Kuntien velvollisuus yhtiöittää toiminta, joka on lähellä markkinoita, on edennyt aikataulussa. Uudistukseen sisältyy mahdollisuus taktikoida omaisuuden arvolla, rahoituksella ja vuokrasopimuksilla.
Sitä on oikeastaan jatkunut jo tovin aikaa.
Kuntien tytäryhtiöt ovat usein korvia myöten veloissa, maksavat omistajalleen vuokraa ja korkoa, joiden tuotoilla parannetaan kunnan taloudellista asemaa.
Mutta mikä olisikaan tytäryhtiöiden omistamien kiinteistöjen arvo, jos kunnan harjoittama toiminta niissä loppuisi?
Sataman yhtiöittäminen Naantalissa on hyvä esimerkki, miten järjestely vaikuttaa kunnan taseeseen.
Naantalin satamasta tulee osakeyhtiö ensi vuoden alussa. Kunta omistaa yhtiön ja sen omaisuuden edelleen 100 prosenttisesti. Ainoa iso muutos on oikeastaan se, että sataman tulos pannaan verolle.
Yhtiön maksaa ensi vuoden tuloksesta veroa 20 prosenttia kun tähän asti kaikki tulo on ollut kunnalle verovapaata.
Verosuunnittelu on Suomessa kirosana, mutta kunnat tekevät sitä aivan erityisesti. Naantalikin kirjaa koko kauppasumman ja omaisuuden vaihdot tälle vuodelle, sillä ensi vuonna verokohtelu olisi jo toinen.
Naantalin edun mukaista on myös, että satama maksaa omaisuudestaan ja kauppasummasta syntyvästä velasta tuntuvaa vuokraa ja korkoa, jotka pienentävät yhtiön verotettavaa tulosta. Tulot ovat kaupungille edelleen verovapaita. Yksityisellä puolella kaikki tulo on verotettavaa tuloa.
Yhtiöittämisen seurauksena Naantalin tämän vuoden tulos paranee yli 6 miljoonalla eurolla, vaikka käytännössä rahaa ei tule eikä mene euroakaan. Kun muissa menoissa ja tuloissa asiat ovat menneet odotettuakin paremmin, Naantali ylijäämä voi olla jopa 10 miljoonaa euroa.
Naantalille ylijäämä on lähinnä kiusallinen.
Jos Raision kaupunki saisi tulokseensa tänä vuonna yhtä suuren summan, kriisikunnan varjo olisi siirtynyt vuodella parilla.
Raisio aikookin yhtiöittää kaupungintalonsa. Siinä käy samalla tavalla. Velkaa ja omaisuutta siirtyy yhtiölle ja myyntivoitto parantaa kaupungin tulosta.
Myös Turku rahoittaa ensi vuoden talousarviota runsaalla omaisuuden myynnillä. Näin ensi vuonna ja näin se on tehnyt aiemmin satojen miljoonien euron arvosta. Miljardin velat ovat tytäryhtiöillä ja myyntivoitot, korko- ja vuokratuotot kaupungin tuloksessa.
1990-luvun lamassa paljastui valtaisa kiinteistökupla. Yritysten omaisuuksien arvon nousua vauhdittivat vahva inflaatio ja rahamarkkinoiden vapautuminen. Markan kellutuksessa markkinoiden usko meni, arvot romahtivat ja kupla puhkesi.
Minkä arvoisia ne kunnan uudetkaan kiinteisöt; kaupungintalot, koulut, päiväkodit, sairaalat ja terveyskeskukset olisivatkaan, jos niistä toiminta loppuisi? Tuskin aina euronkaan arvoisia.
Vireillä olevissa uudistuksissa vähän joka kunnassa kuitenkin juuri niin voi käydä.
Sitä on oikeastaan jatkunut jo tovin aikaa.
Kuntien tytäryhtiöt ovat usein korvia myöten veloissa, maksavat omistajalleen vuokraa ja korkoa, joiden tuotoilla parannetaan kunnan taloudellista asemaa.
Mutta mikä olisikaan tytäryhtiöiden omistamien kiinteistöjen arvo, jos kunnan harjoittama toiminta niissä loppuisi?
Sataman yhtiöittäminen Naantalissa on hyvä esimerkki, miten järjestely vaikuttaa kunnan taseeseen.
Naantalin satamasta tulee osakeyhtiö ensi vuoden alussa. Kunta omistaa yhtiön ja sen omaisuuden edelleen 100 prosenttisesti. Ainoa iso muutos on oikeastaan se, että sataman tulos pannaan verolle.
Yhtiön maksaa ensi vuoden tuloksesta veroa 20 prosenttia kun tähän asti kaikki tulo on ollut kunnalle verovapaata.
Verosuunnittelu on Suomessa kirosana, mutta kunnat tekevät sitä aivan erityisesti. Naantalikin kirjaa koko kauppasumman ja omaisuuden vaihdot tälle vuodelle, sillä ensi vuonna verokohtelu olisi jo toinen.
Naantalin edun mukaista on myös, että satama maksaa omaisuudestaan ja kauppasummasta syntyvästä velasta tuntuvaa vuokraa ja korkoa, jotka pienentävät yhtiön verotettavaa tulosta. Tulot ovat kaupungille edelleen verovapaita. Yksityisellä puolella kaikki tulo on verotettavaa tuloa.
Yhtiöittämisen seurauksena Naantalin tämän vuoden tulos paranee yli 6 miljoonalla eurolla, vaikka käytännössä rahaa ei tule eikä mene euroakaan. Kun muissa menoissa ja tuloissa asiat ovat menneet odotettuakin paremmin, Naantali ylijäämä voi olla jopa 10 miljoonaa euroa.
Naantalille ylijäämä on lähinnä kiusallinen.
Jos Raision kaupunki saisi tulokseensa tänä vuonna yhtä suuren summan, kriisikunnan varjo olisi siirtynyt vuodella parilla.
Raisio aikookin yhtiöittää kaupungintalonsa. Siinä käy samalla tavalla. Velkaa ja omaisuutta siirtyy yhtiölle ja myyntivoitto parantaa kaupungin tulosta.
Myös Turku rahoittaa ensi vuoden talousarviota runsaalla omaisuuden myynnillä. Näin ensi vuonna ja näin se on tehnyt aiemmin satojen miljoonien euron arvosta. Miljardin velat ovat tytäryhtiöillä ja myyntivoitot, korko- ja vuokratuotot kaupungin tuloksessa.
1990-luvun lamassa paljastui valtaisa kiinteistökupla. Yritysten omaisuuksien arvon nousua vauhdittivat vahva inflaatio ja rahamarkkinoiden vapautuminen. Markan kellutuksessa markkinoiden usko meni, arvot romahtivat ja kupla puhkesi.
Minkä arvoisia ne kunnan uudetkaan kiinteisöt; kaupungintalot, koulut, päiväkodit, sairaalat ja terveyskeskukset olisivatkaan, jos niistä toiminta loppuisi? Tuskin aina euronkaan arvoisia.
Vireillä olevissa uudistuksissa vähän joka kunnassa kuitenkin juuri niin voi käydä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti