Naantalin kaupungin ensi vuoden talousarvio on parhaillaan valtuustoryhmien punnittavana. Ensi vuoden ennusteeseen ovat vaikutaneet selvästi odotettua huonompi kuluva vuosi, vesi- ja jätevesitaksojen reipas korotus ja veroprosentin tuntuva korotus jo toisena vuotena peräjälkeen.
Kesken olevan palvelustrategian takia henkilöstön tarpeeseen ja määrään ei ole otettu erikseen kantaa, mutta budjettiin sisältyy kunnianhimoinen tavoite rutistaa henkilöstömenojen kasvu 1,4 prosentiin kuluvasta vuodesta. Ei riitä, että siihen pyritään vaan siihen on päästävä.
Itselleni talousarvion rakenne on kaksi mapillista tekstiä ja kaavioita, joihin tutustumien on vasta puolitiessä. Silti etukäteen tuntemani huoli talouden rakenteen vinoutumisesta on vain vahvistunut. Naantalin kaupungin talouden pohja on rapautunut nopeasti. Itse en uskalla ajatella, että asia korjaantuisi itsestään ja samalle vanhalle tasolle yllettäisin pian uudelleen. Toivon, että olen väärässä.
Kun silmäilin pintapuolisesti tulojen ja menojen rakennetta, minusta näyttää siltä, että niin verotulot, valtionosuudet kuin taksojen korotuksista kertyvät tulot on arvioitu tarkasti kuluvan vuoden ennusteen pohjalta. Ensi vuosi on kuitenkin aivan toinen kuin tämä vuosi.
Turvalliseen taloudenpitoon kuuluu, että tuloja arvioidaan varovasti ja alakanttiin. Suomi välttyi kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä ajautumasta taatumaan 0,1 prosenttiyksiön bruttokansantuotteen kasvun ansiosta. Eurooppa luiskahti miinusmerkin puolelle.
Teollisuuden tilauskanta on alimmillaan, vienti vetää huonosti ja pk-yritysten usko tulevaisuuteen on heikentynyt. Nyt on vasta nokka alaspäin.
Tämä kaikki yhdessä antaa olettaa, ettei yhteisöverojen tuotto yllä ensi vuonna samalle tasolle kuin tänä vuonna. Tämä vuosi oli pettymys Naantalin kaupungille.
Vesitaksojen roima korotus johtaa myös väistämättä siihen, että myös vedenkulutus laskee jonkin verran. Kotitalouksien pitää säästää vesimaksussa kulutusta säätämällä.
Satamalle on edelleen asetettu kovat vaatimukset kattaa yli kolmen prosentin verotuloa vastaava määrä kaupungin menoista. Sataman tulot ovat kuitenkin sidoksissa suhdanteisiin, jotka osoittavat yhä vain hiljenemisen merkkiä. On syytä pelätä, ettei tavoite toteudu.
Veronkorotukset ja vesitaksojen raju nosto ovat myrskyvaroitus tulevasta. Kaupungin taloudessa on nyt tosi kysymyksessä. Mikään tavanomainen hienosäätö ei enää riitä.
Pelkään, ettei tilannetta oteta vakavasti. Tai tilanne tiedetään, mutta siihen osata eikä uskalleta tarttua. Valtuuston tehtävä on kuitenkin johtaa kehitystä. Johtaminen tarkoittaa tarkasti määriteltyjen rajojen asettamista. Nyt on niiden asettamisen aika.
Vs. kaupunginjohotaja Martti Sipponenhan lupasi veroprosentin korotuksen yhteydessä menoleikkauksia, jotka ne eivät koske vakituista henkilökuntaa. Minusta kulukuurin pitää koskea aivan kaikkea. Sijaiset ovat sammuttamassa paloa. Sieltä ei oteta tarvittavaan 8 miljoonan euron säästöä. Päin vastoin. Menojen kohdistaminen vain yhteen ryhmään, varmistetaan palvelujen alasajo, henkilöristiriitojen kärjistyminen ja koneiston lamaantuminen.
Kaupungin henkilöstökulut ovat tänä vuonna arviolta 53,4 miljoonaa euroa. Ensi vuodelle asetettu tavoite 1,4 prosentin kasvusta on reilu prosentti vähemmän kuin on ensi helmikuun palkankorotusvaikutus ilman palvelusvuosilisiä.
Erikoissairaanhoito ja eräät kuntayhtymät ovat arvioineet palkkamenojen kasvuksi 3 - 6 prosenttia. Naantalin talousarviosta puuttu siis palkkarahoja varovasti miljoonan euron verran. Se on 25 -30 henkilötyövuoden kustannuksia vastaava määrä.
Kun sijaisuuksistakin pieni osa päättyy vuoden vaihteessa, on kesällä tai myöhemmin vähennystarve kaksinkertainen. Budjettikirjassa ei kuitenkaan ole vastausta, miten tuo kululeikkaus toteutetaan. Niitä ei toteuteta mitenkään ilman YT-menettelyä.
Kaupungin uusi palveustrategia tähtää henkilömitoituksen muutoksiin aikaisintaan vuoden 2014 alussa tai sen aikana. Niiden ratkaisujen kustannusvaikutukset tulevat näkyviin ehkä 2015.
Tästä seuraa ikävä yhtälö. Pelkkä liittojen välinen ja palvelusvuosilisiin perustuva ansiokehitys syö toisenkin veronkorotuksen tuoman hyödyn.
Kaupungin menot ovat muutakin kuin henkilöstömenoja. Kaupunki käyttää ostopalveluihin yhtä paljon kuin palkkamenoihin. Nekin ovat suureksi osaksi palkkakuluja ja niiden kehitys seuraa yleistä ansiotason kehitystä. Sieltä tulee toinen veroprosentin tuoton suuruinen kuluerä ensi vuoden aikana.
Jos alkuperäisen ennusteeni verotulojen kehityksestä toteutuu, jota en todellakaan toivo, on kaupungilla käsissä ensi vuoden lopussa lähes ylivomaisen suurui vakauttamisen tarve. Sipponen ennusti, että ensi vuodelle tehdyllä 0,75 prosenttiyksikön korotuksella selvitään koko vaalikausi.
Pahaa pelkään, ettei sillä selvitä ensi kesää pidemmälle ellei jotain radikaalia tehdä menoille sitä ennen.
Kesken olevan palvelustrategian takia henkilöstön tarpeeseen ja määrään ei ole otettu erikseen kantaa, mutta budjettiin sisältyy kunnianhimoinen tavoite rutistaa henkilöstömenojen kasvu 1,4 prosentiin kuluvasta vuodesta. Ei riitä, että siihen pyritään vaan siihen on päästävä.
Itselleni talousarvion rakenne on kaksi mapillista tekstiä ja kaavioita, joihin tutustumien on vasta puolitiessä. Silti etukäteen tuntemani huoli talouden rakenteen vinoutumisesta on vain vahvistunut. Naantalin kaupungin talouden pohja on rapautunut nopeasti. Itse en uskalla ajatella, että asia korjaantuisi itsestään ja samalle vanhalle tasolle yllettäisin pian uudelleen. Toivon, että olen väärässä.
Kun silmäilin pintapuolisesti tulojen ja menojen rakennetta, minusta näyttää siltä, että niin verotulot, valtionosuudet kuin taksojen korotuksista kertyvät tulot on arvioitu tarkasti kuluvan vuoden ennusteen pohjalta. Ensi vuosi on kuitenkin aivan toinen kuin tämä vuosi.
Turvalliseen taloudenpitoon kuuluu, että tuloja arvioidaan varovasti ja alakanttiin. Suomi välttyi kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä ajautumasta taatumaan 0,1 prosenttiyksiön bruttokansantuotteen kasvun ansiosta. Eurooppa luiskahti miinusmerkin puolelle.
Teollisuuden tilauskanta on alimmillaan, vienti vetää huonosti ja pk-yritysten usko tulevaisuuteen on heikentynyt. Nyt on vasta nokka alaspäin.
Tämä kaikki yhdessä antaa olettaa, ettei yhteisöverojen tuotto yllä ensi vuonna samalle tasolle kuin tänä vuonna. Tämä vuosi oli pettymys Naantalin kaupungille.
Vesitaksojen roima korotus johtaa myös väistämättä siihen, että myös vedenkulutus laskee jonkin verran. Kotitalouksien pitää säästää vesimaksussa kulutusta säätämällä.
Satamalle on edelleen asetettu kovat vaatimukset kattaa yli kolmen prosentin verotuloa vastaava määrä kaupungin menoista. Sataman tulot ovat kuitenkin sidoksissa suhdanteisiin, jotka osoittavat yhä vain hiljenemisen merkkiä. On syytä pelätä, ettei tavoite toteudu.
Veronkorotukset ja vesitaksojen raju nosto ovat myrskyvaroitus tulevasta. Kaupungin taloudessa on nyt tosi kysymyksessä. Mikään tavanomainen hienosäätö ei enää riitä.
Pelkään, ettei tilannetta oteta vakavasti. Tai tilanne tiedetään, mutta siihen osata eikä uskalleta tarttua. Valtuuston tehtävä on kuitenkin johtaa kehitystä. Johtaminen tarkoittaa tarkasti määriteltyjen rajojen asettamista. Nyt on niiden asettamisen aika.
Vs. kaupunginjohotaja Martti Sipponenhan lupasi veroprosentin korotuksen yhteydessä menoleikkauksia, jotka ne eivät koske vakituista henkilökuntaa. Minusta kulukuurin pitää koskea aivan kaikkea. Sijaiset ovat sammuttamassa paloa. Sieltä ei oteta tarvittavaan 8 miljoonan euron säästöä. Päin vastoin. Menojen kohdistaminen vain yhteen ryhmään, varmistetaan palvelujen alasajo, henkilöristiriitojen kärjistyminen ja koneiston lamaantuminen.
Kaupungin henkilöstökulut ovat tänä vuonna arviolta 53,4 miljoonaa euroa. Ensi vuodelle asetettu tavoite 1,4 prosentin kasvusta on reilu prosentti vähemmän kuin on ensi helmikuun palkankorotusvaikutus ilman palvelusvuosilisiä.
Erikoissairaanhoito ja eräät kuntayhtymät ovat arvioineet palkkamenojen kasvuksi 3 - 6 prosenttia. Naantalin talousarviosta puuttu siis palkkarahoja varovasti miljoonan euron verran. Se on 25 -30 henkilötyövuoden kustannuksia vastaava määrä.
Kun sijaisuuksistakin pieni osa päättyy vuoden vaihteessa, on kesällä tai myöhemmin vähennystarve kaksinkertainen. Budjettikirjassa ei kuitenkaan ole vastausta, miten tuo kululeikkaus toteutetaan. Niitä ei toteuteta mitenkään ilman YT-menettelyä.
Kaupungin uusi palveustrategia tähtää henkilömitoituksen muutoksiin aikaisintaan vuoden 2014 alussa tai sen aikana. Niiden ratkaisujen kustannusvaikutukset tulevat näkyviin ehkä 2015.
Tästä seuraa ikävä yhtälö. Pelkkä liittojen välinen ja palvelusvuosilisiin perustuva ansiokehitys syö toisenkin veronkorotuksen tuoman hyödyn.
Kaupungin menot ovat muutakin kuin henkilöstömenoja. Kaupunki käyttää ostopalveluihin yhtä paljon kuin palkkamenoihin. Nekin ovat suureksi osaksi palkkakuluja ja niiden kehitys seuraa yleistä ansiotason kehitystä. Sieltä tulee toinen veroprosentin tuoton suuruinen kuluerä ensi vuoden aikana.
Jos alkuperäisen ennusteeni verotulojen kehityksestä toteutuu, jota en todellakaan toivo, on kaupungilla käsissä ensi vuoden lopussa lähes ylivomaisen suurui vakauttamisen tarve. Sipponen ennusti, että ensi vuodelle tehdyllä 0,75 prosenttiyksikön korotuksella selvitään koko vaalikausi.
Pahaa pelkään, ettei sillä selvitä ensi kesää pidemmälle ellei jotain radikaalia tehdä menoille sitä ennen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti