Talousarvio on valtuuston tärkein työväline ohjata kaupungin
kehitystä. Se on ainoa sitova sopimus valtuuston ja kaupungin muun organisaation välillä.
Nyt edessä oleva talousarviomuutokset ovat paitsi menojen ja
tulojen ylityksiä ja alituksia, ne kertovat myös siitä, miten hyvin
viime vuoden syksyllä asetetut tavoitteet ovat tähän mennessä toteutuneet.
Kahdeksan kuukauden toiminnan aikana syntyneet muutostarpeet ovat paljolti
teknisiä ja hallintokunnan sisällä tapahtuvia määrärahan
käyttötarkoituksen muutoksia.
Muutokset sinällään eivät romuta talousarviossa esitettyä
tavoitetta nollatuloksesta tai lievän ylijäämän saavuttamista, mutta työtä sen
eteen on tehtävä voimallisesti. Nollatuloksen saavuttaminen ei ole vain
rahakysymys. Naantalin kaupungilla on takanaan monen vuoden tappioputki, 18 Me.
Kuntalaiset ovat huolissaan palveluiden tulevaisuudesta ja veroprosentin
kehityksestä. Kaupungin työntekijät omasta työpaikastaan. Valtioneuvosto arvioi
kuntien selviytymismahdollisuuksia paitsi muuttuvien haasteiden myös – ja ennen
kaikkea kunnan omien talouslukujen perusteella.
Talousarviossa pysyminen ei siis ole vain rahakysymys vaan
se on uskottavuuskysymys. Sillä mitataan meidän siis valtuuston,
virkamiesjohdon ja koko kaupungin kykyä arvioida ja hallita nykyistä ja tulevaa
kehitystä.
Käsillä olevissa muutosesityksissä omasta mielestäni on
positiivista se, että eräissä hallintokunnissa tiedossa oleviin muutoksiin on
reagoitu ja niihin on ryhdytty jopa hieman etupainotteisesti. Syntyvyys ja
miinusmerkkinen väestökasvu pienentävät neuvolan, päiväkotien ja alaluokkien
oppilasmääriä. Siihen on reagoitu ja se näkyy näissä luvuissa ja varmasti myös
ensi vuoden talousarviossa. Resurssien hallittu alasajo on vaativa tehtävä.
Sitä pitää tukea ja siitä pitää jakaa
tunnustusta.
Silti kokonaisuudesta tihkuu kovin niukasti tietoja. Siitä,
miten hallintokunnissa varaudutaan talouden tiukkenemiseen ja henkilöstömenojen
kasvun hillitsemiseen. Tämän aamun uutinenhan valtakunnassa oli se, miten kunnissa
lomautetaan henkilökuntaa urakalla.
Naantalin vs.kaupunginjohtaja Martti Sipponen on sanonut henkilökunnalle lähettämässään kirjeessä, ettei
Naantalissa tehdä henkilökunnan lomautuksia tai irtisanomisia. Lupaus on aivan
oikea, mutta se on ehdollinen.
Yli 50 miljoonan euron vuotuinen palkkaerä kasvaa
maltillisenkin sopimuksen aikana 0,5 - 1 miljoonaa euroa vuodessa. Helposti lähes puolen
veroprosenttiyksikön tuoton verran.
Hallintokuntien on tehtävä voimallisesti töitä organisaationsa
keventämiseksi. On luotava
valmiudet tehtävien ja toimenkuvien muuttamiseksi ja yhdistämiseksi niin, että
merkittävä osa etenkin väliportaan viroista ja toimista voidaan jättää
täyttämättä kun ne syystä tai toisesta vapautuvat. Tämä ei ole uhka vaan mahdollisuus.
Tehtävien
aktiivinen uudelleenjärjestely antaa nykyisille työntekijöille tilaisuuden
edetä urallaan ja ottaa uusia haasteita vastaan talon sisällä. Se on se
vaihtoehtoinen tie lomautuksille ja irtisanomisille.
Talousarviomuutoksissa näkyy myös se epävarmuustekijä, mistä
tarkastuslautakunta viime raportissaan jo huomautti. Talousarvioon on
sisällytetty omaisuuden myyntituloja, kaavoitus- ja maankäyttösopimuksista
kertyviä tuottoja liian optimistisesti. Nyt talousarviosta ehdotetaan
poistettavaksi Humalistoa koskevia tuloja että menoja tältä vuodelta sekä uuden
lupaavan energiayhteistyön tuottoja kaukolämmön tulosalueelta.
Humaliston osalta tuottojen tuloutumisen ajankohdan
epävarmuus on ratkennut kun kaavan valituskierros on päättynyt. Ensi vuoden
budjetissa ne sitten viimeistään ovat.
Myös satamatulojen ja yhteisöverotuottojen arvioiminen on
jatkossa yhä haastavampaa.
Tässä maassa ei ole yhtään konsernia tai merkittävää
yritystä, jonka hallitus ei kokoontuisi kuukausittain käsittelemään yhtiön
taloudellista tilannetta.
Naantalissa tarkastuslautakunnan tekemistä havainnoista
huolimatta hallitus ei käsittele eikä merkitse tiedokseen verkkosivuille
ilmestyviä verotilityksiä ja hallintokuntien tekemiä talousraportteja
kuukausittain. Mitä varten ne raportit sitten tehdään?
Elokuussa hallituksen käsittelyssä ollut puolivuotisraportti
oli eräiltä osin niin puutteellinen, ettei se edes lisäselvitysten jälkeen
antanut kunnon kuvaa kesäkuun lopun tilanteesta.
Yksi
epätarkkuuksista koski nyt käsittelyssä olevaa keskusvaraston
palkkamäärärahojen käyttöä. Sekä selitys että ylitystarve ovat muuttuneet
elokuun jälkeen.Ylitystä perustellaan sattuneella talousarvion virheellä.
Kolmelle työntekijälle varattu
määräraha oli merkitty liian pieneksi.
Talousarvion
mukaan keskusvaraston vahvuus on kuitenkin neljä henkilötyövuotta tänä vuonna.
Vs.kaupunginjohtaja lisäksi toteaa, että keskusvarastoon olisi palkattu lisää
henkilökuntaa talousarvion hyväksymisen jälkeen.
Naantalissa hallintokunnille on tämä vuosi viestitetty, miten tärkeää
on vähentää sijaisten ja määräaikaisten työntekijöiden käyttöä. Tulokset
näkyvät. Henkilöstömenojen kasvu on jäämässä selvästi aiempia vuosia
pienemmäksi. Hyvässä tapauksessa jopa viime vuotta pienemmäksi. Sitä kehitystä
ei saa vaarantaa sillä, että joissain toisaalla työsuhteita perustetaan ilman
määrärahoja tai lisämääräraha-anomuksissa viivytellään tarpeettomasti.
Hallituksen on syytä miettiä ohjeistuksen tarkentamista
ja onko nykyistä määräaikaisten
työntekijöiden nimityskäytäntöä tarvetta rajata joiltakin osin.
En tee varsinaista muutosehdotusta käsittelyssä olevaan
asiaan, vaan toivon, että hallitus tarttuu tarkastuslautakunnan aiemmin
tekemiin ehdotuksiin taloustilanteen tarkemmasta seurannasta, valvoo talous- ja tilanneraporttien
täsmällisyyttä ja harkitsee
puolivuotisraportin sijasta välitilinpäätöskäytäntöön siirtymistä heti kun se tietojärjestelmien puolesta on mahdollista. Silloin puolivuotisraportti ei olisi enää arvio tai ennuste,
vaan vankka pohja reivata kurssia niin, että aiemmin asetettu maali on varmasti saavutettavissa.
Tämän vuoden tavoite on käden ulottuvilla. Siihen on
kuitenkin yhä pitkä matka. Neljä raportoimatonta kuukautta.
Puheeni Naantalin valtuustossa 14.10. talousarviomuutoksista.
Puheeni Naantalin valtuustossa 14.10. talousarviomuutoksista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti