kertovat enemmän heikosta uskosta ja luottamuksesta päättäjiin kuin suunnitelman puutteista. Luottamusta ei kuitenkaan saada takaisin muuten kuin ansaitsemalla.
Jos yrityksessä ylintä päätösvaltaa käyttävät eivät kanna vastuutaan, heidän tilallaan on pian pesänselvittäjä ja tuomari. Jos valtuustot eivät tartu ohjaksiin ja vie venettä syvemmille vesille, niiden tilalle tulevat suurkunnat ja selvitysmiehet.
Monessa kunnassa vaihtoehtoja ei ole. Naantalissa ja Raisiossa niihin vain ei ole tartuttu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti