10 kuukautta valtuutettuna

Kuluvan kuun lopussa oma valtutuutetun urani on kymmenen kuukauden mittainen. Kulunut aika on mennyt siivillä.  Uusia asioita on edelleen paljon, vaikka pitkän lehtimiesuran aikana tulinkin seuranneeksi Naantalin asioita varsin tiiviisti.
Viime valtuustokausi jätti jälkeensä 18 miljoonan euron tappiot. Se yksin riittää vakuuttamaan, että asioita on alettava tehdä Naantalissa toisin. Kuluvan vuoden talous onkin yltämässä tavoitteeseen eli tulos on yltämässä nollaksi tai jopa hieman ylijäämäiseksi. Kaupungin velkaantuminen on pysähtymässä ja kääntymässä laskuun.
Talousarvion pitäminen johtuu lähinnä kahdesta syystä. Aivan varmaa maaliin pääsy ei vielä ole, sillä sataman ja kaavoitussopimusten tuotot eivät ehkä toteudu. Satama ei vamasti yllä tavoitteseen. Huomaliston valituruletin päättyminen voi tuottaa arvoidut tuotot jo kuluvan vuoden puolella.
Syyt sangen hyvään kehitykseen ovat siis muualla. Yksi merkittävä syy on se, että verotulot kasvavat ennakoitua enemmän. Joulukuulle ajoittuva verotuloutus tammikuun sijaan nostaa verokertymää 0,7 miljoonaa euroa.
Varsinainen tulos on kuitenkin tehty niissä hallintokunnissa, jotka ovat rutistaneet menonsa talousarvioon ja  allekin.
Naantalin valtuusto hyväksyi viime kokouksessa uuden palvelustrategian tai ainakin osia siitä. Tavoitteiden työstäminen on alkanut lautakunnissa. Suurin "palvelustrategia" koskee kuitenkin kaupungin koko henkilökuntaa. Henkilöstömenot on saatava lasku-uralle.
Tästä osasta olen hieman huolissani. Viime kuntaliitoksesta asti on ollut selvää, että kaupungin henkilöstöorganisaatioon tuli lisää väkeä, joiden toimenkuva on enemmän tai vähemmän epämääräinen. Neljän vuoden aikana organisaatioita ei ole kaikilta osin trimmattu, vaan uutta väkeä on palkattu vapautuneisiin virkoihin ja toimiin.
Vs.kaupunginjohtaja on sanonut moneen kertaan ääneen, ettei Naantalissa turvauduta henkilöstön lomautuksiin ja irtisanomisiin vuoden 2014 aikanakaan. Lupaus on hyvä, mutta se on selvästi ehdollinen. Jotta niiltä vältytään, hallintokuntien on itse aktiivisesti tehtävä suunnitelmia vapautuvien virkojen hoitamisesta. Jos siihen ei tosissaan paneuduta, ollaan Raision kaltaisella tiellä.
Naantalissa valtuustotyön erikoisuuksiin kuuluu se, että kokouksissa ei paljon keskustella. Se erikoinen tapa. Sillä on omat hyvät ja huonot puolensa. Kun kuvaan lisätään se, että johtavat virkamiehet eivät aina ole edes läsnä kokouksessa saati, että käyttäisivät puheenvuoroja valtuuson kokouksissa, on vaikea mieltää, miten ylimpien virkamiesten ja valtuutettujen tiet kohtaavat - muista kaupungin työntekijöistä puhumattakaan.
Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana itselläni on siihen hyvä mahdollisuus, kun lautakunta kutsuu viranhaltijoita kokouksiinsa esittäytymään ja kertomaan työhönsä liittymistä ajankohtaisista asioista ja ongelmistakin.
Luottamusmiesten ja viranhaltijoiden keskinäistä vuorovaikutusta olisi syytä lisätä, jotta myönteinen henki ja yhteisen tekemisen tahto voisi lisääntyä. Ilman niitä ei tästä suhdanteesta mennä yli kompuroimatta.
Sitten pari sanaa Turun seudun kuntarakenneselvityksestä. Minusta yhteinen selvitys ei riitä, sillä se selvitys ei viitoita sitä tietä, mitä Naantali haluaa kulkea. Naantalin on itse selvitettävä, miten se aikoo täyttää valtioneuvoston asettaman minimivaatimuksen asukasluvun osalta. Kaupungilla ei ole sanavaltaa omissa asioissa, jos minimiehdot eivät täyty ja ellei niitä yritetäkään täyttää.
Sipponen lausui, ettei Maskua kosita toista kertaa. Ei tarvitsekaan kysyä, sillä Masku kysyi itse ensimmäisellä kerralla. Jos Masku ei selvityskumppaniksi kelpaa, sitten on etsittävä muita. Niitä kyllä löytyy useita Maskun ja Uudenkaupungin väliltä.